Karjalaisenkyösti ja Pena kirjoittavat viisautta minun mustan huumorin jälkeen. On hassua, että vapaus ja todellisuus on niin vaikea joskus soveltaa. Sain kehujen kerran. Olin järjestämässä kielikylpyä, ja tapasin uuden mahdollisen tulokkaan. Sanoin, että olisi telttapaikka jäljellä toisen naisen kanssa, joka on lesbo. Jos hän on myös lesbo, se voisi olla ihan kiva. Hän katsoi hämmästyneenä ja sanoi, ettei ole. Toinen vieressä sanoi, että niinhän se pitäisikin olla, että puhutaan asioista suoraan arkailematta. Minä sanoin, mutta lain mukaan olemme kaikki yhdenvertaisia, niin ei saa pitää toisia toisarvoisena millään tavalla. Kohta tietysti kuulen, että lesbo sana on halveksiva, kun sanat vaihtuvat nopeammin kuin pysyn perässä. Silloin kun vielä puhuin englantia, lesbian sana ei ollut halveksiva, niin toivon käyttäväni kunnioittavaa kieltä myös suomenkielellä. Anoppini, joka syntyi 1800-luvulla, käytti sanaa naisrakastaja, eikä mielestäni halveksivastikaan.