Vaikka mustikkareissut jo väsyttää, niin iloitsen niistä kuitennii!
Meinasin että viime torstaina oli kesän viimeinen reissu, mutta osuin niin hyvään paikkaan,
kanttarellejakin löytyi, että päätin vielä kerran mennä...tänään sitten kävin.
Isoja mustikoita löysin runsaasti, ja kantarellejakin.
Onneksi sienet löysin jo menomatkalla...ei häirinnyt sitten mustikoiden poimintaa...
Katsokaas se on silleen että putkiaivo ei pysty keskittymään kahteen asiaan kerrallaan.
No..ehkä kirkkaankeltaiset kanttarellit olisi hiestä sumentuneiden silmälasien läpi näkyneet
jos olisi nokan alle osunut...
Juu, mutta mustikoita kyllä piisasi ja oli ilo poimia!!
Kaksi tuntia metsässä viivyin...ja kokonaisvaikutelma niin positiivinen etten ole varma
oliko tämäkään vielä kesän viimeinen keikka tätä lajia.
Metsään jäi vielä...eikä taida poimimalla loppuakaan...ainakaan minun poimimisella.
Yksi mahdollisuus olisi kyllä sekin, että vihjaan niillä seuduilla asuvalle tuttavalle sen paikan.
Hän taannoin valitteli että ei oikein meinaa ajoissa keretä mukaan kovaan poimintaryysikseen,
siellä väkeä piisaa... ja hän valitti myös että poimijoita tulee melkein hänen pihaansa.
No oli siinä parituntisessa urputusaihettakin...jatkan sen tähän samaan, tyhjällä rivillä
erotettuna...
Jep, ei isoja murheita...mutta alkoi tulla väsy...sadekuuro pyyhkäisi yli...
selkä ilmoitti olemassaolostaan tunnin ja vartin jälkeen...piti lisätä kävelyä ja seisoskelua
että selän kanssa selvisin...
ja oli siitä seisoskelusta ja kävelystä kyllä se hyvä puoli että 200 metrin päässä ollut
naapuripoimija näki että taitaa olla marjoja huonosti kun meikämanne vaan seisoskelee...
Ja vielä pari pientä haittatekijää ihan vaan luettelonomaisesti...
Hämähäkin seitit, mitä oli todella runsaasti...ja paarmat ja kärpäset...
Hirvikärpäsiä ei vielä ollut...enkä astunut ampparipesän päälle...
enkä kaatunut risukossa...
poimitun alueen tunnisti siitä että parhaat marjamättäät oli risukoissa.
No, ei kai muuta tällä kertaa...
Papukaijamerkki sinulle joka luit tänne asti!
