Minä pitäydyn edelleen ennimustosissani joka on tapahistoriaa ja Suomen Venäjänvallan-ajan ja itsenäistymisen alku-myrskyjen läpikäymistä yhä uudelleen ja uudelleen.
Kun sanoin naapurissa asuvalle ent.kirjastovirkailijalle mitä nyt kuuntelen, hän ikäänkuin nenää nyrpistäen sanoi Ennin olevan ' sujuvakynäinen'. Niinhän hän onkin ja siksi suomalaiset, miehetkin, lukevat häntä, ja kirjat tekevät kauppansa.
Enninismit toistuvat kirjasta toiseen, tietyt sanonnat ja lauseet. Tietyt työt ja huushollihommat, suursiivoukset huonostihoidetuissa tiloissa, viinimarjojen poiminta ja säilöntä, joulun ja juhannuksenvietot lahjoiseen,ruokineen, koivuineen, saunoineen ja uimisineen.
Lehmät, koira, kissa, ne ovat aina mukana maalaistaloissa, joskus jo traktorikin.
Miehet ovat vähän reppanoita, naiset itsenäisiä ja työteliäitä tyyliin: 'Minähän senkin sitten itse tein ! '
Jos mies haiskahtaa viinalta, se on paha enne ja ennenpitkää mies alkoholisoituu, tai tappaa itsensä.
Koskivuori-sarjassa kaikilta naisita on kuollut mies aika nuorena, joiltakin useampi.
Vanhat piiat ovat topakkoja teho-naisia, emansipoituja, jotka huolehtii kaikkien läheisten asiat kuntoon.
Maailmanpolitiikkakin on läsnä. Venäjän vallankumous tietty, Unkarin kansannousu ja Tsekkoslovakian miehitys.
Urheiluakin hieman, Suomen Olympialaiset ja sodan ajan Maaottelumarssi väritetään.
Sodan tapahtumat 39- 44 on piirretty naisen lailla, mutta oikeissa paikoissa. Piti oikein tutkia mikä se Seesjärven taistelu oli.
Jopa homo-pari vilahtaa muutamaan kertaan, positiivisenä ilmiönä.
Loppu ( tällä erää )
