Körttifoorumi
Keskustelu => Kirjoitelmia ja päiväkirjoja-herännäisyyden hengessä => Aiheen aloitti: 1944 - 20.07.17 - klo:15:24
-
Olen toisaalla maininnut lukeneeni Nilsiän juhlilla historiaan jäänyttä edellistä Siionin virsikirjaa ja piispa Malmivaaran toimimittamaa Armoistuimen eteen-kirjaa. Veisaaja en ole armolahjoiltani, että kuunteluksi on enimmäkseen mennyt. Vanhan kirjan kaikkia virsiä ei ole uudessa laitoksessa. Tunnistin ainakin yhden poisjätetyn "älä nuku syntinen" nro 164. Uskoakseni sitä on veisattu ulkotiloissa juhlilla, koska ko sivulla kirjani on sadeveden rypistämä ja pystyn virren tapailemalla hyrisemään. Että muuta en kritisoi. Uuden virsikirjan ulostulo oli minulle opettava kokemus, sillä hyvänä pidin sitä, että veisattava virsi aina ensin kuulutettiin. Urpolla on liturginen ääni ja muutenkin hän sopii aarinolliseen körttijoukkoon. Koska on selitetty, että kuulutukset johtuivat siitä, että kansa ei uusia virsinumeroita tiedä, niin kuulutettiin. Tulipas kova kotiläksy yrittää opetella virret, että "nopeuskilpailussa" pärjään. Eihän nyt toki. Uudessa kirjassa on aakkosellinen hakemisto kaikille värssyille.
Toinen asiani on em kirjan sivulta 80 ote: "eräs nurmolainen mies kärsi suuresti sisällisestä kuivuudestaan muutamilla herättäjäjuhlilla. Kun muut yhtyivät kiitosvirteen, liikkui hänen sielussaan valitus. Samassa kuului hänen läheltään poikkeuksellisen kaunis ääni. Kun hän kääntyi katsomaan, kuka siinä niin veisasi, huomasi hän ajasta Herran kansan lepoon siirtyneen tyttärensä seisovan vierellään kirkkaissa vaatteissa ja kiittävän Herraa. - Ensin hän hämmästyi kovin. Sitten hän kiitti Herraa nöyryydessä.
Saarnattu ulos v 1948.
Tässä lienee minunkin kokema enkelikokemus kyseessä. Körteissä puhutaan "armon vilauksesta". Nilsiässäkin kaksi kertaa, että kuulin. Kuinkahan yleisesti puhutaan enkeleistä ja kokemuksista pyhiin tajuntamme ulkopuolella. Uskosta, että se tapahtui.
-
Heti yksi korjattava kohta: pitää olla aaronillinen, siis papillinen. Aaronin sukukunnastahan tulivat papit muinoin Israelin kansan keskuuteen erämaavaelluksen jälkeen.
-
Tiedän Aaronin suvun pappeuden, mutta kun, veli-Veneheitto, käytät ilmaisua ' aaronillineen veli ' jää se minulla ymmärtämättä. Saanko pyytää selitystä.
Kun katson sivun otsikkoa, tulee mieleeni Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla, siis kotimaisista puhuttaessa.
:039:
-
Esimerkiksi Dallapen laulaja Veli Lehto, joka 30-luvulla tienasi opiskelurahoja teologian opintojaan varten. Kun hän valmistui papiksi, hän lopetti laulamisensa täällä maailmassa.
-
Tärkein jäi pois: Viljo Leopold Lehtinen alias Veli Lehto.
-
Urpohan on pappi. Aaronillinen veli. En minä näitä keksinyt ole. Olen lukenut kuopiolaisen kirjailijan teoksia.
-
Aaronillinen veli, aika kuvaava termi...ja nyt kun sai siihen selityksenkin.
-
Aili Maria Simojoki, piispa Simojoen sisar kirjoittaa jossakin kirjassaan erään seuratalon isännän? kuvauksesta "se on aaronillista sukua".
On tämä vähän kurjaa kohdaltani vastailla yhdentekeviin. Substanssiasiani jätetään sivuun. :023: :039:
-
Kiitos. Nyt snaijaan. Tuo Veli lehto johti ajatukseni muihin yhteyksiin. :eusa_clap:
-
Älä nuku syntinen.
Kuolon kellot soivat.
Huomenna ne tehdä sen
sinulle jo voivat.
Makaat aivan ääneti
ruumisarkussasi.
Helvettiinkö sielusi
vaipuu kuoltuasi?
Onhan tuo karua ja kolkkoa varoitusta! Viimeinen säkeistö toki tarjoaa armahduksen:
Älä nuku syntinen.
Herää joutuisasti.
Vielä armo Kristuksen
yltää sinuun asti.
Syntistä hän rakastaa,
pelastaa ja kantaa.
Syntisi hän paljastaa,
anteeksi ne antaa.
Ovatkohan uudistajat kokeneet tällaisen säikyttelyn pikemminkin karkottavan kuin kutsuvan nykyajan ihmistä?
-
Kevyemmässä osiossa olen aina maininnut aaronillisen Veli Lehdon.
-
On ikävä olla luupin alla, että arvostellaan teksti megalomaaniseksi. Että alias 1944 olisi yhteismitallinen Kiven tai Linnan kanssa.
Olisi ollut hyvä kysyä tuhansia viestejäni sitten, mitä aaronillinen Veli laulajana tarkoittaa ja tehdä se asianomaisessa osiossa.
Olen herkkä mies. Menetin tyttäreni traagisella tavalla. Löysin vanhasta Herättäjän julkaisemasta kirjasta minuun sopivan tekstin - enkelikokemus kuolleen tyttären kanssa. Halusin siitä kirjoittaa. Meni kaikki väärin.
Körtit ovat sitten 30-luvun kovin muuttuneet, Synti-sanaa ei vissiin saisi käyttää tai haikailla sellaisen virren perään. Tämä on avoin foorumi, referointi on sallittu. Politiikassakaan ei saisi olla enää sinimusta vaan vihervassarisuvakki. Sitä olen ihmetellyt jo monen vuoden ajan, että miksi kukaan ei ole klikannut vastaan, kun olen kirjoittanut eräistä, että heille "proletariaatin diktatuuri oli demokratian ylin muoto".
Kuka omistaa nämä tekstit? En varmaankaan itse, koska en voi niitä edes korjailla. Ylläpidolla lienee oikeus poistaa kaikki tekstini, jos niin hyväksi näkee. Olen pahoillani, että näin piti puolustustuksekseni kirjoittaa.
-
Siunausta 1944.
Esikoispoikani liikenneonnettomuudessa menettäneenä...olen myös toisinaan "herkimmilläni".
-
Kun katsoin sivun otsikkoa, luulin että tähän saa kirjoittaa kahdesta vaikutuksen teneestä kirjasta.
Aaronillisuus-kysymys oli aivan viaton pyyntö saada selitys. Tiesin Aaronin olleen Israelin pappissukujen esi-isä, mutta Veli Lehdon papillisuutta en tiennyt. Kummastelin papin ja iskelmälaulajan yhteyttä.
-
Tuosta proletariaatin diktatuurista demokratian ylimpänä muotona voisi sen verran lausua, että äärimmäisyydet muuttuvat usein vastakohdikseen. Kaikkea voi olla liikaa, sinänsä hyviäkin asioita.
-
Siunausta 1944.
Esikoispoikani liikenneonnettomuudessa menettäneenä...olen myös toisinaan "herkimmilläni".
Kiitos. En pysty antamaan mitään vastineeksi.
-
Se riittää.
Se, että Sinä olet juuri Sinä.
1944.
Ja kiitos on yksi kauneimpia sanoja.
Toivon kaikkea hyvää Sinulle ja Kaarinalle.
-
Riitta-Mummi ja Pena. Ihan vilpitön kysymys, eikö Teitä kiinnosta ihmisen elämäntilanne mitenkään? Jos ei kiinnosta, niin sivistyneempää olisi jättää kirjoittelu väliin "sillä" kertaa. On raakaa menoa vastata toiseen puoleen jonkun tekstiä ikäänkuin toista puolta ei olisi olemassakaan.
Eihän tässä nyt ihan konspiraatiostanne liene kysymys, vaikka Vanha Aatami sellaista keskellä yötä kuiskutti.
Tällaisen kokemuksen jälkeen ymmärrän, miksi jotkut ovat foorumin jättäneet.
-
Se, että jätän kommentoimatta vaikkapa tuon enkelikokemuksen kuvausta, johtuu pikemminkin yrityksestä ottaa elämäntilanteesi huomioon. Koetan vaieta hienotunteisesti silloin, kun minulla ei ole mitään arvokasta sanottavaa. Minulla ei ole vastaavia kokemuksia eikä elämäntilanteeni sivua kokemiasi menetyksiä. Sivuseikoissa sen sijaan voi olla jotain, joka kiinnostaa ja herättää uusia ajatuksia. Niiden tuominen esiin ei ole tarkoitettu keskeisen viestisi vähättelemiseksi.
-
Minä taasen en huomannut, että olit jälleen lohdutuksen tarpeessa. Olen siitä pahoillani.
Asiasi on ollut aina ajatuksissa kun siitä mainitset. Itsemurhan tehneen veljeni siskona tiedän nuo kysymykset jotka jäävät omaisia vaivaamaan. Keskustelu, perinpohjainen, omaisten kesken auttoi meitä, kuin myös siunanneen papin ymmärtävä läsnäolo.
Olen rukouksen ihminen, uskallan sanoa että lähes lakkaamatta on rukous jostakin aiheesta menossa sydämessäni.
Koska mielestäni liika ihmisapuun jatkuvasti turvautuminen on väärin, en ole aina tarjoamassa ' olkapäätä' kun huomaan jollakin olevan siihen tarvetta vaan kohdistan huokauksen Jumalan puoleen. Ehtoollispöytään päätyvät raskaimmat tapaukset.
Saatte olla varmoja, että kun ilmaisette vaikeuksistanne, olen sitä kantamassa
Vapahtajan haavoitettuihin käsiin. En vain halua siitä kirjoittaa, vain joskus, kun siltä tuntuu.
Toistan vielä; Luulin että aloituksessasi keskustellaan kirjoista. Anteeksi yksinkertaisuuteni. :117:
-
^^
^
Olkoot syntimme kuin riekon siiven valkeaksi pestyt!
-
Näin tapahtukoon.
Amen