[
quote="Pena"]Tiedon puu oli Hyvän ja pahan tiedon puu. Pelkästään tieto tai tiede (ns luonnontiede) päätösten perusteena voi johtaa yhtä hyvin hyvään kuin pahaankin.
- En tiedä mistä syystä Bonhoeffer käyttää kaiken aikaa nimitystä "Tiedon puu", ehkä siksi että Saksan kielen genetiivimuodot ovat pitkiä, (der Baum des Gutes und Böses) ja kuulijoillehan on tiedossa, mistä hän luennoi.
Mutta se taitaa täytyä mainita, että hän ei ollut luonnontieteilijä, vaaan teologi. Teologina häntä on jälkikäteen (kuoli 39v ikäisenä) selitetty milloin miksikin: Joku pitää marxilaisena, joku jopa "toivoo hänen saaneen vankilassa uskonsa takaisin".... Niinivaaran vanhahko artikkeli jonka löysin ("Teologia etsii suuntaa") näkee hänet henkilönä, jolle oli ominaista oivaltaa nopeasti, kiirehtiäkin, aikalainen teologi vanha setä Karl Barth , niin ystävä kuin olikin, myöntää tuskastuvansa välillä kun tätä Bonhoefferia oli niin vaikeaa seurata....
Tuttu mies kai hän on mutta jos nyt ei olisi, Saksan kirkkotaistelun ns tunnustuskirkon opettaja, myöhemmin Canaris-salaliiton jäsen, vangittiin epäiltynä maanpetoksesta 5.4.43 ja kun yhteydet Hitlerin ympärillä vehkeilyihin tulivat ilmeisiksi, hirtettiin 11.4.45
- Luulen, ettei hän tuossa luentosarjassaan lainkaan ole kiinnostunut tästä luotiinko-maailma-kuudessa-päivässä -lähestymistavasta. Se oli hänen näkökulmilleen ja julistukselleen jollain tapaa niin perin vieras. Keskeiseksi kun pitkin matkaa nousee tuo tässä-ja-nyt -ajattelu. Jumalaa hän ei halunnut tungettavaksi ainakaan mihinkään "mitä luonnontiede ei vielä tiedä" ---- hänelle se on kaikessa, minkä hän jo tietää ja näkee olevan. On vähän kuin lapsi joka osaa iloita hiihtämisestä, hyvästä ateriasta tai musiikista. Hän osasi ottaa vastaan.
- Oli minul tuttavuus josta oli iloa....osa tuotannosta oli paljo liika viisasta teologiaa, osaa en pystyis toteuttamaan (pietistises puuskas kirjotettu "Kutsu Seuraamiseen") mutta paljon muuta.... kuten virren 600
.............................
Jaa niin, joo, jos tämä ikäänkuin jatkaa minun ja Liisan keskustelua, niin me taisimme kumpikin tai ainakin minä puhua tiedosta, ei tieteestä, ja tiedosta tuollaisena arkipäiväisenä asiana, joka on usein yllättävän monipuoliustakin, joskus ainakin minul jotain jota en oikein edes osais selittää: Jos nyt miettii työpaikan vaihdosta niin siitä uudesta on usein hankittuna tietoa. Ja vanhasta tietenkin jo on. Jonkinlainen tunteen-ja-järjen ylle kohoava tai kumpaakin auttava fiilis mikä lie sanoo itselle: Tuonne. tai Ei tuonne. Sitä tarkoitin intuitiolla.
Semmosta ei läheskään aina tavoita... mutta joskus.
...............................
Ja taisin mainita et pelkään, ja sain pari päivää lisää selvitel pelottavaa mielessäni. Muistin vanhan tarinan pojasta, joka ei sitä viisautta oppinu. Se pantiin nauriinistutukseen ja istutti ne kaik nurinpäin, mut yöllä tuli isäns joka käänsi ne siten että ne voi kasvaa.... mie helpotuin siitä sillä minun istutukset taitaa joutua hiljaa yöl korjailemaan.
..................................
Mutta kuulkaas viel yksi kysymystä. Körttiseuroissa veisuu korvaa rukouksen /tai miten sanoa se oikein, rukoillaaan veisaten. Opin niillä Herättäjäjuhlilla. Rukoilevatko körtit yhes millonkan, tai toistensa puolest? Nyt toivon tosissans kärsivällisyyttä, nämä on tyhmiä kysymyksiä, mut mie en tiedä.