Ihmisen oma kokemus yksinäisyydestä voi johtua siitä, että hänellä ei ole tyydyttäviä ihmissuhteita. Yksinäisyyden kokemus on aina suhteessa hänen omiin henkilökohtaisiin odotuksiin, ja näin hän voi ihmisten ympäröimänäkin kokea itsensä yksinäiseksi, ulkopuoliseksi ja syrjityksi. Ikäihmiset ovat varsinkin alttiita yksinäisyyden kokemukselle, koska he kohtaavat paljon menetyksiä. Mutta niin tapahtuu nuorten maailmassakin tänään. Väitän tässäkin suhteessa ettei se katso ikää tai sukupuolta. Yksinäisyys liittyy ystävien menetykseen, sairastamiseen, oman toimintakyvyn heikkenemiseen ja oman puolison poistuminen tästä maailmasta. Ihmisten kokema yksinäisyys voi johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen, masennukseen, laitoshoitoon ja jopa mahdollisesti ennenaikaiseen kuolemaan.
”Jätä taakkasi Herran käteen, hän pitää sinusta huolen”. Ps. 55: 23
Niin … siinä teksti mihin minun on uskottava yksinäisen, syrjäytyneen tai kuolevan ihmisen rinnalla.
Heikko on uskoni silloin.
Minun kivessäni on kiillettä. Siinä on myös mustaa. Kivi on rösöinen. Kivessä on monta terävää kulmaa. Minä en tiedä mitä kivi haluaisi olla. Sitä käytetään raaka-aineena. Kivi haluaisi olla tienpohjana. Kivi pitää talvesta, koska silloin voi olla piilossa lumen alla lepäämässä. Kivi on rauhallinen, vakava, pysyy hyvin paikallaan. Kivi ajattelee yksinäisyyttä. Kivi on yksinäinen.
Ahto Silfver, 2003