Harrastan kulttuuria

[myyrä]

Meikämannen kulttuurit on tässä.

www.youtube.com/watch?v=YaKl2ec4J_w

[seppos]

Meikämannen kulttuurit on tässä.

www.youtube.com/watch?v=YaKl2ec4J_w

Et tietääkseni ole manne. Toisekseen tuli nuoruus mieleen ja Little Richard.

[Riitta-mummi]

Meikämannen kulttuurit on tässä.

www.youtube.com/watch?v=YaKl2ec4J_w

Oletko tosissas ?  Muistaakseni sinä olet kirjoittanut foorumille runon tai pari. Luulen että olet sala-taiteellinen.   

[PekkaV]

... Saatiin nauraa oikein makeasti. Keikka sisälsi... Ismo Leikolan stad upia.

http://www.youtube.com/watch?v=1cNvu48JI_Y

[Leena]

Minulla on kotimainen nykykirjallisuus-ongelma (paitsi novellia).

Jotenkin kotimainen nykyproosa ei nappaa.   Siitä tuli proosakurssilla puhetta ja valitin etten jaksa lukea niitä, kun koko päivän olen juuri semmosten tarinoiden jälkiä korjannut, niin Seita Parkkonen sanoi vähän hämmentyneenä että ne kyllä on kyllä juuri niitä palkittuja, "vahvoiksi" katsottuja...   mitä enemmän insestiä kaikinpuolista rääkkäystä sadismia no ja kyllä koulu-  ja työpaikkakiusaaminenkin käy. sitä vahvempi tekijä kun uskaltaa lähestyä raskaita aiheita...  Minun oloni käy pahaksi niistä.

sanoin että koskas ne mulle sen noopelin antaa kun juur näistä kirjotan kaiket päivät...  

Nyt runon kanssa oon jo todennu että min en ole runoilija, kiitos.  Se on yhtä verta luita suolenpätkiä sukellan onteloihini, tai "vahvoja sanoja" joita en tässä nyt toista sääntöjenvastaisena käyttäytymisenä ripoteltuna pitkin paperia yks runo oli sellanen että oli kolmio piirretty mustalla tussilla aa-neloseen.  Kirjotin tänään yhen "vahvoja sanoja" ja veikkaanpa etten taida tarjota sitä tänne...    seuraukset...        mutta  sinne vien.

Kummallista. Nuo Oriveden kurssit joilta jotkut todella on saaneet sytykkeet saa mun voimaan huonosti.  Ainoo kiva on Simpuran novellikurssi, siinä pitääm kirjoittaa tavallisista asioista, aivan annettiin kerro tarina tai novelli mikä hän on, käyttäen maailman tavallisinta miljöötä joka on tämä tässä.  Eikä se ollut edes wc.  Jotenkin,että älä kikkaile kummallisuuksilla.

[Pena]

Nyt runon kanssa oon jo todennu että min en ole runoilija, kiitos.  Se on yhtä verta luita suolenpätkiä sukellan onteloihini, tai "vahvoja sanoja" joita en tässä nyt toista sääntöjenvastaisena käyttäytymisenä ripoteltuna pitkin paperia yks runo oli sellanen että oli kolmio piirretty mustalla tussilla aa-neloseen.  Kirjotin tänään yhen "vahvoja sanoja" ja veikkaanpa etten taida tarjota sitä tänne...    seuraukset...        mutta  sinne vien.

Olemmepa me pahasti erehtyneet Keskuskoulussa! Meillä on näet tapana kieltää runous ja rangaista syvällisimpiä lyyrikkoja jälki-istunnolla.

[Leena]

Olemmepa me pahasti erehtyneet Keskuskoulussa! Meillä on näet tapana kieltää runous ja rangaista syvällisimpiä lyyrikkoja jälki-istunnolla.

Niin se taas nähtiin, kuinka koulu tukahduttaa kaiken luovuuden.  Toista vuotta ilmeisesti masokistina itteeni siellä rääkkäämässä olen vielä sielunelämältänikin kieroutunu kun minusta heitä sais tukahuttaa viel pikkasen lisää. 

[Pena]

Lohduttaudun sillä, että kaikesta päättäen emme onnistu tukahduttamispyrkimyksissämme. Juuri katsoin tarpeelliseksi kommentoida oppilaan lausetta: "V***n paskahousu, se kusi!" sanomalla, että tulipa taas alusvaatepyykkiä.

[Pyryharakka]

Tuli tuosta Myyrän laittamasta linkistä mieleen, että eikös urheilua sanota ruumiinkulttuuriksi. Ajattelin vain, että kyllä se noilla rokin, popin yms. artisteilla keikka käy aikamoisesta urheilusuorituksesta. Tunnin parin "hölkkä" lavalla ja vielä "täysin palkein" laulaen, ei siihen rapakuntoinen pysty. 

[Leena]

Lohduttaudun sillä, että kaikesta päättäen emme onnistu tukahduttamispyrkimyksissämme. Juuri katsoin tarpeelliseksi kommentoida oppilaan lausetta: "V***n paskahousu, se kusi!" sanomalla, että tulipa taas alusvaatepyykkiä.

On paikallaan niinikään kommentoida että kyseessä on korkeammanasteinen taide joka odottaa vain kirjoittajaansa, ja ennen kaikkea koska kyseessä on pieni kielialue he voisivat jo nyt ryhtyä kääntämään tekstejään saksan, englannin ja ruotsin kielelle, luonnollisesti ydin tarvitsee hieman ns lihaa luiden ympärille eli jälki-istunnossa voitaisiin kääntää sama virke taustatarinoineen kaikille kielille ja päästä kotiin kun itse tarina on virheettömänä paperilla, se olisi kannustava tehtävä...   sitten vain saman kaverin lyriikka nippuun ja NVL:n "Nuori runoilija" kilpaan tai muutoin kustantajaa etsimään, kyseessä saatekirjeen mukaan "Väkevää nuorta arkilyriikkaa  --    vahvasti ilmaisten, lihaa säästämättä (usein)  laadusta tinkimättä"

Sain juuri myöhällä eilen omani valmiiksi ja tunnen itseni nuoreksi jälleen  miksei näistä kuvista sellaisenaan voisi tehdä runoja... ne ovat kuin runoutta...     aion luoda uuden genren eiei se ole genre vaan kokonainen keksintö - e-runoilija - ...  muistaako joku vielä virtuaalit, lemmikit jotka voi panna taskuun kun niiden hoito kyllästytti?

 Aion kehittää virtuaalilyyrikon jota voi kantaa taskussa ja jossa on aina esillä hetkeen sopiva naseva ilmaus tai liikkuva kuva.

[Pena]

Tamagotchi. Voisikohan sellaisen linkittää jotenkin korsoraattoriin? Siitä vois sitten syntyä se virtuaalilyyrikko.

Pitäisikö tähän laittaa loppukevennykseksi vanhentunutta roskaa:

Yöllinen matka tihkusateessa

Rannattomina nousevat syksyn pilvet,
yö viilenee hiljalleen.
Äkkiä huomaan, että vaatteeni ovat kastuneet
vaikka en näe pisaroita enkä kuule sateen ääntä.

Po Chü-I (722-846)

[Leena]

 

[AKUANKKA313]

Oletteko nahneet William Shakespearin naytelmaa
Kuinka akapussi kesytetaan esitettavan jossain?
Olisi hauska nahda se naytelmana/oopperana.

[Riitta-mummi]

Olen nähnyt sen elokuvana  TV:stä,  pääosaissa Elisabet Taylor ja Rickhard Burton. Saman nimisestä musikaalista löytyy YouTubesta musiikkia.

On myös tulossa Lahden kaupunginteatteriin ensivuoden puolella:

http://www.lahdenkaupunginteatteri.fi/produktio/39/Kuinka%20%C3%A4k%C3%A4pussi%20kesytet%C3%A4%C3%A4n

[myyrä]

H a r r a s t i n  kulttuuria.

Se alkoi kun menin kansakouluun. Opettaja ja äiti preppasivat minusta "kilparatsun". Kuljin ympäri maakuntaa koululaisten lausunta- ja puhekilpailuissa.
17-vuotiaana liityin työväenopiston näytelmäpiiriin. Se vei eteenpäin teatterikursille Tampereelle tarkoituksena pyrkiä teatterikouluun. Korkeemmas käres oli muut suunnitelmat. Tapasin Matin 48 v. sitten. Lasten ollessa pieniä lausuin ja näyttelin Hämeenlinnan Karjalaisissa ja kilpailimme viitenä vuonna Karjalan Liiton kulttuuripäivillä. Loppu-ajan oli jo Lahden Karjalaisissa,
Pääsin kaupunginteatteriin avustajaksi, liityin Lahden Lausujiin mutta oma lausunta-ilta jäi pitämättä  kun olen kunnianhimoton sellaisen suhteen.
Spoon River Antologia oli meiltä hyvä suoritus.

Toimin Harjulan lapsiteatterin ohjaajana, Kalevalaisten Naisten Helkatyttöpiirin vetäjänä ja perustin kahden tutun miehen kanssa Nostoväkinäyttämön. Saimme Tampereen Teatteripäivillä hyvät arvostelut Jukka Pakkasen näytelmästä Tunti kerrallaan (Unto Monosen elämästä)
Jopa lauloin siinä.
Leipätyö alkoi v. 1972 pankissa, mutta hoitelin suullisen esitystaidon opettajan sijaisuutta Salpausselän Yhteiskoulussa yhden vuoden.

Kuuluin Lahden kulttuurilautakuntaan kahdeksan vuoden ajan . Silloin olin etuoikeutettu saamaan kutsukortteja eri laitosten tapahtumiin. Teatterissa kävin usein.
Sibeliustalon konserteissa tulee joskus käytyä, mutta harvemmin nykyään , kuten missään muualla kuin kirkossa ja seuroissa.

Eräänlainen kyllästyminen tai väsymys alkoi pari vuotta sitten. Minulle riittääkotona nautittava radion, TV:n ja kirjojen anti. Taidenäyttelyt ovat ainoa missä olen joskus poikennut. Viime kesänä näin Tyrvään Pyhän Olavin kirkkomaalaukset.
Kirkkoarkkitehtuuri ja kirkkotaide onkin nyt riittänyt minulle. Wikipediasta olen käynyt Suomen kirkkoja läpi.
Olen koettanut hiilipiirtämistä ja öljyvärimaalaustakin. Kuvataide on lähellä mieluisinta.

Kun näin on itseään hajoittanut, niin selvähän se ettei ole minkään alan taitaja. Mutta kiinnostuksen kipinä olisi nyt kirjoittamiseen. 

Tässä pari vanhempaa leidiä, lähinnä Riitta-mummille, miksi ei muillekin. Se oikean puoleinen on armas systerini.    Muistelin jo aikaisemmista kirjoituksistasi, että olet/olet ollut teatterista kiinnostunut.

www.youtube.com/watch?v=o0pr45hy1y0

Joskus minäkin olen kirjoitellut. Jouduin jopa kouluaikaan yhden aineeni perusteella läänin koulujen välisiin taidekilpailuihin - tietysti kirjoittamaan, mutta siellä menin kipsiin. Opettajat yleensä lukivat aineeni kaikille oppilaille, joka opinahjossa, missä olen ollut.