Mitä mieltä olette geeniruoasta? Suostuisitteko itse syömään ja millä perusteella?
Seuraavassa vähän perustietoa asiasta:
Geenimanipulaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä kasvien geeniperimän muuttamista sillä tavalla, että kasviin liitetään ominaisuuksia muista kasveista/eliöistä. Tällaisia ovat esim. hallankestävyys tai tuholaistenkestyvyys tai myrkkyjenkestäyvyys. Oikeastaan voidaan ajatelella, että koko ihmiskunnan historian ajan on pyritty vaikuttamaan geeneihin jalostuksen avulla, nyt se vain tehdään tarkasti.
Nykyään on jo kaupallisessa käytössä geenituotteita ja esim. USA:ssa niitä on ollut myynnissä jo 10 vuotta. Suomessa on vasta koeviljelyä tieteellisessä tarkoituksessa. Maailmassa on noin 68 miljoonaa hehtaaria peltoja, joilla kasvatetaan geenimanipuloituja tuotteita. Nämä hehtaarit jakautuvat seuraavasti: Yhdysvallat 59 %, Argentiina 20 %, Kanada 6,7 %, Brasilia 6,2 %, Kiina 4,6 %, Paraguay 1,5 % sekä Intia, Etelä-Afrikka, Uruguay, Australia, Romania, Meksiko, Espanja, Filippiinit, Kolumbia, Honduras ja Saksa yhteensä 2 %.
Muunnoksia, joita hyödynnetään kaupallisesti on mm. seuraavista lajikkeista: soija, maissi, puuvilla, rapsi, tomaatti, peruna, sokerijuurikas, riisi ja tupakka.
Nykytiedon mukaan terveysriskit ovat erittäin epätodennäköisiä. Esim. Allergioita on tähän mennessä tullut vastaan vain yksi tapaus Yhdysvalloissa ja sekin on kiistanalainen. Lainsäädännöstä senverran, että USA:ssa geeniruokia ei ole pakko merkitä erikseen. EU:ssakin vain, jos ruoan jossakin ainesosassa on geenimuunntelua ainesta yli 0,9 %
Kehitysmaille on tekniikasta paljon apua. Eräs geenitekniikan uranuurtajista emeriittusprofessori Marc Van Montagu, joka kehitti ensimmäisen geeneettisesti muunnellun kasvin vuonna 1983, on sanonut: "Olisi epäeettistä kehitysmaita kohtaan jättää käyttämättä tällaiset tekniikat."
Itse puollan geenitekniikkaa ja geeniruokaa, koska sen hyödyt ovat paljon todettuja haittoja suuremmat. Hyödyt ovat mm. seuravia: maanviljelijöiden on helpompi torjua tuholaisia, viljely onnistuu kuivemmassa, suolaisemmassa, kuumemmassa tai kylmemmässä ympäristössä kuin nykyään. Lisäksi maanviljelijät saavat ravintoarvoltaan parempaa rehua karjalle. Teollisuus saa kasveista räätälöityjä raaka-aineita.
Ympäristökin hyötyy, koska saadaan viljelykasveja, jotka pärjäävät ilman torjunta-aineruiskutuksia tai vähin ruiksutuksin. (Tällaisia kasveja on jo esim. tuholaisia vastustava Bt11-maissi.) Voidaan myös kehittää rehukasveja, jotka vähentävät ympäristöä rasittavia karjan eritteiden fosforipäästöjä. Geenimuunneltuja kasveja voitaisiin käyttää myös ympäristön puhdistukseen tekemällä kasveja, jotka pystyvät sitomaan itseensä maaperästä erilaisia haitta-aineita.
Kuluttajat hyötyisivät saadessaan ravintoarvoltaan parempia kasveja ja niillä voitaisiin torjua puutostauteja kehitysmaissa. Allergisille saataisiin kasveja, joista allergian aiheuttaja on poistettu. Myös makua voitaisi parantaa ja säilyvyyttä. Lihan tai munien tervellisyyttä voistaisi parantaa.
Lähdeenä jutussa käytin Tiede-lehden juttua "GM-kasvit - puoltaako vai vastustaako?", joka löytyy numerosta 4/2005.
