Ystävät

[pikkumummu]

 Huomenta huomenta. Jokainen päivä voi muuttaa kaiken. Mitä tai mikä on aito ystävyys. Onko se myrskyt kestävää, joka hetki rinnalla myös huonoina aikoina. Vai onko se se sitä kun itellä menee oikein hyvin niin toista ei enää tarvita.

[Pirska]

Aito ystävyys on sitä, että ei käännä selkää, kun toiselle tulee vaikeuksia. Hyvälle ystävälle voi kertoa ahdistaviakin asioita ja hän kuuntelee eikä kerro eteenpäin. Ystävä auttaa toista hädän hetkellä. Ystävä tekee toiselle hyvää vapaaehtoisuuden pohjalta. Ystävyyteen ei kuulu vaatia toiselta mitään. Auttamisen ilo katoaa välittömästi, kun toinen vaatii.

Aito ystävyys on mielestäni myös ennen kaikkea tervettä. Se ei ripustaudu toiseen eikä syyllistä: "Etpä ole käynyt pitkään aikaan, eipä sinusta ole kuulunut mitään."

Ystävyys on molemminpuolista, vuorotellen ollaan lohduttamassa tai lohdutettavana, iloitaan yhdessä ja surraan yhdessä.

[Atanasia]

Katoin toissailtana telkusta kevyen elokuvan neljän naisen - ystävän-
elämänkäänteistä (Sinkkuelämän elokuvaversio)
ja suurta mielihyvää tuotti kyllä juuri tämä elokuvan ydin - Ystävyys.

"Etpä ole käynyt pitkään aikaan, eipä sinusta ole kuulunut mitään."

 

tämä on kyllä ärsyttävää!
en tiedä mitä näin puhuva oikeasti yrittää viestiä
(ehkä sitä kuinka on kaivannut tai kuinka tärkeä olet minulle    )
mutta totta on, että sen kuulee ja se on syyllistävä, arvosteleva ja vaativa.

Pitää olla sellainen, että ystävä tulee luokse mielellään.

[myyrä]

Kaukana väijyy ystäviä (M.A.Numminen)

[PekkaV]

Ystävyys on sitä, että voi jatkaa, mihin on lopettanut.

[seppos]

Pidä ystävät lähellä ja viholliset kaukana.

[Riitta-mummi]

Mistä niitä ystäviä sitten tulee? Minulle parhaat ystävät ovat tuttuja jo varhaisesta lapsuudesta ja naapurista. Siis läheltä. Siinä on lapsuuden leikit yhdessä leikitty, koulut käyty, tansseissa kuljettu. On opittu tuntemaan perinpohjin. Siltä pohjalta se aina jatkuu vaikka vuosia olisi välissä.

Sitten on vuosien varrella tullut erilaisia muita ystäviä. Harrastuksissa, työssä, politiikassa ja seurakunnassa. Ne jotka ovat ystäviksi tulleet ja päässeet ovat aina tärkeitä, mutta niin luotettavia ja rakkaita kuin lapsuudenystävät eivät kai uudemmat kuitenkaan ole.

[Leena]

Pidä ystävät lähellä ja viholliset kaukana.

Opi ensin tunnistamaan, mistä löydät ystävyyttä, missä vain näyttää siltä.

[Atanasia]

Jaahas, onkohan se ystävyyden kanssa sama asia kuin kiusaamisen?

Että siis oma kokemus määrittelee asian?

 

[Pena]

Laulussa puhutaan ystävyyden koettelemisesta: Anna tunturin selvittää, kuka vierelles jää!

[vanha lihava mies]

Pidä ystävät lähellä ja viholliset kaukana.

Minä rakastan ystäviä ja vihollisia, silloin voin jopa kasvaa ihmisenä ja oppia puolustamaan itseäni kohdatessani vihollisen.

[Leena]

Jaahas, onkohan se ystävyyden kanssa sama asia kuin kiusaamisen?

Että siis oma kokemus määrittelee asian?

 

No, harvemmin ystävät ovat kiusanneetkaan. Kiusanneita on tosi vähän, joten kokemuksesta voin sanoa vain sen, että  ovat aika nopeasti pudonneet ystävälistalta. Heidän kanssaan on oltava varovainen, siinä kaikki, ystävän kanssa ei tarvitsisi koko ajan jännittää ja pelätä jotakin käsittämätöntä siirtoa.  Silti ajattelen ettei sen tarvitse koskea elämän koko kenttää eikä se saakaan. Jos minua kiusannut on apuni tarpeessa minä menen kyselemättä ja autan. Yksi lysti kuinka oli joskus, nyt on näin.

 Jos heittäytyy hartaasta  halusta kiusaajan kaveriksi,  niin sitä sanotaan sadismiksi niin pitkään kun kaveruuden pohjana on jaettu  halu kiusata muita ja jos uhriksi ruvetaan, sadomasokismiksi täällä etelässä.  Sopii toivoa että nimenomaan se oma kokemus ohjaa oikeaan ja terveeseen, turvalliseen ja luotettavaan ystävyyteen. Kiusaaminen ei sellaiseen kuulu.

Enkä lähtökohtaisestikaan en ymmärrä minkä muun sen tulisi märittää, kuin oman kokemuksen. Ymmärrän hyvin sairasta kokemuspohjaa, joka vääristää havaintoja,  mutten silloinkaan ymmärrä muuta tietä mahdolliseksi kulkea --- sillä  eihän ihminen kulje. Se toinen osapuoli vetäytyy kyllä pelistä, sen suhteen voi olla huoletta, kun ei enää itse kestä.

[tuulikki]

Toivottavasti meillä jokaisella on ystävä, jolle voi puhua kaikki asiat, joka kuuntelee, ymmärtää eikä juorua muille. Ystävä voi olla puoliso tai joku muu läheinen tai sitten ystävän on vain elämä tuonut tullessaan. Minulla on pari sellaista ystävää,

[Pyryharakka]

Joidenkin ystävien kanssa on tullut välimatkaa ja yhtydenpito on harventunut, saattanut jäädä jopa muutamaksi vuodeksi. Sitten kun syystä tai toisesta otetaan yhteyttä tai tavataan, voidaan jutella aivan kuin välimatkaa / vuosia ei olis ollutkaan välissä. Puhe jatkuu kuin mitään ei välissä olisi ollutkaan. Sitä minä kutsun todelliseksi ystävyydeksi.

[Leena]

Joidenkin ystävien kanssa on tullut välimatkaa ja yhtydenpito on harventunut, saattanut jäädä jopa muutamaksi vuodeksi. Sitten kun syystä tai toisesta otetaan yhteyttä tai tavataan, voidaan jutella aivan kuin välimatkaa / vuosia ei olis ollutkaan välissä. Puhe jatkuu kuin mitään ei välissä olisi ollutkaan. Sitä minä kutsun todelliseksi ystävyydeksi.

Aika lailla samoin koen. Lukioiässä solmitut on käsittämättömiä. Nähdään yhden hautajaisissa ja jatketaan siitä mihin jäätiin. Tulee rattoisat maahanpanijaiset miullekin ellen viimeisenä kuukerru. Suru vaan että ne eivät ole täällämain.