Pitääkö uskosta tehdä niin suuri numero?
Maailmassa uskotaan lukemattomiin eri asioihin.
Yksittäinen ihminen uskoo moneen monituiseen eri asiaan.
Uskonto on vain yksi monista uskon asioista.
Poliitikko A on eduskunnassa kokkoomuxen edustajana.
Poliitikko B toimii samassa talossa sos.dem. puolueen edustajana.
Jos poliitikko A huomaa, että eduskunnan salissa aletaan hääriä jotain hänen uskomusmaailman vastaisia asioita, pitäisikö hänen olla hiljaa vai saako hän tehdä asiasta numeroa?
Saako poliitikko B aktiivisesti ajaa ideologiansa mukaisia asioita tekemällä niistä suurta numeroa, vai pitäisikö hänen olla hissunkissun?
Kauppias C on yksityisyrittäjä. Hän myy kaupassaan makkaroita ja nilkkasukkia.
Pitäisikö C:n pitää matalaa profiilia vai saako hän tehdä tuotteistaan sen verran suurta numeroa, että ihmiset huomaisivat: saako hän mainostaa?
Entä, kuinka on luontoaktivistin kanssa?
Jos hän uskoo, että hiilivoimaloista pitäisi luopua ja panostaa uusiutuviin energialähteisiin, saako hän tehdä asiasta numeoa kertomalla asiastaan aktiivisesti vai pitäisikö olla hiljaa?
Entä shakkikerho taikka jokin urheiluharrastus?
Saako tehdä numeroa vai pitäisikö vain odottaa, että joku uusi jäsen löytäisi tiensä seuraan ja näin seuran olemassaolo tulee turvatummaxi?
Pitäisikö kasvissyöjän olla hiljaa, vaikka kuinka uskoisi kasvisten terveellisyyteen?
Pitääkö uskosta tehdä niin suuri numero?
Esko uskoo eri tavalla, kuin Jaska.
Jaska tuo omaa uskoaan esiin tietyllä tapaa, Esko taasen omaansa omalla laillaan.
Pitääkö Eskon tehdä omasta uskostaan (=eli siitä, kuinka uskoa saa ilmentää) suurta numeroa?
Onko oikein, että Esko yrittää saada uskon ilmentämisen ahtaaseen, omaan uskomusmaailmaansa sopivaan kapeaan muoviputkeen?
Pitääkö Jaskan vastaavasti tehdä suurta numeroa siitä, että Esko uskoo toisin ja tuo omaa uskoaan hänestä poikkeavalla tavalla esiin?
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on aivan OK tuoda omaa uskomusmaailmaansa esiin itselleen sopivalla tavalla.
On myös OK arvostella toisen tapaa uskoa ja toimia, mikäli itse uskoo toisin ja itse käyttää toisia tapoja.
Ja asia muuttuu mielestäni entistäkin OKmmaxi, mitä paremmin perustelee kantansa.
heitä ei kukaan tiedä uskovaiseksi, tokkopa tietävät aina itsekään sillä oikea uskovainen tuskin tohtii pitää itseään uskovaisena[/b].
Raamatusta tulee ennemminkin sellainen kuva, että yleisempää on luulla itseään uskovaiseksi, vaikkei sitä todellisuudessa Jumalan mielestä olekaan.
En tokikaan sano, että olisi mahdotonta, että joku uskova luulisi, että ei olekaan uskova - väitän, että sellainen on kuitenkin poikkeuxellista.
(Jätän käsitteen "heiko usko" tällä erää käsittelemättä)
Tekeekö kristinusko poikkeuksen muihin uskoihin nähden?
Tietääkö oikea muslimi olevansa muslimi?
Entä tietääkö oikea sos.demari olevansa sos.demari?
Tietääkö oikea kangaskauppias olevansa kangaskauppias?
Entä lääkäri taikka bussinkuljettaja?
Entä vapaa-ajattelija - tietääkö oikea sellainen olevansa vapaa-ajattelija?
Tietääkö oikea luonto-uskova olevansa luonto-uskova?
Jos ihminen uskoo Kristukseen, tietääkö hän uskovansa Kristukseen?
Maailmassa on varmaan oikeasti paljonkin ihmisiä jotka uskovat aidosti mutta heitä ei kukaan tiedä uskovaiseksi
Sellaistakin uskomusta on liikkeellä, että aito usko näkyy.
Jos on aito luonnonsuojelija, se kyllä näkyy.
Amerikkalaisperäisessä kristillisyydessä kaikesta pidetään hirveää metelöimistä.
Kumma, kun eivät ota mallia meidän suomalaisten tavasta uskoa?
Onhan se meidän tapamme nyt ylivoimainen heihin verrattuna.
Ei minullekaan tuo amerikkalainen malli kovin hyvin sovi.
Joka kadunkulmassa toitotetaan torvea ja huudetaan suurelle yleisölle miten juuri MINÄ pidättäydyn. Minäminäminä...
Yhtä hyvin voi suu vaahdossa toitottaa vaikkapa näin:
"Kuinka typerästi he käyttäytyvätkään, kun noin tekevät ja uskovat. En MINÄ ainakaan noin tekisi. MINÄ toimin toisin, MINÄminäMINÄ..."
Ketäpä se kiinnostaa? -tuskin ketään! Mutta nämä kuvittelevat olevansa mahtavia esimerkkejä syntiselle maailmalle ja että heidän kirkkautensa sädekehää seurataan ja tunnetaan muka "pistoja sydämessä".
Tällaista se elämä on: he ovat mielestään parhaita esimerkkejä noin toimiessaan, Jampe taasen on mielestään hyvä (ehkä paras) esimerkki muille, toitottaessaan omaa jampemaista toimintamalliaan.
Lopuksi varmuuden vuoksi vielä korostan, että on hyvä, että ihmiset pitävät esillä omaa uskoaan esim. tällä tapaa, kuin Jampe nyt sitä esillä piti.
Eli tällaisia Jampen kaltaisia kannanottoja kaivattaisiin enemmänkin.
Vaikeneminen ei monestikaan vie asioita eteenpäin.