Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: myyrä - 19.11.12 - klo:19:40
-
Onko synnin käsite muuttunut aikojen saatossa? Onko mikään syntiä? Mitä on synti?
-
Jumalattomuus on syntiä.
-
Onko synnin käsite muuttunut aikojen saatossa?
On.
Onko mikään syntiä?
"Kulloinkin voimassa olevasta yleisestä mielipiteestä poikkeaminen ja varsinkin sen ilmaiseminen ääneen." Näin siis nykyään yleisen mielipiteen mukaan.
Mitä on synti?
Ihan sitä samaa kuin maailman luomisesta tähänkin asti.
-
Jumalattomuus on syntiä.
Sanoisin, että synti on (Jumalan) lain rikkomista, joka on mielestäni jumalattomuuden seurausta.
-
A kalja tyhjään vatsaan on myös syntiä.
-
Harvoja asioita muistan 47 vuoden takaa rippikoulusta.
Yksi niistä on se että synti on sydämen ero Jumalasta.
Eiköhän katekismuksessa edelleen näin sanota.
-
Kristinopissa vuodelta 1948 opetetaan näin:
SYNTI
Synti on sydämen luopumista Jumalasta.
Kun ihminen antaa ruumiillisten himojen hallita itseänsä, hänen syntinsä on aistillisuutta. Kun ihminen rakastaa maailmaa je sen aarteita enemmän kuin Jumalaa, hänen syntinsä on maailmallisuutta. Kun ihminen kaikessa etsii omaa etuansa, hänen syntinsä on itsekkyyttä. Kun ihminen ihailee ja korottaa itseään ja haluaa tulla toimeen vain oman itsensä varassa, hänen syntinsä on ylpeyttä.
Synnissä on aina epäuskoa. Lopulta epäusko johtaa kapinaan Jumalaa vastaan. Silloin ihminen haluaa tulla kokonaan riippumattomaksi Jumalasta ja kieltää hänelle tulevan kunnian.
1. Joh. 2:15; Room. 8:7; Room. 1:18-25.
Martti Luther: Ihminen ei voi muuta kuin etsiä omaansa ja rakastaa itseänsä yli kaiken.
-
Lutteerus kirjoitti paljon synnistä, mutta tarkoitti perisyntiä. Perisynnin vuoksi me pääsemme helvettiin.
-
No nyt ymmärrän miksi puhut siitä helvettiin menosta. Tästä muistuu tuttavari tri. Merja Merraksen (ortodoksi) telkkarissa oikein kaavioin esittämä ortodoksien näkemys juuri tästä.
Sieltä sitten Jeesus käy hakemassa omansa pois taivaan iloon.
-
Sanoisin, että synti on (Jumalan) lain rikkomista, joka on mielestäni jumalattomuuden seurausta.
Tämä oli mielestäni hyvin sanottu. Toisaalta ajattelin että tuo "synti on sydämen ero Jumalasta" on ehkä vieläkin syvällisemmin sanottu koska Adam ja Eevahan elivät paratiisissa ilman lakia ja tekivät silti syntiä, nimittäin tuota jäljempänä mainittua mutta asiasta on varmaan turhaa saivarrella. Lapsenomaisesti näitä asioita on kehotettu ottamaan vastaan ja mietiskelemään. Lapsenomaisesti ja yksinkertaisesti ilman turhaa metelöintiä.
-
Syntihän ei puhdistutena... tämän maailman alaisuudessa.
-
Toisaalta ajattelin että tuo "synti on sydämen ero Jumalasta" on ehkä vieläkin syvällisemmin sanottu koska Adam ja Eevahan elivät paratiisissa ilman lakia ja tekivät silti syntiä, nimittäin tuota jäljempänä mainittua mutta asiasta on varmaan turhaa saivarrella.
En ole tuota ennen tullut noin edes ajatelleeksi, mutta paratiisissa ehkä sittenkin oli laki. Oli nimittäin kiellettyä syödä siitä yhdestä puusta. Ja erikoista oli se, että juuri se puu oli keskellä paratiisia. Kieltoa tehosti myös tieto rangaistuksesta, älkää syökö siitä, ettette kuolisi.
-
Opettivat jossakin oppiaineessa teologisessa nettikurssissa että Jeesuksen aikaan kaikki huonosti pyyhkiminen olisi kuulunut "synti"-käsitteen alle, siis sairaus, köyhyys, kärsimys ylipäätään.Ei niin että se olisi ollut Jumalan rangaistus kuten ortodoksinen kirkko opettaa, vaan ihan sellaisenaan, se oli kärsimyksen synonyymi. Se siis merkitsi muuta kuin nykyään kristillisen kirkon muotoilema, jossa se rajattiin opinkehityksessä koskemaan rikkomusta Jumalan tahtoa vastaan.
Yhä törmää ihmisiin jotka pitävät oleellisena ja äärimmäisen tärkeänä esimerkiksi ehtoollisviinin promilleja koska "Jeesus ei siunannut mehuja". Siksi meille ei saa tarjota konsekroitua alkoholitonta viiniäkään, vaikka se miten olisi rakkaudellista saman taakan kantamista kuin mitä vaikeasta alkoholismista kärsivät, jotka joutuvat erotelluiksi jopa ehtoollispöydässä pyytäessään alkoholitonta tarjoilua.
Minusta se on suurempi synti, kuin "Jumalan tahdon rikkominen" käyttämällä alkoholitonta viini' Silloin me kantaisimme yhteistä kuormaa heidän kanssaan joille jopa partavesi tai jokin alkoholia sisältävä kasvovesi todella ihan totta saattaa aiheuttaa retkahduksen. Joidenkin totaaliraittius ei kestä edes nenän alle tuotua alkoholin tuoksua.
Syntikäsityksiä näyttää edelleen olevan peräti useita. Tästä kävin vääntöä eräällä toisella hengellisellä sivustolla ja väsyin jankuttamiseen. Enhän minä nyt maallisella viisaudella saata olla muu kuin Jumalan tahdon rikkoja. Viis rakkaudesta toisia kohtaan. Nöyryytetään vain heitä vielä kirkossakin!!
-
Yhä törmää ihmisiin jotka pitävät oleellisena ja äärimmäisen tärkeänä esimerkiksi ehtoollisviinin promilleja koska "Jeesus ei siunannut mehuja".
Kokemus "vankileirien saariston" salaisissa kokouksissa vastaavaan tarkoitetukseen käytetyistä litkuista vapauttaisi luultavasti tällaisesta näpertelystä.
-
Pieni on kaunista.
-
Tunnustan: En ole lukenut sitä kirjaa. En myöskään ainuttakaan Sofi Oksasta. Mutta nyt olen kyllä jo tätä ennen, siis, päättänyt viimein lukevani. Syitä en tässä ala ihmeemmin selittää, ne kuuluvat vain minulle itselleni. Edellisistä terroriteoista on sen verran aikaa että ne ehkä jo kestän, Oksanen sitten kymmenen vuoden kuluttua.
Ehkä Onesimus ystävällisesti valaisee kommenttiaan; ehkä minun käsitykseni siitä, mitä pieni ja heikko voi tehdä, on lillukanvarsien erottelua?
No mikäs siinä muutenkaan. Olen tässä taas kerran todennut että tämä kristittynä ns kilvoittelu on minulle mission impossible. Elämä on riittävän vaikeaa ilmankin, joten jätetään ilosanoma sen ansainneille.
Ei, olen tosissani. Olen ihan lopussa, ja jaksan jotenkuten jos en edes yritä. Ei sillä ole tämän aiheen kanssa alun perin niin muuta tekemistä, kuin pysyvä kysymys: Entä jos Jumala sittenkin loi toiset täällä "vihan astioiksi" jotka hävittää joko olemattomuuksiin tai helvetin lieskoihin, kuinka nyt näkee parhaaksi. Ikinä en ole mitään hyvää tehnyt, enkä enää edes jaksa yrittää. Voin hieman siedettävämmin kun en edes yritä. Voin ainakin olla itselleni rehellinen.
-
Nuo sinun kaksi viimeistä lausettasi antavat toivoa paremmasta. Sama kokemus elähdytti minut aikanaan: En enää yritä, ja aloin voida paremmin.
Uskon siemen on kylvetty sinuun ihan varmasti. Anna sen levätä rauhassa, elä niin arkisesti kuin suinkin voit, käy lenkillä, lue jotain kevyempää ja
käy kirkossa silloin kun se vetää puoleensa.
Minä olen muistanut sinua lähes joka päivä. :056:
-
Nuo sinun kaksi viimeistä lausettasi antavat toivoa paremmasta. Sama kokemus elähdytti minut aikanaan: En enää yritä, ja aloin voida paremmin.
Uskon siemen on kylvetty sinuun ihan varmasti. Anna sen levätä rauhassa, elä niin arkisesti kuin suinkin voit, käy lenkillä, lue jotain kevyempää ja
käy kirkossa silloin kun se vetää puoleensa.
Minä olen muistanut sinua lähes joka päivä. :056:
Kiitos, Riitta-mummi.