Koettelemusten kestämistä mietin. Tähän havahduin lukiessani Avilan Teresan neuvoja luostarisisarille. Hän puhuu näin; On otollista , että toivotaan ja pyydetään koettelemuksia.
Osaksi ymmärrän mitä hän tarkoittaa, mutta kuka tähän kykenee ! Pyytämättäkin kohdanneet vastukset ovat vaikeita kohdata. Vasta myöhemmin saa ymmärtää miten
olikaan tarpeellista ja kasvattavaa.
Jumala kokeilee nöyryyttämme ja kestävyyttämme.
Näin Paavali kirjoitta Roomalaiskirjeen 5. luvussa. Poikkeustapauksessa linkitän vanhemman käännöksen , koska siitä sain ymmärtää, että ahdistuksen kestäminen saa aikaan kärsivällisyyttä.
Kirje Roomalaisille 5. luku 1 - 8
1. Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
2. jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.
3. Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä,
4. mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa;
5. mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.
6. Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä.
7. Tuskinpa kukaan käy kuolemaan jonkun vanhurskaan edestä; hyvän edestä joku mahdollisesti uskaltaa kuolla.
8. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.