mieluummin suosin tervettä huumoria
Jos huumori on liian tervettä ja selvästi huumoriksi tarkoitettua, minä jostain syystä tympäännyn.
Ehkä tästä johtuen arvostankin epätervettä huumoria.
Muistaakseni meillä oli kokonaisuutena varsin hauskaa tuona iltana.
Tai, ainakin minulla oli hauskaa.
Toinen leikki, jota olen harrastanut ties kuinka monta kertaa, on seuraava.
Otan kaapista muutamia kahvilautasia, poltan kynttilää ja pidän lautasta kynttilän liekin yläpuolella.
Lautanen tummuu noesta.
Annan lautasen viilentyä.
Tämän jälkeen kyselen, ketkä porukasta haluaisivat osallistua eräänlaiseen matkimiskilpailuun.
Porukan tulee matkia minua mahdollisimman tarkkaan.
(En jaksa kertoa kaikkia yksityiskohtia, pysyn pääseikoissa.)
Porukka käy siis riviin istumaan, minä istun heitä vastapäätä.
Minulla on kädessäni puhdas lautanen, muilla noettu lautanen siten, että nokipuoli on minuun päin.
Kädet ovat jokaisella suoraan eteenpäin ja käden päässä on siis lautanen.
Sitten laitan muutaman sormen keskelle lautasta ja pyydän heitä matkimaan.
Tämän jälkeen laitan sormeni otsalleni.
He tekevät samoin ja otsalle jää mustaa nokea.
Kun ihmisten kasvot ovat jo noetut, kerron, että he voisivat kuvitella, että lautasessa on nokea ja pyydän heitä lisää hieromaan sormia lautaseen ja sitten ikäänkuin sotkemaan lisää kasvojaan.
Ihmiset tottelevat, koska nokea ei voi sormilla havaita.
Kun sitten ystävät ovat sotkeneet naamansa kunnolla, hoidan asian niin, että heillä on hihat ylhäällä taikka tavalla tai toisella siten, että vaatteita ei sotketa (kuten jo totesin, olen ihmisystävällinen ja päältä päin kiltti ja sisältäpäin vielä kiltimpi, enkä haluaisi, että kukaan sotkee vaatteitaan).
Sen jälkeen pyydän heitä katselemaan toisiaan taikka menemään peilin eteen.
Tämän jälkeen alkaa valtava hälinä ja naureskelu.
Varsinkin naiset saattavat juosta vauhdilla WChen ja viettävät siellä pidemmänkin tovin.
Moni (ehkä muutamia kymmeniä) on naamansa sotkenut, enkä muista, että kukaan olisi minulle suuttunut.
Kukapa sitä nyt suuttuisikaan, kun pyydän ihmisiä sotkemaan naamaansa noella ja sitten kun leikki on ohi, havaitaan, että naamat ovat noessa.
Kyllä se niin on, että jos joku sotkee naamansa, niin sotkekoon.
Sitä en hyväksy, että itse likaisin sormeni nokeen ja sotkisin salaa toisten naamat.
