Olen kuullut termin "salonkikelpoinen suru". Kyllä minusta ainakin suruja on hyvin monenlaisia. Salonkikelpoinen suru on sellaista, että siihen ei liity häpeää ja ympäristö pääosin säälii surevia.
On myös surua, johon liittyy häpeää ja silloin surevat ovat enemmän yksin surunsa kanssa.