mietintämyssystä

[Liina]

Huom! Takoitus ei ole syyllistää ketään, kunhan nyt pohdin. Foorumikin saattaa olla väärä, mutta olkoon:

Olipa kerran elämässä tavallista vaikeampi vaihe. Laitoin viestiä usemmalle papille ja teologille, joita olin pitänyt ystävinä mm. siksi, että olin heitä kannatellut heidän vaikeissa vaiheissaan. En vuodattanut, en vaatinut, en ahdistellut. Yksikään ei vastannut sanallakaan. Yksi vieras pappi vastasi, lähes reaaliajassa  , kun kiitin, vilpittömästi, hyvästä saarnasta. Siitä jossa  hän kertoi selkokielisesti, että lähimmäisestä pitää välittää. 

Ne jotka jaksoivat vierellä pahimman yli, olivat ateisteja tai agnostikkoja.

[vn]

Mulla tulee tällaisten asioiden äärellä lähes aina mieleen laulu "Kahden maan kansalainen" ja siinä
erityisesti sanat: "Älä pyytävältä peitä kasvojasi".

[Pirska]

Tulipa tuossa mieleen, kun muutama vuosi sitten muuan äiti purki minulle huolestuneisuuttaan. Huolestuin itsekin samasta asiasta ja niinpä sitten soitin papille, että hän voisi liittää sen seurakunnan esirukoukseen. En nyt muista tarkalleen, mitä hän vastasi, mutta rivien välistä jäi semmoinen tunne, että "älä häiritse minua nyt, kun minulla on niin paljon tärkeämpääkin tekemistä". Sama pappi oli erittäin miellyttävän oloinen saarnatessaan kirkossa.

[Mauno]

Liina!

Paha mieli ja pettymyshän tuommoisesta kokemuksesta tulee, se on selvä!

Valtuudet kuuntelemiseen, ajatteluun, tukemiseen ja vierellä kulkemiseen on jokaisella kirkon jäsenellä. Se ei ole vain pappien juttu, mutta he ovat vaitiolovelvollisia. Tosin piispa on ohjeistanut muitakin kirkon työntekijöitä, että vaitiolo koskee niitäkin, joilla ei ole kirkossa virkaa.

Minulla on jotenkin sellainen ruusuinen kuva, että herännäisyys / ystävät, ystäväkansa / kamarikeskustelut / kaukaakin tulevat kehottajat / uskomme vahvistajat jne liittyvät enimmäkseen maallikoihin, ukkoihin, heränneisiin ja monien vaivojen alla eläviin äiteihin, nuorten fiilistelyihin, opiskelijaseuroihin ym, joissa ei aina ole pappi paikalla.

Eihän tuo, Liina, sinun pettymystä poista, mutta tuli tuommoisia ajatuksia mieleen. Pahoittelen työkavereitten puolesta, missä sitten virkaansa hoitavatkaan.

[juhani]

Pahoittelumme Liina. Kaikkien virassa olevien tärkein osa on kuunnella.

[Jampe]

Huom! Takoitus ei ole syyllistää ketään, kunhan nyt pohdin. Foorumikin saattaa olla väärä, mutta olkoon:

Olipa kerran elämässä tavallista vaikeampi vaihe. Laitoin viestiä usemmalle papille ja teologille, joita olin pitänyt ystävinä mm. siksi, että olin heitä kannatellut heidän vaikeissa vaiheissaan. En vuodattanut, en vaatinut, en ahdistellut. Yksikään ei vastannut sanallakaan. Yksi vieras pappi vastasi, lähes reaaliajassa  , kun kiitin, vilpittömästi, hyvästä saarnasta. Siitä jossa  hän kertoi selkokielisesti, että lähimmäisestä pitää välittää. 

Ne jotka jaksoivat vierellä pahimman yli, olivat ateisteja tai agnostikkoja.

Kyyninen mielipiteeni on että ihmisten varaan ei pidä laskea mitään eikä ihmisiin ylipäätäänkään pidä luottaa. Mitä vanhemmaksi tulen, sen enemmän minulla on vaikeuksia sietää ihmisiä, omia perheenjäseniäni lukuun ottamatta.

[Liina]

Kyyninen mielipiteeni on että ihmisten varaan ei pidä laskea mitään eikä ihmisiin ylipäätäänkään pidä luottaa. Mitä vanhemmaksi tulen, sen enemmän minulla on vaikeuksia sietää ihmisiä, omia perheenjäseniäni lukuun ottamatta.

Jampe, totta tuokin. Kaikilla ei vain ole perheenjäseniä, joita sietää edes vaivoin.

Minua hämmensi eniten se, että teologi"ystävät" käänsivät selkänsä ensimmäiseksi - ja lopullisesti. Ne samat, joiden vierellä olin ollut vaikeina aikoina ja jotka olivat pyytäneet promoamaan milloin viranhaussa, milloin kirjajulkkareissa tai avustamaan kurssiesitteiden laatimisessa.
Ehkä on vain huonoa tuuria, että juuri he ovat harvoista ystävistäni kristittyjä.

Yksi pappituista oli pappina leirillä, jolla olin muinoin isona. Olin kyselemässä ihan yleistä, en edes kovin hankalaa asiaa (liittyi ripareihin), en mitään henkilökohtaista. Hän ei edes kuunnellut lausetta loppuun. "Soita jollekin oman serurakuntasi papille", kuului neuvo. Tuut tuut.

[Viisveisaaja]

Joo, Ei ole aina kissaa korviin katsomista.
Mullakin on työkaverinani, niin roisia juttuja laukova ja tatuoitu siilipäinen henkilö, että hän kerran totesi, että hän on niin syntinen, että jos hän avaa kirkon oven ja menee sisään, niin pappi syttyy tuleen.
Melkein kyllä uskon sen.

No siis kuitenkin aina kaikenlaisissa työyhteisössä tulevissa asioissa hän kyllä osaa pitää heikompien puolta ja lähes kristillinen laupeus on mukana.

Pappeja on monenlaisia, ihan ei voine yleistää.

[Liina]

Mutta hiukan huvitti taas, kun laitoin s-postitse (sangen niukat ja vilpittömät) kiitokset erälle papille. Vastaus tuli salamana, liki reaaliajassa. Veikkaan villisti, pitkän kokemuksen perusteella, että mitään vastausta ei olisi tullut, jos olisin ollut muulla asialla. Näin se kai menee kaikkialla.

[seppos]

Mutta hiukan huvitti taas, kun laitoin s-postitse (sangen niukat ja vilpittömät) kiitokset erälle papille. Vastaus tuli salamana, liki reaaliajassa. Veikkaan villisti, pitkän kokemuksen perusteella, että mitään vastausta ei olisi tullut, jos olisin ollut muulla asialla. Näin se kai menee kaikkialla.

Niin menee. Olemme ihmisiä.

[Liina]

Niin menee. Olemme ihmisiä.

Niin olemme. Itse vastaan kyllä kaikkiin sp-viesteihin mahdollisimman pian -- jos kone ei kaadu -- täysin riippumatta asiasta (paitsi Olgan, Viagran etc. viesteihin  ). Jos en tiedä, sanon edes sen.

Mutta jos haluaa "ihmisen (tai verorahoitteisen instituution kuukausipalkallisen edustajan) tavattavissa", täytynee kaivaa kuvettaan, nöyristellä ja kenties madella. Anteeksi sarkasmi. Jatkan ihmettelyä.

Tänä vuonna en kuuntele joulusaarnaa; edellisissä oli aivan liikaa tahmeaa korvahunajaa. Saatan lukea evankeliumin tai vain katsoa taivaalle. Tuikkikaa, oi joulun tähtöset.

[seppos]

Niin olemme. Itse vastaan kyllä kaikkiin sp-viesteihin mahdollisimman pian -- jos kone ei kaadu -- täysin riippumatta asiasta (paitsi Olgan, Viagran etc. viesteihin  ). Jos en tiedä, sanon edes sen.

Mutta jos haluaa "ihmisen (tai verorahoitteisen instituution kuukausipalkallisen edustajan) tavattavissa", täytynee kaivaa kuvettaan, nöyristellä ja kenties madella. Anteeksi sarkasmi. Jatkan ihmettelyä.

Tänä vuonna en kuuntele joulusaarnaa; edellisissä oli aivan liikaa tahmeaa korvahunajaa. Saatan lukea evankeliumin tai vain katsoa taivaalle. Tuikkikaa, oi joulun tähtöset.

Olen huomannut, että on täsmälleen kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, jotka vastaavat kaikkiin sähköposteihin heti ja niitä, jotka eivät vastaa ikinä mihinkään eivätkä edes kuittaa saaneensa viestiä.

[Viisveisaaja]

Liina!

Paha mieli ja pettymyshän tuommoisesta kokemuksesta tulee, se on selvä!

Valtuudet kuuntelemiseen, ajatteluun, tukemiseen ja vierellä kulkemiseen on jokaisella kirkon jäsenellä. Se ei ole vain pappien juttu, mutta he ovat vaitiolovelvollisia. Tosin piispa on ohjeistanut muitakin kirkon työntekijöitä, että vaitiolo koskee niitäkin, joilla ei ole kirkossa virkaa.

Minulla on jotenkin sellainen ruusuinen kuva, että herännäisyys / ystävät, ystäväkansa / kamarikeskustelut / kaukaakin tulevat kehottajat / uskomme vahvistajat jne liittyvät enimmäkseen maallikoihin, ukkoihin, heränneisiin ja monien vaivojen alla eläviin äiteihin, nuorten fiilistelyihin, opiskelijaseuroihin ym, joissa ei aina ole pappi paikalla.

Eihän tuo, Liina, sinun pettymystä poista, mutta tuli tuommoisia ajatuksia mieleen. Pahoittelen työkavereitten puolesta, missä sitten virkaansa hoitavatkaan.

Kompaan, siis yhdyn kyllä Juhanin ja tohon ylläolevan tekstiin joissain määrin.

Onneksi ei Liina ihan kyyniseksi ole muuttunut, kun ironiaakin löytyy.

Tietysti pikkasen sattuu, kun ne joiden luulisi tulevan vastaan vaikeuksissa eivät tulekkaan.

Nostan katseeni kohti vuoria, parhaan avun antaa Herra taivaan maan.
Niin kai se on, mutta reaalimaailmassa tulisi kyllä pappien luullakseni hoitaa pestinsä velvoitteineen.
Eihän me ihmiset olla puuta ja usein tarvitsemme toista ihmistä ihan fyysisestikkin apuun.
Pahus, ku ajatus katkesi, kun joku viisas ajatus mulla oli mielessä, mut jäin miettiin tota psalmia ja meni jo ohi.
Muutenkin mun yritykset kirjoittaa jotain viisasta ei onnistu.

Siis niinku,,äh,ei tuu mieleen. Jeesus rakastaa sinua..Kirjoitan sen fiksun ajatuksen, jos se jostain päähäni palailee jostain.

[Riitta-mummi]

Minulla on taipumus nähdä ja kertoa ajatuksiani usein vertauksin ja kuvauksin.

Pappi, paimen, voi olla hyvä tai vähemmän hyvä tehtävässään. Hyvä paimen vaalii laumaansa, tarkastaa lampaiden kunnon, hoitaa ja voitelee haavat, nyppii piikkipensaiden oksat turkista, antaa juotavaa, ohjaa ruokaisille laitumille.

Vähemmän hyvä paimen, jolle työ ei ole "kutsumusammatti", hoitaa kyllä sen minkä laki määrää. Vie niitylle, hakee taas lammasnavettaan.
Mutta laitumella hän istahtaa lukemaan kirjaansa ja syö evästään. Silloin lampaat, tyhmiksi mainitut elikot, voivat olla vaara-tilanteissa, etenkin
nuoret uteliaat karitsat voivat lähteä vaaralliseen seuraan.

Paimenien isäntä tietää kyllä miten laumaa hoidetaan. Hän  näkee sen lauman  kunnosta.  Toivotaan että epäkelvot saavat potkut, ja muita uudelleenkoulutetaan paremmiksi ammattilaisiksi.

Onneksi isäntä käyttää myös paimenpoikia ja paimentyttöjä joista on paljon apua paimenille.

[Pirska]

Minulla on taipumus nähdä ja kertoa ajatuksiani usein vertauksin ja kuvauksin.

Pappi, paimen, voi olla hyvä tai vähemmän hyvä tehtävässään. Hyvä paimen vaalii laumaansa, tarkastaa lampaiden kunnon, hoitaa ja voitelee haavat, nyppii piikkipensaiden oksat turkista, antaa juotavaa, ohjaa ruokaisille laitumille.

Vähemmän hyvä paimen, jolle työ ei ole "kutsumusammatti", hoitaa kyllä sen minkä laki määrää. Vie niitylle, hakee taas lammasnavettaan.
Mutta laitumella hän istahtaa lukemaan kirjaansa ja syö evästään. Silloin lampaat, tyhmiksi mainitut elikot, voivat olla vaara-tilanteissa, etenkin
nuoret uteliaat karitsat voivat lähteä vaaralliseen seuraan.

Paimenien isäntä tietää kyllä miten laumaa hoidetaan. Hän  näkee sen lauman  kunnosta.  Toivotaan että epäkelvot saavat potkut, ja muita uudelleenkoulutetaan paremmiksi ammattilaisiksi.

Onneksi isäntä käyttää myös paimenpoikia ja paimentyttöjä joista on paljon apua paimenille.