Körttifoorumi
Keskustelu => Kirjoitelmia ja päiväkirjoja-herännäisyyden hengessä => Aiheen aloitti: 1944 - 10.02.16 - klo:12:21
-
Ruut ehti olla yli kaksi viikkoa poliisivankilan tutkintavankina ennen kuin menehtyi yksinäisyydessään. Ruut oli perheessään uhri, hänet rumalla tavalla petettiin. Puhelimessa itkuinen Ruut ilmoitti, että tulen taistelemaan avioliittoni jatkumisen puolesta. Tämä tapahtui Ystävän päivänä viime vuotta. Sovun rakentuminen oli vaikeata, mutta viime juhannuksena Ruut ja hänen miehensä olivat kesämökillään yhtäaikaa. Mökkireissu oli katastrofi, mies sai jostakin onnettomuudekseen metanoliviinaa ja nopeasti menehtyi. Asia tutkittiin sairaalan ja poliisin toimesta ja todettiin onnettomuuden syyksi. Ruut eli ja ei elänyt, toisin sanoen vain päivä kerrallaan voitiin elää. Koulutyöhön Ruut palasi.
Sitten jostakin alkoivat ilkeät vihjailevat juorut elää elämäänsä, ne saavuttivat lopulta poliisin, joka teki intervention ja pidätti uhrin eli Ruutin murhasta epäiltynä. Omaisina tiesimme, että huonosti käy.
Seudulla, missä Ruut asui, miehillä on tapana istua jonkun henkilön autotallissa keskustelemassa maailman menosta. Täältäkö sikisi se miehinen, kaksinaismoraalinen ja tympeä lopputulema, että petetty vaimo on aina kykenevä kylmäveriseen myrkytysmurhaan. Tämä on hyvin stereotyyppinen ajatelma. Ruut jaksoi tutkintavankeudessa kuulustelujen ajan, eikä murtunut tunnustamaan sellaista, mitä ei ollut tehnyt.
"Ruut ihmetteli, että miksi hänen pitäisi jotain uusintaoikeudenkäyntiä pyytää kahden viikon vankeuden jälkeen, anoa vapaalle jalalle. Murtunut Ruut ei sellaista vapautta halunnut, vaan tähtäsi johonkin muuhun, parempaan vapauteen. Hän ei ottanut viimeisenä yönä lääkkeitään, että ei nukkuisi. Häntä paleli, hän kykeni pelostaan johtuen hengittämään vain yläkeuhkoillaan. Ruut rukoili: Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Isän Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osall.....
Ruut tunsi käden otsallaan ja olkapäällään, sillä Puolustaja tuli heti. Ruut rauhoittui, lämpeni, sai voimaa ja teki määrätietoisena viimeiset askareensa ennenkuin astui ajan rajan toiselle puolelle. Uhri-Ruut oli vapaa, tämän ajan valtiaat eivät voi häntä kiusata.
Mutta samalla, kun Puolustaja oli Ruutin kanssa, hän jätti poliisin vartiohenkilön yksin. Henkilö oli poissa pelistä sen kriittisen ajan, että Ruut pääsi pois, eikä kyennyt syöksymään nilkkoihin kiinni nostaakseen Ruutin tai repimään auki solmuja. Kahden asian tuli kulkea synkronissa, ja tämän asian Puolustaja hoiti. Nyt samaiselle vartiohenkilölle tullaan esittämään tiukat kysymykset. Se säälittää."
Ruutin nimi on muutettu, mutta muu on totta, sillä se on tapahtunut tyttärelleni viime vuoden helmikuun ja viime perjantain välillä. Lainausmerkki-kappale on osittain kirjoitettu Ruutin vapaanaoloajan kertomusten pohjalta.
Toivon, että forumin ylläpito antaa tämän tekstin täällä olla. Näitähän ei kukaan tietenkään referoi. En myöskään voi ottaa vastaan viestejä, silmäni ovat sameat ja sormeni tunnottomina vapisevat, eli en voi vastata.
Kirjoitan muualla, koska saan elää ja yritän pysyä normaalin kirjoissa. Koskahan minusta hellitetään sen verran, että saan sylkeni nielaistuksi ?
Siionin Virsi 308.
-
Nyt maailman ahdistavan
pois torjun
julmain juoniensa
tähden.
Se viettelee
ja häpäisee,
vaan Jeesukseni
seuraan silti
lähden.
Maailman mulle suoman
kyyneljuoman
nyt hylkään.
En saata näin viihtyä,
ja viipyä.
Nyt polkuna
on oikea tie
kohti isänmaata.
SV 251: 1
R-m
-
Sanattomaksi vetää... :icon_sad: :eusa_pray: :icon_sad: :eusa_pray:
-
Tuskaasi ei edes kykene kuvittelemaan. Ja lohdutuksen sanat tuntuvat tyhjiltä ja takertuvat kurkkuun...
-
Mutta minä tiedän lunastajani elävän.
Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä.
Kerran kaikki asetetaan kohdalleen.
-
Olen sydämestäni pahoillani. Tiesin miten julmia puheita ihmiset levittävät nautinnokseen ja kuinka järjettömistä asioista saavat tyydytystä ajattelematta oikeastaan koskaan puheidensa seurauksia.
Olen sydämestäni pahoillani, koska lohdutuksen sanoja ei oikeastaan ole. Luin tämän vasta tänään. Pelkään kirjoittaa mitään, koska jokainen sana saattaa nyt olla väärä. Kuitenkin täytyy, kuinka muuten tietäisitte siellä että joku täälläkään ei unohda Ruutia.
-
^
Kiitos.
-
Nyt vasta luin tämän.
Ei ole minullakaan sanoja.
Jotenkin yritän rukoilla.
-
Pari päivää sitten asia oli uutisissa ja joku paikalla ollut sanoi, että kohtelu ei ollut asiallista ja apua hän ei saanut, vaikka hän huusi sitä. Asiaa uutisten mukaan tutkitaan. Ymmärsin, että kyse oli juuri tästä tapauksesta, vaikka nimiä ei mainittu.
-
Poliisilaki sallii monenlaisen salaamisen. Minulle taitaa jäädä tästä asiasta koteloitunut kohta sisikuntaani. On minullakin sisäpiiritietoa, että tytär olisi siellä pussiin hengitellyt pitkiä aikoja ja pelännyt lääkkeidensä riittävyyttä. Sinipukuinen väki osaa olla tyly, kopea, korskea ja koppava, jos ei tunnustusta tule.
Lakia ei ole noudatettu. Selvää on se, että kenenkään ainutkertainen elämä ei saisi loppua poliisivankilassa. Junttikansa, miehet, sai uhrinsa. Poliisihenkilöitä on selkeästi liian vähän.
Enempää en voi kirjoitella, että en joudu kuulusteluihin siitä, että keneltä olen tietoni saanut.
Enkä toivo, että muutkaan, ainakaan paljon. Körttifoorumi olkoon vapaa "sontaluukkumedian" tavoista.
-
Suuri sääli tämä mitä on tapahtunut. Veljelle voimia ! :'(
-
!944.
Ei ole ainoa tapaus. Suomessa kun on tapa jotta virkamies ei ota mistään vastuuta. Suuri puhdistus pitäisi tapahtua virkamiehissä ja miettiä jotta viranomaiset on KANSALASIA varten. Tiedän tapauksia joissa mies on yrittänyt tehdä itsemurhaa ja poliisi oli ampunut kuoliaaksi, joten ei itse kerennyt. Yksi oli tapaus jossa mies oli mennyt autolla metsäautotielle ja siinä alkanut valmistautumaan itsemurhaan. Joku hälytti polisit ja virkaintoinen nappula ampui miehen autoon.
-
Jos tietää tapauksia joissa virkamies on toiminut ilmeisen väärin, on oikeus ja velvollisuuskin tehdä kantelu tai rikosilmoitus. Edellytyksenä on toki, että tieto on täsmällinen: kuka, mitä, missä ja milloin.
-
Ainahan ilmoituksia voi tehdä, mutta mitä hyötyä niistä on jos ihminen on jo kuollut. Ei mitään.
-
Uusien väärinkäytösten torjuminen lienee kaiken lainkäytön tarkoitus. Eikö laittomuuden uhrin kuolema jää turhaksi, jos sitä ei tutkita ja mahdollisia uusia murhenäytelmiä estetä?
-
Kehtolaulu kuolleelle. Paul Simon. Eng. sanat sivun alla.
https://youtu.be/FVM_mN1StPg
Kuollut nukkuu ja hänet herätetään ikuisesti elämään
-
Pitänee kuitenkin tähän ketjuun palata. Avoin foorumihan tämä on. En voi enkä halua kenenkään kirjoittelua rajoittaa. Ylläpito katsoo asiallisuuden perään.
Teen arvioni poliisin toimista omien kokemusteni perusteella, sillä olen hyvin huonosti vaikutettavissa.
-
Teen arvioni poliisin toimista omien kokemusteni perusteella, sillä olen hyvin huonosti vaikutettavissa.
Luotan arvostelukykyysi. Keskutelu siirtyi yleisemmälle tasolle stealin kommentin myötä. Kirjoitin lähinnä siitä näkökulmasta.
-
Ruutin tarina jäi itselleni joksikin johon toivoin, siis minä, vain minä, ja saatan erehtyä, jotakin hyvin varovaista jatkoksi. Olen äärettömän kiitollinen siitä että se uskallettiin kertoa ja toivoin kertomisen lievittävän oloa. Jossakin runossa varotetaan " karkein käsin tarttumasta sydämeen jota on satutettu"
Kaikki juupa eipä onpahan sen jäljessä tuntuu nyt ikävältä. Riitta-mummi löysi kommentin joka ei riitele kenenkään kanssa. Kiitos siitä. Tässä tehtiin virhe, mutta oliko niin tarkoitettu? Oliko "Ruut". jo kärsinyt tarpeeksi, ja jatko ollut liikaa?
.......Jumalan talo
oli ulkoa valkoinen. Ihan jumalanvalkoinen
Sinne mentiin pitkin kuusikujaa niissä
Asui suuri joukko lintuja
Ne kaikki lauloivat.
Jumala oli asetellut sinne tänne
maalauksia ne olivat värikkäitä
ja ne keskustelivat keskenään
rauhallisesti
vuorotellen
ja Jumala vyöryi vastaan ja
huusi suurella
kaikuvalla äänellä
Mutta sehän on Ruut
Juuri Ruutia minä olen odottanut......
-
Se on ongelma, että viranomaistoimintaan ei oikeastaan voi puuttua kuin jälkikäteen ja silloinkin ratkaisut ovat yleensä ottaen myönteiset kyseisille viranomaisille tapauksen luonteesta riippumatta.
Tämä juontanee juurensa meillä hyvin vahvana elävästä kulttuurista jonka mukaan esivaltaa tulee totella ja alistua joka tilanteessa.
Minusta on tärkeätä, että kaikista väärinkäytöksistä niin viranomaistyössa kuin politiikassakin puhutaan avoimesti.
Jaksamista Ruutoin omaisille!
-
Ai Janina uusi kirjoittelija :)
Ollos tervetullut munkin, siis minun kuin munkki puolesta myös.
Jos et halua sen suurempia järkytyksiä, niin hypi aina yli mun kirjoitukset.
On jotenkin toi sana hukassa :)
Itse asiaan virkavalta ja tavallinen pieni ihminen.
Itsellänikin on huonoja ja hyviä kokemuksia.
Hyviä kokemuksia on nuoruudessa sosiaaliapu puolelta, kun en koskaan kokenut sen arvoinen, että sain heiltä tukea ja apua, Apua joka auttoi. Siitä olen kiitollinen.
Kait mulla on aina ollut, kuten vieläkin, että jos et itse tee ja tienaa, et ole oikeutettu mitään saamaankaan, sen sortin kapitalisti olen.
Ehkä mennyt koulujärjestelmä opetti jo sen.
Huonoja kokemuksia on sittenmyös, ja juuri poliisien puolelta.
Neoli aika lähiomaiset rikkonaisessa nuoruudessani.
Tuota rakkaan vanhuksen 1944 kertoman tapauksen tapaista koin ollessani vielä alaikäinen,no 17 kesäinen muistaakseni.
Jouduin silloin putkaan 10 vuorokaudeksi.
Olihan se kova paikka ja kaverini, kun sinne joutui veti ranteensa auki ja hänet vietiin mielisairaalaan.
Itse kyllä jotenkin sen kestin, mutta oli se kokemus se koppihoito, mutta eihän se mua hurskaammaksi tehnyt.
Siihen aikaan ei päässyt ollenkaan ulos ja vain kolme kertaa olin kuulusteluissa, joissa oli sosiaalitantta mukana.
Loppu aikana ei kertaakaan ulos kopista,ei edes suihkuun, kun en tiennyt sellaiseen olevan mahdollisuutta.
Ei ne kukaan kertoneet sellaisesta.
Täytyy kyllä tunnustaa, että oli siinä mielenterveys koetuksella.
Eli virkamiesten mielivalta on kyllä aina ollut todellista.
Kaverini kertoi, että hän pelkää mennä hakemaan psykiatrilta todistusta eläkettä varten, kun sillä ruuvinvääntäjällä on niin kauhea valta, että jos ei tykkää henkilöstä voi pakottaa hoitoon johkin koppiin määrättömäksi ajaksi.
Niin on monelle käynyt.
Se että virkamiehillä on näin hirveä valta pitäisi saada ihmiset tekemään jotain sen asian suhteen, että ei käy kuten Ruuth nimimerkille kävi, tuossa 1944 herran kertomassa.
Luulisin ettäkoska hyville ihmisille ei tule tämä asia vastaan kuin harvalle, niin kukaan ei välitä ottaa asiaa esille.
Esimerkiksi voisi olla hyvä, jos pakkohoitoon tai vangitsemiseen pitäisi olla vähintään kaksi mielipidettä erihenkilöiltä,ennen kuin saa vangita pakkohoitaa.
Nyt joku suuruudenhullu Napoleonintautinen lääkäri poliisi voi tehdä mitä vaan ja pieni ihminen ei voi kuin vikistä ja se ei auta.
-
Tuossa yllä on sellainen oikein hyvä mielenterveyslain arvio ja arvostelu, että tuota tarkkailua psykiatrisessa yksikössä ei voida käynnistää kuin kahden lääkärin päätöksellä, heidän on oltava yksimieliset sen tarpeesta. Siis aikuisen kohdalla yksilön on oltava mielenterveydellisin perustein vaaraksi itselleen, ympäristölleen, eikä hänen hoitoaan voida muuten toteuttaa.
Jos siis haluaa tappaa itsensä ja puhuu järkeviä on laitonta suorittaa tuo vapaudenriisto mielenterveyslakiin vedoten.
Ongelmia on, ja eräs suurimmista tuo kaksi lääkäriä. Heidän velvollisuutensa olisi toimia vastuullisina ja autonomisina, mutta liian usein " kupongilla" tulija päätyy tarkkailuun ( max viisi vuorokautta, viidentenä täytyy jo joko kirjoittaa vapauttava päätös tai perustelu jatkolle). Nojaaminen toisen ratkaisuun ja epämääräinen mielikuva siitä, että " jokaisellahan on jotain ongelmia" johtaa myös ns " liitteen" kirjoittajan harhaan, eikä hän opi mitään sen kirjoittamisen perusteista. " Koska otettiin sisään niin minä olin oikeassa" . Ei hän läheskään aina ole ollut.
Tarkkailuailana tulisi myös tarkastaa, onko liitteeseen kirjattu teksti ja väitetyt tapahtumat tosia vai pahimmillaan panettelua, olen todella kohdannut yhden tällaisenkin itse. Väärinkäsitys tulee kuitenkin sekin oikaista, samoin epämääräiset käsitykset joita ihmisillä nyt on siitä, kuka ja milloin on psykiatrin tarpeessa. Suurin ihmetyksen aiheeni erikoistumisvuosilta oli roskisdyykkari josta ihmettelin mitä hoidettavaa minulla tässä..... Nyt vuosien päästä siinä taisi olla herkkä naapuri joka kuvitteli tuon dyykkaajan kyttäävän mimmoista elämää heillä eletään noin jäteastian kautta, näetsen onko kissaa koiraa mitä lehtiä tilataan.. :003:
Tuo pelko on pääosin perusteeton sillä liitteen eli mielenterveyslain mukaisen paperin värkkääminen on niin työläs ja tietoja vaativa, ettei sitä tehdä ihan sillä että tullaan ja sanotaan hyvää päivää, minä taidan tarvita sairaslomaa.
Valitettavasti on niitä jotka vastaavat " kirvesvartta" mutta harvemmin koulutettujen psykiatrien joukossa. Nuo liitteiden raapustajat kun ovat hyvin usein kotikäynnille kutsuttuja yleislääkäreitä, ja menossa on mellakka ja myllerrys, huuto kiirii ja voivotus raikuu eikä osata erottaa olisiko tässä nyt poliisi vai psykiatri poikaa ( " ei poliisia paikalle/ minä olen ymmärtäväinen ja empaattinen/ hoitoahan me tarvitsemme"). Jos kerrankin paikalla kävi psykiatri täytyy lääkärin olla keskimääräistä lahjakkaampi todetakseen, ettei nyt ole kuin poliisin paikka.
Nuori poliisikin toimittaa perheriidan kulminoituessa vahvemman tappelijan psykiatrille, eikä siinä voi kuin iskeä diapamia ja sanoa että nukuhan nyt ja katsotaan mikä tilanne, kun huudat muutakin kuin sarvipäitä. Nukkuu ja aamulla selviää, ettei tuttu partio tekisi muuta kuin tulisi paikalle ja ryystäisi kahvit sanottuaan että lopettakaahan taas tällä kertaa. Elämäntoveri noutaa kumppanin psykiatrin pahnoilta ja ilmenee, että tuo poliisivisiitti vain kuin kuului siihen heidän riitelykulttuuriinsa. Tämä tarina on täsmällinen ja tosi, joskin siten vaitiolovelvollisuuden suojaama ettei ao kukaan ole tunnistettavissa. :003:
Meitä kaikkia on niin moneksi, että tästä saisi hauskan tutkimuksen. Jos saan eettiseltä toimikunnalta luvan niin senhän minä teenkin!
-
Se mitä kyllä virkamiehestä ja naisestakin on nähty kuultu koettu: Se mitä asiakas/ pidätetty/ potilas pyytää on ilman muuta väärin ja oikein toimittaessa tehdään täsmälleen päinvastoin. Se on hyvin ihmeellistä, ja arvioni mukaan taustalla on kontrollin menetyksen pelko.
Viimisin villitys on lähiapteekkien nuoret farmaseutit. Uusisin lääkkeeni, mutta onkos lääkärillä lupa kirjoittaa lääkkeitä itselle ja tuo jäsenkorttihan on vanha ja kukas sitä kontrolloi. Ensin puolen tunnin lohduttelu että kyllä kontrolloidaan ja tuo osoittaa vain että jäsenmaksu on maksettu ja uusi tulee postissa jos posti tulee eikä estot näy jäsenkortilta eikä jokainen ole ammattiliiton jäsenkään ja tärkein, kyllä apteekkeihin ilmoitetaan jos on esto joltakin valmisteelta ja lopulta aikuinen paikalle kuitenkin, eikä niitä troppeja edes voi käyttää väärin.
Ääripää on valitettavan usein todella ääripää, eli kaikki kyselemättä mitä yksi ihminen pyytää tai vaatii. Sossu soittaa että etkö tiedä, jokainen avustus menee pojan huumevelkoihin ja uusiin hankintoihin mikä on pahempikin. Sanoin että koettakaa saada se jakeluun hoitajalle joka parkuu ovellani että sun on kirjoitettava siitä sun on pa-hakko ki-hirjoittaa paperi että rahat katosi tai jotain luovuutta kehittävää sen täytyy saada rahaa.... Ja ettei hoitsua tavoiteta no se on lukkiutunut veskiin ja sinnekin kehittyy semmonen jono että tilanne kriisiytyy nyt jo täällä, ole kiltti ja anna jotain tai keksi jokin tai sano että ruokakupingin on nyt riitettävä, ei anneta ruokarahaa, turvakodin osoite vanhalle miehelle kouraan ja poliisi asialle. Mitäs, kun isä ei itse halua pojalle muuta kuin raha-apua.
Mitähän siinä olisi voinut tehdä?
-
Sain luettavakseni poliisin ja syyttäjän asiakirjat, salaiseksikin leimatut isänä. En saa tyttäreni varjolla riidellä kenenkään kanssa, sellainen ei olisi tervettä. Asia on hyväsää hoidossa Taivaan isän arkistossa.
-
Hiljennyn taas.
Vain ajatus ja huokaus.
-
Poliisi ja syyttäjä, Majakka ja Perävaunu. Onpa kumma, että Orimattilassa naisen hengen pelastanut poliisi taitaa joutua oikeuteen. Syyttäjillä lienee tarvetta vähän ryhdistäytyä, koska oma ylin pomokin on pulassa, epäillään virkavelvollisuuden laiminlyönnistä. Arvelen löytäneeni syyn siihen, miksi Ruutin toiseksi viimeistä elon yön tapahtumia poliisi ei saanut tutkittavakseen. Siinä lienee kyse korkea-arvoisen komisarion ja kihlakunnansyyttäjän konspiraatiosta. "Koska tuo opettajanainen teki tuollaisen tekosen, että pakeni taivaaseen, niin hoidetaan tämä homma siten, että yksikään poliisi ei joudu tutkittavaksi hänen kuolemastaan". Ruutin kuoleman kuittasi kihlakunnansyyttäjä. Ei häntä kiinnostanut se, miksi Ruut yön huusi, kirkui ja taisipa lyödä päätään seinäänkin. Tälle on todistaja. Ei Ruut poliisin nappia painanut toiseksi viimeisenä yönään, se on minulle poliisin toimesta todistettu ja Valtakunnan syyttäjäviraston virkamiehen asiakirjalla varmennettu. Voisi olla niin, että Ruut olisikin elossa, jos häneltä olisi menty kysymään, että onko kovakin hätä vaikka et nappia painanut. Siinähän olisi mennyt tiukat kuulustelumetodit kuin tuhka tuuleen.
Eräs eläkeläiskomisario kuoli Virossa. Hänen aikuiset lapsensa ovat ajaneet kannetta, että asia pitää tutkia uudelleen. Tähän valtakunnan syyttäjävirasto suostui. Perustelut ovat lehdessä kirjoitetut, mutta niistä puuttui yksi merkittävä asia: ylikomisario on riittävän korkea-arvoinen henkilö, että se vaikuttaa. Majakalla ja Perävaunulla on vielä ihmistuntemuksen psykologiassa opettelemista.
-
Pitänee kirjoittaa poliisitarkastajankin juttu ulos. Ymmärrän, että tuollainen henkilö on korkeassa päällystöasemassa, koska arvomerkki on aika näyttävä olkapoletissa. Siis kyseinen tarkastaja oli siirtänyt matkustuspisteitä noin 180 euron arvosta omalle tililleen. Tähän oli joku tarkastuselin iskenyt silmänsä, sillä pisteet kuulunevat valtiolle, mikä matkat virkamiehelleen korvaa matkalaskun mukaan. Ei siitä tuomiota tullut, kun tarkastaja ehti jäädä eläkkeelle. Tuomiosta viis, mutta eläkkeelle kyllä, sillä kyseessähän oli tyhmyys, mikä on päällystöhenkilölle paha vika.
-
Oli lööppi Orimattilan ampumistapauksesta lehdessä. Naisen hengen pelastanutta poliisia ei syytetä oikeudessa. Oikea päätös.
-
Iltasanomat kirjoittaa sontaluukkutietonaan, että poliisivankiloissa on vakaviakin puutteita. Yksi asia oli väärin: tutkintavangin on sallittu omalla kustannuksellaan ostaa tyrmäänsä televisio ja siihen pitkä johto, jolla pääsee pakenemaan taivaaseen.
-
Lahden radion toimittajan kuulin kertovan kokeilumielessä käyneensä kokeilemassa putkassa olemista. Jo muutamassa tunnissa tuli ahtaanpaikankammo terveelle ihmiselle, kun siellä ei ollut muuta kuin punkka, seinät ja pönttö.
Sen voin hyvin ymmärtää. Jo pelkkä sisällä jatkuvasti olememinen, sairauden vuoksi esim. vaikuttaa 'mökkihöperyyttä'. Kotona on kuitenkin virikkeitä ja tekemisen mahdollisuutta. Saati muutaman neliön kopissa yksin, pahat ajatukset siinä muuttuvat epätoivoksi.
-
Kyllä on maailmankirjat menossa sekaisin. Simossa poliisikoira puri etsittävää naista niin pahoin, että hänellä on vakavia vammoja ja hänet jouduttiin toimittamaan sairaalahoitoon.
Simo on Lappia, joten tutkinnanjohto on Oulun syyttäjällä ja poliisilaitoksella. Minkähänlainen Potemkinin kulissi nyt osataan rakentaa, että asia jäisi silleen?
Kuonokoppaa ei koiralla ollut tietenkään, koska pääsi puremaan. Mielestäni liekaa olisi pitänyt olla ja konstaapeli sen toisessa päässä.
-
Iltalehden sontaluukun komisario niin kehuu koiraa. Olen ollut väärässä luulossa poliisikoiran tottelevaisuudesta. Jospa löydettyä naista ei aleta syyttää provokaatiosta.
-
Tutkija-teologi, opiskelija Joensuun yliopiston teologinen laitos, kirjoittelimme lyhyesti, kun pyysit yleisellä tasolla tietoja opiskeluusi liittyvään tutkimukseesi. Jos tämän näet, niin ottanet aliakseeni yhteyttä. Kiinnostaa aiheesi eteneminen.
-
Taidan omasta puolestani päättää tämän ketjun. Ensimmäisessä viestissäni olin kovasti sinisilmäinen, että Ruutia olisi valvottu ja hänen turvallisuudestaan olisi pidetty huolta, kuten laki on kirjoitettu. Kyllä hän viimeisenä yönään sai olla ihan yksin. Häenelle vietiin edellisenä iltana lääkkeet klo 2200 ja seuraavan kerran hänelle oltiin viemässä aamiaista klo 1100, jolloin viejät eivät päässeet sisään, koska Ruut riippui oven edessä, hän oli jo sinistymässä ja kuolonkankeus oli alkanut. Kihlakunnansyyttäjä kirjoittaa, että valvottiin riittävästi. Syyttäjällä näyttää olleen päämääränään poliisien pelastaminen oikeudelta.
THL titrasi verta helmikuun alkupäiviltä marraskuun puoleen väliin samaa vuotta. Laissa muistini mukaan todetaan, että tutkimukset tulisivat olla suoritetut kolmessa kuukaudessa ja raportin tulisi olla valmis. THL näyttää lehtitietojen mukaan rikkovan lakia usein. Viranomaiselle kuollut ihminen ei ole enää arvokas siten, että lain kunnioitus olisi päämäärä, vaan koska asia jää silleen, niin annetaan olla. Lain laatijoillakin olisi peiliin katsomisen paikka siinä mielessä, että resurssit olisivat riittävät.
Koska laki käskee kuolemantapauksesta kirjoitettavat asiakirjat aina salaisiksi, niin tietyt viranomaiset ovat oppineet tekemään määrämittaisen ja määrämuotoisen asiakirjan, että sillä tapaukselle voidaan antaa diarionumero ja tapaus päätetään. Tämä on eräänlainen Potemkinin kulissi tälle ajalle.
-
Kyynelin kylvämme.
(https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRGSPH-ewxFfbejuB1rnS3MxoAewOoPa5_KWJ1RQLDKwXgh--EF)
-
:eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray:
-
Tarkennan vielä kerran: henkilön kuolemaan poliisivankilassa suhtaudutaan erilailla kuin henkilön kuolemaan putkassa. Putkapidätettyjä voidaan/tulee vartioida kameran avulla ja tilassa käydään tietyn ajan sisään. Tutkintavankeja ei voida kameralla valvoa eikä tilassa käydä kuin asioilla. Tutkintavankilassa olevaa tutkintavankia auttaa erityisesti poliisikoulutus ja komisarion palvelusarvo, näin tähän uskallan kirjoittaa. Muuten poliisivankila on eräänlainen kuoleman esikartano, ainakin herkille ihmisille, joilla ei ole rikollista mieltä, mutta ovat jostain syystä pidätetyiksi tulleet. Hyvin yleinen on mielipide, että poliisivankilajärjestelmä tulisi jotenkin uudistaa.
Oltuani yhteydessä eduskunnan oikausasiamiehen toimistoon sain lopultakin asialliset tiedot henkilöltä, joka ei ole osallinen joko poliisissa tai syyttäjälaitoksessa. Nämä viimeksimainitut olivat siis viranomaisten edustajia.
Kun lehdessä on tieto, että henkilö on kuollut poliisin tiloissa, niin ilmoituksen sanamuodosta voin päätellä, että onko putkakuolema vai tutkintavankikuolema. Kihlakunnansyyttäjistä on lailla tehty kahden poliisipiirin väliin paikka, missä kuollut tutkintavankikuona poistetaan kirjoista ja kansista siten kuin poliisi ei olisi millään muotoa syyllinen henkilön kuolemaan. Tätä ei yleisesti tiedetä.
-
Oli mielenkiintoinen lööppi tänään HS:ssa koskien yhden poliisipiirin ohjeistusta rikoksien selvittelyssä, saattaa tätä ohjetta noudattaa omakin poliisipiirini.
Luin artikkelin ja joudun nyt kysymään itseltäni, että kiinnostaako poliisia vain sellaiset rikokset, joissa median läpäisy on vuorenvarma ja näyttävä. Minulta anastettiin kahden auton talvirenkaat, minkä asian ilmoitin poliisille ohjeen mukaan. En saanut mitään vastausta.
Epäillyn myrkytysmurhan selvittelyssä poliisi antoi tiedotteita vähän väliä. Epäilty sitten tuhosi maanpäällisen muukalaisen majansa. Median mielenkiinto loppui. Mutta se heräsi vielä kerran, kun poliisi ilmoitti, että tutkinta on lopetettu kuolemantapauksen vuoksi. Poliisin lopetusasiakirjassa kirjotetaan murhasta ja henkilöstä.
Vain laillinan oikeus voi määrittää murhan tapahtuneen ja märätä siitä rangaistuksen. Pitäisi siis ymmärtää käyttää asian yhteydessä oikeuden päätökseen asti epäily-sanaa. Ei aina näköjään näin mene.
Poliisille voisi tehdä hallinnollisen kantelun sellainen henkilö, joka kokee, että poliisi on toiminut vastoin asetuksia.
Hallinnollisen kantelun teho on sama kuin luteen huokaus Saharassa.