Tiedustumaton viittaa siis siihen, että aivot eivät rekisteröi alitajuntaa.
Ehkä noinkin voisi sanoa. Ihmisen tietoinen mieli osaa kuitenkin ihmetellä itseään, ja ennen muuta monet neuroottiset oireet saavat jurensa tiedostamattomista ristiriidoista. Usein oletetaan että psykoanalyysissa ihminen jotenkin "tulee tietoiseksi motiiveistaan" tai mitä hölynpölyä kuuleekaan ihan viisaittenkin ihmisen suusta, mutta ei se aivan niin yksioikoista ole. Pienet ymmärryksen sarjat, joissa kaksi silmäparia katselee sitä tiedostamatonta, auttaa tiedostamaan edes jotakin, yleensä vähän ihmeellisellä tavalla tekevät ongelmista ratkaistavia, mutta ratkaistavahan ne silti on. Oivallus ei riitä.
Silti luulen että ihmisen aivoissa -- jonka toimintaa "mieli" siinä kuin "tajuntakin" edustavat, on syvänteitä jonne ei milloinkaan pääse eikä näe. Joyce McDougall, ranskalainen psykoanalyytikko, pääsi käsittämättömän syvälle, ja kuvaa näitä kirjoissaan "Theatres of the Mind ja "Theatres of the Body", samoin Julia Kristevalla on hyviä oivalluksia aivotoiminnasta, jolle mieli ei mahda mitään, mutta joku on jopa kyseenalaistant McDougallia ja sanonut että puppua ja kuvittelua - ei noin syvälle voi nähdä.