Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: PekkaV - 04.08.11 - klo:05:06
-
Puolisoni kanssa perinteisellä Helsingin kierroksella kävelimme Kaivopuiston läpi. Kohdassa jossa piti valita auringon ja varjon välillä, valitsin varjon, sillä siihen saakka kulkemamme matka oli uuvuttanut. Saimme kulkea 50 metrin matkan pihan poikki. Talon seinässä oli laatta. Siitä ilmeni, että talossa oli asunut ennen ja jälkeen sotiemme presidentti Risto Ryti.
-
Pro Patria laatat seurakunnan ja muissakin tiloissa tulee useimmiten luettua nimi nimeltä läpi. Isänmaan puolesta kaatuneiden joukossa on tutuilla paikkakunnilla lähes aina joku tuttu tai sukulainen.
Näin myös Kortesjärven seurakuntasalin taulussa. Samaan tauluun oli liitetty myös 1918 kaatuneet (ilm. valkoiset) sillä Kortesjärvellä on myös Jääkärimuseo. Pienestä pitäjästä oli väkilukuun suhteutettuna ollut eniten Saksaan lähtijöitä.
Tämä on itenäisen Suomen historiaa. Olen nyttemmin kirjoista lukenut myös punaisen puolen teoista ja tappioista. Lahden Hennalan kasarmi on yksi niitä surullisimpia muistomerkkejä.
Olen aina ollut hirtoriasta hyvin kiinnostunut. Suoraan sanottuna se kiinnostaa enemmän kuin tämän päivän tapahtumat.
Presidentti Paasikiven patsaita löytyy Lahdessa, olihan hän täällä Yhteiskoulun opettajana. Ja syntyi Hämeenkoskella. Synnyttävä äiti oli matkalla Hämeenlinnan sairaalaan, mutta Juho Kusti syntyi matkan varrella olevassa talossa.
-
Nuista tauluista.
Ennen oli joka kyläkoulun seinällä taulu jossa oli kaatuneiden nimet.
Omalla kylällänikin oli sellainen kiveen hakattu olikohan marmoritaulu.
Nykyään nuo koulut alkaa olla myyty mikä kellekkin.
Olen kysynyt kunnasta missä on nyt nuo taulut, eipä ollut tietoa, katselivat vaan kuin hullua.
Osaisko joku täällä kertoa mihin ne Suomessa on menny tai olisi pitänyt mennä, tokkopa niitä kuuluisi hävittää tai nakata mihin sattuu ?
-
Täältä löytyy kaupungin perustajan, keisari Nikolai I:n muistomerkki - kaksipäinen kotka. Se on tosin piilotettu vähän huonoon paikkaan joen rantaan kaupungintalon taakse.
-
Kysynpä tässä, jos joku sattuu tietämään, asian, joka kyllä huomenna selviää. Onko tänä vuonna 90-vuotta täyttävät viimeinen vai toiseksi viimeinen ikäluokka joka joutui rintamalle?
-
Poikakoulussa on tietysti pitkä rivi sodassa kaatuneita kiveen hakattuna. Muistan seisseeni usein aamuhartaudessa ihmettelemässä edessäni lukevia etunumiä Smertsi Valfrid Äidinilo.
Historian tunteminen antaa jonkinlaisen käsityksen siitä, miksi asiat ovat nyt näin ja mihin suuntaan ne mahdollisesti tästä muuttuvat. Historian kirjoittaminen uudestaan on sekin tärkeää. Voittajat ja valtaa pitävät sen muotoilevat ja on hyvä penkoa myöhemmin esiin sitä, mikä pistettiin aikanaan piiloon.
-
juuri noin. virallinen historia on aina ollut voittajien historiaa, kuka nyt milloinkin on sattunut olemaan voittaja.
-
Enin osa historiasta on valtiollista historiaa. Sitä enemmän minua kiinnostaa kulttuurihistoria ja kirkkohistoria.
Nousiaisten kirkossa on Henrik-piispan arkku, mutta luut ovat Turun tuomiokirkossa.
Hämäläiset kastettiin Kupittaalla mutta monet pesivät kasteensa pois Hämeenlinnan liepeillä olevassa Katumajärvessä.
Eri pitäjissä on vielä vanhoja noitien teloituspaikkoja. Petäjiä joissa ihmisraukkoja piiskattiin tai hirtettiin löytyy vielä vanhoista kylistä.
Padasjoen Nyystölässä on komea muistomerkki Nuijasodan veripeltojen vieressä olevalla kukkulalla. Eikös Ilmajoella ole se oikein suuri kivikasa saman sodan muistona.
-
Herättäjä-Yhdistyksen 100-vuotisjuhlajumalanpalvelus on ensi vuoden helmikuun 19. päivänä Helsingin Tuomiokirkossa.
-
Pro Patria laatat seurakunnan ja muissakin tiloissa tulee useimmiten luettua nimi nimeltä läpi. Isänmaan puolesta kaatuneiden joukossa on tutuilla paikkakunnilla lähes aina joku tuttu tai sukulainen.
Näin myös Kortesjärven seurakuntasalin taulussa. Samaan tauluun oli liitetty myös 1918 kaatuneet (ilm. valkoiset) sillä Kortesjärvellä on myös Jääkärimuseo. Pienestä pitäjästä oli väkilukuun suhteutettuna ollut eniten Saksaan lähtijöitä.
Tämä on itenäisen Suomen historiaa. Olen nyttemmin kirjoista lukenut myös punaisen puolen teoista ja tappioista. Lahden Hennalan kasarmi on yksi niitä surullisimpia muistomerkkejä.
Olen aina ollut hirtoriasta hyvin kiinnostunut. Suoraan sanottuna se kiinnostaa enemmän kuin tämän päivän tapahtumat.
Presidentti Paasikiven patsaita löytyy Lahdessa, olihan hän täällä Yhteiskoulun opettajana. Ja syntyi Hämeenkoskella. Synnyttävä äiti oli matkalla Hämeenlinnan sairaalaan, mutta Juho Kusti syntyi matkan varrella olevassa talossa.
Vai Kortesmarkki! hmm...
-
Kysynpä tässä, jos joku sattuu tietämään, asian, joka kyllä huomenna selviää. Onko tänä vuonna 90-vuotta täyttävät viimeinen vai toiseksi viimeinen ikäluokka joka joutui rintamalle?
Pappa täyttää tänään 86 vuotta ja on ollut jatkosodassa.
-
Pappa täyttää tänään 86 vuotta ja on ollut jatkosodassa.
Olikin helposti löydettävissä netistä, että 1926 syntyneet on ollut nuorin ikäluokka.
-
:-\ Historia tosiaankin on aina vähän kenen kengissä katselee.
Ollessani miehitetyssä Virossa vuonna jotakin, niin samassa kirkossa kuulin ensin virolaisten näkemyksen ja kohta vierelle tuli venäläinen seurue, joka totesi tuoneen sivistyksen ja kristinuskon Virolaisille, jotka nyt olivat sitä ennen jotain kait kivikautisia tavoiltaan?
Virolaiset alkoivat tuhahdella, että ei niin..
Vähän kuten Suomenlahti. Jos kysytään virolaisilta, niin se on Baltian lahti tai meri, jos venäläisiltä, niin se on Leningradin lahti?
Tollaset laatat, että kuka on asunut missäkin ovat kyllä pikkasen pieniä kaikuja menneistä, että ne vois jättää musta pois.
-
Olikin helposti löydettävissä netistä, että 1926 syntyneet on ollut nuorin ikäluokka.
Taitaa olla niin, että 1924 syntyneet on olleet viimeinen kutsuntojen kautta jatkosotaan joutunut ikäluokka, ja lisäksi 1925 ja 1926 syntyneitä on ollut rintamalla vapaaehtoisina.