Linnut 21

[malla]

Eilen näin hiirihaukan kun tulimme enojen luota.
Tänään näin ilmeisesti tuulihaukan hiukan kauempaa.

[1944]

Tässä meidän piha-alueen ympäristöss on asuskellut jo vuosia harakoita, pesintä on aina onnistunut. 5-8 harakkaa on tälläkin hetkellä säännönmukaisilla lennoillaan. Varis yrittää aika usein tulla näihin puihin, mutta saa lähdöt. Pienille jalohaukoille harakkaperhe pistää hanttiin, vasta varpushaukan edessä ne väistyvät pajupensaisiin, joita on täällä ihan riittävästi autiotalojen kupeessa.

[myyrä]

Pienellä lenkillä huimauksesta huolimatta. Punarintoja tiksutteli 3-4 pienellä hiekkatien pätkällä (on kadulla nimikin, Niittytie). Sopivaa, tiheää viidakkoa tien molemmin puolin. Muuten meni kentällä kasvien ihmettelyksi. Paljon tullut koivunvesaa, joukossa männyntaimia, leppää ja pajua. Kohta kasvaa tuo puoli kenttää umpeen.

[myyrä]

Vähän harmillinen linturetki kun jäi muutaman lajin ääni selvittämättä. Nyt olen kuunnellut nettiä, mutta ei varmuutta yhdestäkään. Yksi oli joku haukka, mutta kun olin itse metsikön sisässä niin en nähnyt että missä se lensi. Ehkä mehiläishaukan ääntä? Toinen oli lähes satavarmasti tikli mutta siihen jää kuitenkin se lähes. Sitten näinkin kaukana pienen parven (10 pikkulintua), jotka pudottautuivat ehkä maahan. Ei vaan sytytä niiden ääni? Tällaista tämä lintuharrastajan elämä joskus on.

Harmaalokkeja lensi mm. 60 lintua harvakseltaan luoteeseen. Järvelle menivät. Niitä pyörii jatkuvasti tässä talon ilmatilassakin.

[myyrä]

Jännää, kun soitan netistä tikliparven ääniä niin talitintti vastaa ikkunan takana 

[seppos]

Tänä suloisena suvena on meillä ollut vähemmän vesilintuja kuin normaalisti. Yksinäinen telkkä ja koskelopoikue sekä vain yksi sorsapoikua, joita on tavallisesti useita. Kuikkia on viisi järven selällä sukeltelemassa ja saunnaisesti näkyy kaakkuri syönnillä vaikka pesiin muualla. Joutsenia vierailee, mutta rannat ovat sille liian syviä. Mökkimme on rauhoitusaluella, joten siellä niitä ei ole todennäköisesti ammuttuu.

[malla]

Pihlajoissa on valtavasti marjoja.
Taitaa tulla tilhille oikein kunnon peijaiset tänä syksynä. 

[myyrä]

Pihlajoissa on valtavasti marjoja.
Taitaa tulla tilhille oikein kunnon peijaiset tänä syksynä. 

Paljon on marjoja. Kunpa tilhet ehtisivät ajoissa. Räkätit on kerääntyneet jo paikoin isoiksi parviksi ja monesti vievät kaiken. Hyvää tilhitalvea ei ole ollut pitkään aikaan.

[malla]

Joo, voi siinä noin käydä että räksät ehtii apajille ekana ja tilhet jää nuolemaan näppejään.

[myyrä]

Joo, voi siinä noin käydä että räksät ehtii apajille ekana ja tilhet jää nuolemaan näppejään.

Niin, ei minulla mitään räksiä vastaan ole ja joskushan niiden mukana voi olla joku harvinaisempikin rastas niin kuin oli se mustakaularastas yhtenä vuonna. Punakylkirastaskin on mahdollinen ja laulurastas. Mustarastaat liikkuu omissa porukoissaan tai yksin. Kirjorastas, harmaakurkkurastas...onhan näitä rarirastaita nähty Suomessa. Yhtenä talvena oli aika hyvin pelottomia taviokuurnia. Ne päästää lähelle ja entisaikaan niitä on pyydystetty pitkävartisella haavilla syötäväksi 

[malla]

Taviokuurnia olen nähnyt vain harvoin ja siitäkin on jo vuosia aikaa.

[PekkaV]

   Minäpä olenkin kuullut Taivaanvuohen.

[1944]

Tarkistin Pohjolan lintukirjasta, että meidän harakat nahistelevat ampuhaukan kanssa. Sitkeä haukka, juuri rastaita isompi, vähän, pulisonkiraja on vaatimattomampi kuin nuolihaukalla ja ei istu niin pystönä kuin nuolihaukka. Eihän siitä tappelusta valmista tule, sillä harakoilla on hyvä yksituumaisuus. Siis häiritään vuoronperään, mutta ilman taukoa. Koivun oksistossa mennään ylös ja alas koko konkkaronkka ja sitten ampuhaukalla palaa päreet - tyhjän saa pyytämättäkin.

[myyrä]

Tarkistin Pohjolan lintukirjasta, että meidän harakat nahistelevat ampuhaukan kanssa. Sitkeä haukka, juuri rastaita isompi, vähän, pulisonkiraja on vaatimattomampi kuin nuolihaukalla ja ei istu niin pystönä kuin nuolihaukka. Eihän siitä tappelusta valmista tule, sillä harakoilla on hyvä yksituumaisuus. Siis häiritään vuoronperään, mutta ilman taukoa. Koivun oksistossa mennään ylös ja alas koko konkkaronkka ja sitten ampuhaukalla palaa päreet - tyhjän saa pyytämättäkin.

Amppari on nimen omaan sitkeä niin kuin kirjoititkin. Sillä on kokoonsa nähden melkoinen saalistusvaisto. Lähtee ajamaan sumeilematta isompiaan takaa. Kerran näin kun se ajoi itseään paljon isomman riekon suolta ilmaan ja peräkkäin siinä paineltiin metsän suojaan. Kyllähän se voi jotenkin saada riekon nujerrettua, mutta ei se normaalisti ampuhaukan saalisvalikoimaan kuulu.

[1944]