Väriä ja elämää foorumille

[Pirska]

Tänään näyttää olevan vuoden hiljaisin päivä foorumilla. Miten voisimme kehittää foorumia vai onko se jo elinkaarensa päässä?

Täällähän on vuosikaudet ollut keskustelu täysin aneemista. Täältä on karkoitettu ulos porukka, joka ei ole tasan samaa mieltä asioista mitä nykykörttiläisen pitäisi olla. Näyttää täällä olevan semmoisiakin, jotka eivät jaa johtoporukan ajatuksia, mutta he ovat oppineet pitämään mielipiteensä omana tietonaan tai ilmaisemaan sen riittävän huomaamattomasti.

Körttiläisyydestä saa ajatella ihan mitä tahtoo, mutta sitä ei saa sanoa ääneen, ettei kukaan pahastu. Ylläpito on tehokkaasti painostanut kirjoittajia, jotka eivät jaa heidän arvojaan. Tämä on yhtä Neuvostoliittoa ja Pohjois-Koreaa siltä osin. Moderointi on tehnyt tehtävänsä ja näivettänyt keskustelun ja monet kirjoittajat ovat karistaneet pölyt jaloistaan. Aikanaan olin hyvinkin innokas seuraamaan foorumia, mutta pääsin siitä eroon niin, että en edes lukenut mitään.

Nyt ajattelin kokeilla kepillä jäätä, mutta veikkaan, että pitkään en viihdy täällä. Ei tavallisista asioista jatka loputtomiin kirjoittaa, jos uskonasiat ja raamatuntulkinta pitää "päivittää nykykörttiläiseen tyyliin". Sitä kun on vielä ihan tervettä sananjulistusta olemassa, niin vääristelyt eivät jaksa kiinnostaa eikä kiinnosta teeskennellä, että onhan se niinkin. Kun ei ole niin ei ole.

[Pena]

Mikä on tervettä sananjulistusta ja mikä vääristelyä? Useimmin määritellään kristillinen sanoma lain ja evankeliumin saarnaksi kumpaakaan unohtamatta. Samaa tarkoitettaneen puheella armosta ja totuudesta. Kristus kiteyttää lain rakkauden kaksoiskäskyyn. Laki ei näin ole syntejä luetteleva 'rikoslaki' vaan asettaa tavoitteita ja tarkoituksen elämään.

[seppos]

Täällähän on vuosikaudet ollut keskustelu täysin aneemista. Täältä on karkoitettu ulos porukka, joka ei ole tasan samaa mieltä asioista mitä nykykörttiläisen pitäisi olla. Näyttää täällä olevan semmoisiakin, jotka eivät jaa johtoporukan ajatuksia, mutta he ovat oppineet pitämään mielipiteensä omana tietonaan tai ilmaisemaan sen riittävän huomaamattomasti.

Körttiläisyydestä saa ajatella ihan mitä tahtoo, mutta sitä ei saa sanoa ääneen, ettei kukaan pahastu. Ylläpito on tehokkaasti painostanut kirjoittajia, jotka eivät jaa heidän arvojaan. Tämä on yhtä Neuvostoliittoa ja Pohjois-Koreaa siltä osin. Moderointi on tehnyt tehtävänsä ja näivettänyt keskustelun ja monet kirjoittajat ovat karistaneet pölyt jaloistaan. Aikanaan olin hyvinkin innokas seuraamaan foorumia, mutta pääsin siitä eroon niin, että en edes lukenut mitään.

Nyt ajattelin kokeilla kepillä jäätä, mutta veikkaan, että pitkään en viihdy täällä. Ei tavallisista asioista jatka loputtomiin kirjoittaa, jos uskonasiat ja raamatuntulkinta pitää "päivittää nykykörttiläiseen tyyliin". Sitä kun on vielä ihan tervettä sananjulistusta olemassa, niin vääristelyt eivät jaksa kiinnostaa eikä kiinnosta teeskennellä, että onhan se niinkin. Kun ei ole niin ei ole.

Yllä kommentoitiin ylläpitoa ja ylläpito on täällä sama kuin noin yksi henkilö ja pari moderaattoria. Voin todeta sensuroinnista sen verran, että olen sensuroinnut tänä vuonna yhden ainoan sanan ja vältän omien mielipiteitteni esilletuontia. En kommentoi enempää, vaan toivotan sinut tervetulleeksi omine mielipiteinesi.

[vn]

Joo, en ole sensurointia havainnut.
Olen ymmärtänyt että täällä voi kirjoittaa vapaasti, on kirjoittajasta kiinni saako mitään
tekstiä aikaiseksi.
Toki hyvät tavat tulee muistaa...ja se ettei ruoski toisia ja itseään liian kovasti.

Haluan etsiä ja löytää Elämän sisältöä uskosta, Raamatun mukaisesti, siten kuin Jumala kirkastaa
ja johdattaa.
Olen heikko ja herkkä ihminen, varsin vajavainen, sivuraiteella, jälkijunassa.

Iloitsen lauluista, lohduttavista ja rohkaisevista...esim. "Niin alhaalla ei kukaan kulje,
ettei siellä Jeesus ois, Hän ei ketään luotansa sulje, eikä karkoita yhtään pois"

Koen että Raamattu on niin laaja ja täydellinen kirja että siitä löytyisi ajatuksia ja keskusteltavaa.
Täällä foorumilla raamattupiiri-osio kyllä tyssäsi...peiliin joudun tässä katsomaan...
kehoitusta ja rohkaisua olen kyllä saanut.

Toistan tähän sen ajatuksen mitä kördebaariinkin laitoin....
"Mistä löydän sen hehkuvan hiilen mihin voisin puhaltaa?"
Paikallinen lauluntekijä on tehnyt hienon "Tuhkamessun"..... "Tuhkasta tuli nousee...."

[Bengt Sandberg]

Useimmin määritellään kristillinen sanoma lain ja Laki ei näin ole syntejä luetteleva 'rikoslaki' vaan asettaa tavoitteita ja tarkoituksen elämään.

Näin minäkin uskon osaltani, mutta silti ajatellen että jonkinlainen järjestystä pitää olla, etteivät ”kaikki ajaisi päättömästi liikenteessä”. Eli, etteivät ne tavoitteet ja tarkoitukset olisi niin värikkäitä. Mitkä voisivat aiheuttaa herätysliikkeen muuttumista ”täyden palvelun tavarataloiksi”, niin kuin Teemu Kakkuri lainatussa tekstissään ilmaisee
Voi olla että oma kantani tällä foorumilla ei ole aina niin värikäs eikä elävä.  Mutta tarvitseeko ollakaan, sillä minä kuljen mustissa
 
Seuraava teksti Teemu Kakkurilta antaa sen kuvan minun omasta mielipiteestäni tämän päivä herätysliikkeestä tai körttiläisyydestä. Eli yhdyn täysin seuraavan tekstiin.
Lainatun kirjoituksen voi kokonaan lukea sivustosta:   

 https://uusitie.com/heratyksen-asiantuntija/

""Herätyskristillisyyden historiaa tutkineella Teemu Kakkurilla on vahva usko siihen, että herätyksen synnyttää Jumalan sana, eivät toiminnalliset kommervenkit.
– Suuri kuva on sellainen, että herätysliikkeillä on aika paljon oman järjestön ylläpitävää toimintaa ja herätykset kulkevat jossain määrin muualla. Tämä ei tarkoita, etteivät järjestöt tekisi arvokasta työtä, ja kyllähän niissä Sanaa julistetaan ja kääntymispuheitakin pidetään. Mutta ne eivät ulotu enää suureen väestöön, jossa herätyksellä olisi tarvetta.


Herätysliikkeiden olisi Kakkurin mukaan syytä tiivistää toiminta-ajatusta eli keskittyä Sanan julistamiseen, ”jos herätystä halutaan”. Herätysten aikana julistus yleensä yksinkertaistuu ja keskittyy perusasioihin. Kakkurilla on vahva usko siihen, että Sana synnyttää herätyksen.
– Ja keskittyminen ihmisen Jumala-suhteeseen, Jumalan ja ihmisen kohtaamiseen ja pelastukseen Jeesuksessa. Paljon tuota pidempi ei pitäisi agendan olla. Sanan julistaminen kyllä synnyttää sitten ihmisissä toimintaa. Kyllä he osaavat vetää siitä elämän alueelle johtopäätöksiä.
Kakkurin mukaan herätysliikkeet ovat kuitenkin helposti muuttumassa ”täyden palvelun tavarataloiksi”, jotka myös osallistuvat kannanottoineen yhteiskunnalliseen ja kirkolliseen keskusteluun.

– Eihän se huono asia ole, että järjestetään avioliittokursseja ja terveyspäiviä. Mutta syökö se energiaa siitä pääasiasta?"

[seppos]

– Eihän se huono asia ole, että järjestetään avioliittokursseja ja terveyspäiviä. Mutta syökö se energiaa siitä pääasiasta?"

Niillä on sama tarkoitus kuin madolla koukussa. Ei kala pelkkään koukkuun tartu tai ainakin saalis jää vähäiseksi.

[Bengt Sandberg]

Niillä on sama tarkoitus kuin madolla koukussa. Ei kala pelkkään koukkuun tartu tai ainakin saalis jää vähäiseksi.

Tämä viestini kyllä menee asian vierestä. Mutta...
 
Kyllä kala tarttuu koukkuun hyvinkin. Silloin kun paikka, aika ja koukku(kiiltävä) ilman kommervenkkejä.
Näin vertauskuvallisesti uskoisin että Tiedät paikan ja jopa ajan.
Eli näin se pitäisi toimia minusta tämän päivän herätysliikkeissä.
Eikä todellakaan uittaa "hehkuvaa matoa" joka paikassa, sillä ei se tuo sen enempää tai vähempää "kalaa". Päin vastoin herätysliike näivyttyy ajan myötä. . 

[Bengt Sandberg]

Täällähän on vuosikaudet ollut keskustelu täysin aneemista. Täältä on karkoitettu ulos porukka, joka ei ole tasan samaa mieltä asioista mitä nykykörttiläisen pitäisi olla. Näyttää täällä olevan semmoisiakin, jotka eivät jaa johtoporukan ajatuksia, mutta he ovat oppineet pitämään mielipiteensä omana tietonaan tai ilmaisemaan sen riittävän huomaamattomasti.
…ja näivettänyt keskustelun ja monet kirjoittajat ovat karistaneet pölyt jaloistaan. Aikanaan olin hyvinkin innokas seuraamaan foorumia, mutta pääsin siitä eroon niin, että en edes lukenut mitään…
Nyt ajattelin kokeilla kepillä jäätä, mutta veikkaan, että pitkään en viihdy täällä. Ei tavallisista asioista jatka loputtomiin kirjoittaa, jos uskonasiat ja raamatuntulkinta pitää "päivittää nykykörttiläiseen tyyliin". Sitä kun on vielä ihan tervettä sananjulistusta olemassa, niin vääristelyt eivät jaksa kiinnostaa eikä kiinnosta teeskennellä, että onhan se niinkin. Kun ei ole niin ei ole.

Niin en tiedä onko joukossamme "tekonöyriä ja suvakkeja".
Tuntuu kumminkin että se on mahdollista, sanoisin jopa todennäköistä.

[Pena]

Kirkon toimintaa ja sen jäsenten kannanottoja voi arvostella minunkin mielestäni siitä, ettei julisteta Sanaa. Tarkoitan tällä lihaksi tullutta Jumalan Sanaa, Kristusta. Ratkaisuja perustellaan ihmisoikeuksilla ja tasa-arvolla eikä mainita kirkon Herraa ja hänen antamaansa esikuvaa. Arkaillaan Jeesuksen nimen mainitsemista. Pelätäänkö leimautumista jeesustelijaksi? Yhteiskunnan ja maailman ongelmien sivuuttaminen ja pelkästään sielun pelastukseen keskittyminen ei mielestäni olisi kristillistä. Herrammekin paransi sairaita ja ruokki nälkäisiä.

[malla]

Jokainen kirjoittaja tuonee oman värinsä tai värittömyytensä foorumille.
Keskustelufoorumi on jäsentensä summa.

[malla]

Mikä on tervettä sananjulistusta ja mikä vääristelyä? Useimmin määritellään kristillinen sanoma lain ja evankeliumin saarnaksi kumpaakaan unohtamatta. Samaa tarkoitettaneen puheella armosta ja totuudesta. Kristus kiteyttää lain rakkauden kaksoiskäskyyn. Laki ei näin ole syntejä luetteleva 'rikoslaki' vaan asettaa tavoitteita ja tarkoituksen elämään.

Tässä on mielestäni melko kirkas kiteytys.
Sen kuinka toivoisi itseään kohdeltavan, tekisi itse samoin, eli tuo rakkauden kaksoiskäsky on hyvä ohjenuora.
Tosin olemme kaikki hiukan erilaisia persoonia elämänkaarinemme ja kokemuksinemme, luonteinemme ja sitten ehkä toivomme hiukan erilaisia juttuja toisiltamme.
Mutta rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei vikoile, ei iloitse yhdessä vääryyden kanssa ja kaiken se kestää ja kaiken se toivoo.
Niin pysyvät nyt usko, toivo ja rakkaus mutta suurin niistä on rakkaus.
Ja sitten aukeaa verraton tie apostolin mukaan ja uskoisin sen olevan kulkemista rakkaudessa.
Veljet (ja sisaret) olkaa helläsydämisiä toisianne kohtaan ja toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa.
Siinä olisi tavoitetta ja on...koko elämän mittaiseksi parannuksen teoksi asti.

Mutta juu, mukavaa kun olet Pirska saapunut aloituksen kera pitkästä aikaa foorumille.

Mielipiteistä on ihan mielenkiintoista keskustella, silloinkin ja varsinkin silloin jos ne herättävät keskustelua ja pähkäilyä.
Ja erilaisiakin mielipiteitä, se ei ole pelottavaa vaan ehkä ennemminkin hiukan haastavaa.

[Pirska]

Tässä on mielestäni melko kirkas kiteytys.
Sen kuinka toivoisi itseään kohdeltavan, tekisi itse samoin, eli tuo rakkauden kaksoiskäsky on hyvä ohjenuora.
Tosin olemme kaikki hiukan erilaisia persoonia elämänkaarinemme ja kokemuksinemme, luonteinemme ja sitten ehkä toivomme hiukan erilaisia juttuja toisiltamme.
Mutta rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei vikoile, ei iloitse yhdessä vääryyden kanssa ja kaiken se kestää ja kaiken se toivoo.
Niin pysyvät nyt usko, toivo ja rakkaus mutta suurin niistä on rakkaus.
Ja sitten aukeaa verraton tie apostolin mukaan ja uskoisin sen olevan kulkemista rakkaudessa.
Veljet (ja sisaret) olkaa helläsydämisiä toisianne kohtaan ja toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa.
Siinä olisi tavoitetta ja on...koko elämän mittaiseksi parannuksen teoksi asti.

Mutta juu, mukavaa kun olet Pirska saapunut aloituksen kera pitkästä aikaa foorumille.

Mielipiteistä on ihan mielenkiintoista keskustella, silloinkin ja varsinkin silloin jos ne herättävät keskustelua ja pähkäilyä.
Ja erilaisiakin mielipiteitä, se ei ole pelottavaa vaan ehkä ennemminkin hiukan haastavaa.

Mitenkä se rakkauden kaksoiskäsky menikään. Minulle on ainakin opetettu, että se menee näin: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."

Mistähän käännöksestä lienee kohta rakkaus ei vikoile.

[malla]

Vikoilu sanaa ei taida missään käännöksessä.
Mutta ajattelen, että olen paljon saanut elämässäni anteeksi ja edelleen keskeneräisenä saan anteeksi täydellisesti.
Vapahtajan ansiosta ja monesti myös lähimmäisteni ansiosta, kun teen, sanon väärin, joskus ajattelen väärin, usein motiivini eivät ole villanvalkoiset ja puhtaat, ei asenteenikaan.
Eli kaikkine valuvikoineni olen runsaan anteeksi saamisen piirissä.
Siksi luulen, etten kovin ankarasti saisi vikoilla muita ihmisiä.
Niin, se vikoilu taisi tulla "mallan omintekoiset sanavalinnat"- käännöksestä.

Anteeksiantaminen ja saaminen on kristinuskon tärkein ja ydinasia.
Se vaati Jeesuksen, Jumalan oman Pojan ristille että me kelvollisiksi tulisimme pyhän Jumalan kanssa ja edessä.
Ja pietari kyseli Jeesukselta että 7 x kertaako päivässä tulisi antaa anteeksi niin Jeesus lisäsi rutkasti lisää siihen, eli mielestäni se tarkoittaa että pitäisi elää asenteella, että annan aina anteeksi.
Silloinkin kun ei kukaan pyydä minulta anteeksi.
Armahtaisin ja koittaisin rakastaa.
Aina se ei ole ihmisen mielelle ja ns "lihalle" kovinkaan mieluista, olisi "mielekkäämpää" perätä omia oikeuksiaan.
Mutta ns nisunjyvän tie...on kristityn tie, eli jollei nisunjyvä kuole (itselleen) se ei juurikaan voi tuottaa hedelmää.
Mutta liha taistelee henkeä vastaan ja henki lihaa vastaan
Ja nämä ovat edelleen "muistinlokeroni-käännöksestä" ... Raamatusta löytyy oikeat sanat, jos mun sanat ovat hiukan vain sinne päin.
Ja samoin oikeat asenteet löytyy sieltä, minun vain hiukan ehkä sinne päin kallellaan.

Vielä matkan eri vaiheessa.
Toivottavasti kerran perillä.
Ilman omia ansioita.
Kristuksen ansion perusteella.
Siihen luottaen ja uskoen ja toivoen.

[Bengt Sandberg]

Kirkon toimintaa ja sen jäsenten kannanottoja voi arvostella minunkin mielestäni siitä, ettei julisteta Sanaa. Tarkoitan tällä lihaksi tullutta Jumalan Sanaa, Kristusta. Ratkaisuja perustellaan ihmisoikeuksilla ja tasa-arvolla eikä mainita kirkon Herraa ja hänen antamaansa esikuvaa. Arkaillaan Jeesuksen nimen mainitsemista. Pelätäänkö leimautumista jeesustelijaksi?   

 
Lyhyesti kyllä.

Yhteiskunnan ja maailman ongelmien sivuuttaminen ja pelkästään sielun pelastukseen keskittyminen ei mielestäni olisi kristillistä. Herrammekin paransi sairaita ja ruokki nälkäisiä.

Minusta taas ihmisen olisi hyvä keskittyä ensiksi pelkästään omaan sielunsa hoitamiseen. Jolloin se oma koti ei olisi rakennettu maalisten tuulten vietäväksi.

En kiellä sitä etteikö yhteiskunnan ja maailman ongelmien olisi otettava huomioon kristittynä. Mutta ihmisen pitäisi kumminkin myös ymmärtää että ei voi kantaa kaikkia maailman sairaita ja nälkäisiä ihmisiä vaikka haluaisi.  Koska aina tulee olemaan hyvä osasia ihmisiä ja taas niitä jotka ovat pudonnet yhteiskunnastamme, maailman loppuun asti. 

Minulla ainakin alkaisi psyykkinen puoli voimaan pahoin jos alkaisin keskittyä vielä omien ongelmien lisäksi maailman ongelmiin. 
Ehkä olen ihmisenä oman edun tavoittelija enkä piiruakaan välitä muista ja katson asioita hyvinkin musta valkoisesti. 


SV.273.

[Bengt Sandberg]

Jatkan edellistä viestiäni vielä sen verran, että en hyväksy ihmisiä jotka mielistelevät kristillisyydellä.
 Pidän heitä teko pyhinä ihmisinä.