Sitaatit siksi, että kyseessä ei ole se kaiketi yleisimmin tunnettu kaapista tulemisen peruste. Kyse on siitä, että kerron omista epäilyistäni, olen ilmeisesti ikuinen Epäilevä Tuomas.
Herättäjäyhdistykseen liityin 2007 ja tänne Körttifoorumiin 2009. Tutustuin körttiläisyyten saamani vinkin perusteella, minua kehotettiin tutustumaan Ukko-Paavon elämänkaareen, koska "saattaisi löytyä joitain yhtymäkohtia". Luin Tapani Ruokasen kirjoittaman elämäkerran ja kiinnostuin. Körttiläisyyden periaatteissa minua puhuttelevat (ainakin puhuttelivat) eniten seuraavat piirteet, saamani käsitykset 1) Emme kysele muiden uskosta emmekä arvostele kenenkään vakaumusta. 2) Olemme niitä kaikkein syntisimpiä, armon kerjäläisiä. - Arvostan myös käsitettä syntisten solidaarisuus, jonka opin Tuomasmessussa.
Olen kirkasotsainen idealisti ja myös erakkoluonne, joten yhteydenpito ulkomaailmaan on pitkälti virtuaalista. Näin ollen käsitykseni körttiläisyydestä ovat paljolti "toisen käden kokemuksia".
Ja sitten itse asiaan. Minulle on tullut jostain syystä käsitys, että nuo Ukko-Paavon kautta oppimani ihanteet ovat nykyisin enemmän teoriaa kuin käytäntöä.
Nyt rohkenen esittää kysymyksen ja siihen vastausvaihtoehtoja. Toki vastata voi myös vapaamuotoisesti. Onko körttiläisyydestä saamani käsitys 1) oikea 2) väärä 3) oikein väärä 4) ei mikään mainituista?
Jos kysymys tuntuu arkaluonteiselta, henkilökohtaiselta, niin mielihyvin luen myös yksityisviestejä.
Jäädään Herran haltuun.
Erkki