Luontotrivia

[mt]

"Miksi ilmassa ja vedessä liikkuvia eläinporukoita sanotaan parveksi (esim. kalaparvi, lintuparvi), mutta maan päällä liikkuvia eläinporukoita sanotaan laumaksi?"

Ilman lähdeteoksia vastaan vanhan navetan seinustalta:
Lauma-sanaa käytetään nisäkkäistä, myös niistä, joita ihminen paimentaa. Parveilevia eläimiä ei juuri paimenneta. Ei kyllä paimenneta susilaumaakaan, mutta koiralauma voi olla ihmisen hallinnassa. Poikkeuksena on kanaparvi (joka liikkuu kanapiian hätistelemänä lakeuksilla Mörtin kanssa samassa horisontaalitasossa), mutta se ei kelpaa todisteeksi kananhoidon suhteellisen myöhäisyyden takia verrattuna esim. paimentolaisuuteen, kotieläintalouteen yleensä sekä metsästyselinkeinoon.

Kolmas asiaan liittyvä mielenkiintoinen sana on joukko, jota nykyisin käytettäneen lähinnä ihmisistä. Sana lienee germaaninen laina ja on saattanut liittyä kotieläimiin sekin.

Kun laumaa ja parvea käytetään kuvaamaan ihmisjoukkoa, laumalla on johtaja, parvella ei. Sen takia on peloteltu idästä tulevilla laumoilla, mutta harvemmin parvilla. Ja kun äänestäjät ovat vaalikarjaa, ovat he samalla lauma.

Päätän raporttini navetan seinustalta tähän.

Mt

[Pena]

Taistelevat metsot taitaa ainakin olla useimpina käsinmaalattuina kopioina riippumassa suomalaisten seinillä. Vaikka v. Wrightin veljekset yleensä olivat kelpo luonnontieteilijöitä, Ferdinandin metsojen kukkotappelussa on moni asia kuvattu enemmän dramatiikan tarpeiden kuin todellisten lintuhavaintojen mukaan.

[Mauno]

Taistelevat metsot oli jonkin kotikyläni talonkin seinälle lapsuudessani. Mutta vielä yleisempi oli silloin ja nykyisinkin tikkataulu.

Nyt alkavalla viikolla minä aion ottaa tikkakisan vappuaattona vieraitten kanssa pihamaalla. Parempi heitellä tikkoja tauluun kuin piikkejä toisille ihmisille.

pohtii Mauno

[myyrä]

Taistelevat metsot taitaa ainakin olla useimpina käsinmaalattuina kopioina riippumassa suomalaisten seinillä. Vaikka v. Wrightin veljekset yleensä olivat kelpo luonnontieteilijöitä, Ferdinandin metsojen kukkotappelussa on moni asia kuvattu enemmän dramatiikan tarpeiden kuin todellisten lintuhavaintojen mukaan.

Sain taannoin 50-v lahjaksi kirjan v.Wrightien lintu- ja vähän muistakin maalauksista. Veljesten linnut on kirjan nimi. Kirjassa on paljon muutakin tietoa sen ajan tavoista yms. Kyllä minä pidän heidän lintukuvistaan vaikka niitä elottomiksi joskus haukutaankin.

Sen ajan tapa oli, että lintu posautettiin ensin hengiltä ja sitten siitä maalattiin kuva. Taitava lintumaalari Hannes Karppanen oli myös sieltä päin kotoisin - Kuopiosta. Hän löysi Suomen ensimmäisen keltahempon, kun sai sen ensin hengiltä ja sitten jostain tunnistettua. Keltahemppo-parka on nyt Kuopion Luonnontieteellisessä museossa.

Lintuja löytyy joskus yllättävistä paikoista. P-Karjalan 1.mustakaularastas mm. löydettiin yliopiston pakastimesta!

Haminalahden kartano silloisessa Kuopion maalaiskunnassa oli pitkään veljesten kotipaikka. Kun olin pieni, niin sen ohi aina ajettiin kaupunkireissuille Tervosta Kuopioon. Näen kartanon sieluni silmin vieläkin kauniina ja keltaisena rehevässä pohjoissavolaisessa maalaismaisemassa.