Päivän virsi 8

[Riitta-mummi]

VK  392  Oi miksi tiellä Herrani


1.
Oi, miksi tiellä Herrani
pelkäisin vaikeroiden?
On hyvä Paimen turvani,
hän kaitsee vartioiden.
Hän meidät osti verellään,
hän sanallaan ja Hengellään
vie kautta kohtaloiden.

2.
Mä tunnen hänen äänensä
ja seuraan kutsuansa.
Hän tuntee kaikki nimeltä,
jokaisen laumassansa.
Hän palauttaa eksyneen
ja syliin ottaa uupuneen,
vie heikot helmassansa.

3.
Hän itse, leipä elämän
ja armon lähde syvä,
suo Hengen voiman väkevän,
on riemu enentyvä.
Jos tieni kulkee pimeään,
en väisty hänen jäljistään,
hän ohjaa, Paimen hyvä.

4.
Näin lausuit: ”Kuka riistää vois
minulta omiani?”
Oi auta, maailma kun pois
ryöstäisi seurastasi.
Suo, että kuulun laumaasi,
kun pelastat sen kotiisi
suuressa armossasi.



Frans Mikael Franzén 1813. Säk. 1, 2, 4 suom. Rauhansäveliä 1894, uud. 1900, Lauri Pohjanpää virsikirjaan 1938. Säk. 3 suom. Niilo Rauhala 1984, virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Toisinto Eurajoelta.

[Riitta-mummi]

SV 244   Herra, Herra, älä heitä

https://www.youtube.com/watch?v=cvyHx4brYrM

1. Herra, Herra, älä heitä,
kasvojasi älä peitä.
Lastasi vie korven tiellä,
niin kuin kansaasi veit siellä.

2. Pilven-, tulenpatsaitasi
vielä näytä sanastasi.
Pidä niiden tuntumassa
elämässä, kuolemassa.

3. Ravinnoksi aina anna
vaivain tiellä taivaan manna.
Anna uutta voimaa siitä,
oma voima kun ei riitä.

4. Kristus-kalliosta avaa
lähde, josta virvoittavaa
vettä janoava saisi,
juodaksensa ammentaisi.

5. Jos taas käärme purra saisi,
myrkkyhampain haavoittaisi,
pronssikäärme puuhun nosta
auttajaksi turmiosta.

6. Jordanille asti saata.
Näytä luvattua maata.
Kuolon virran poikki kanna,
pyyhi kyynel, autuus anna.

Mikko Katila 1899, uud. J. Haavio 1971, SV 2016

[Riitta-mummi]

VK  61   Ken tahtoo käydä Herran askelissa

https://www.youtube.com/watch?v=1CmwSC_ai4k
1.
Ken tahtoo käydä Herran askelissa,
ken tahtoo käydä Herran askelissa,
käy tietä vehnänsiemenen:
kuin siemen hänkin kuolee,
kuin siemen hänkin kuolee.

2.
Hän kulkee tietä kaiken luomakunnan,
hän kulkee tietä kaiken luomakunnan.
Se täytyy loppuun kulkea.
Ja elämän se antaa,
ja elämän se antaa.

3.
Ja vuoroin polttaa helle, vuoroin routa,
ja vuoroin polttaa helle, vuoroin routa,
ja myrskytuulet pyyhkivät.
Ja pieni siemen kuolee,
ja pieni siemen kuolee.

4.
Niin toisen täytyy kuolla toisen tähden,
niin toisen täytyy kuolla toisen tähden,
ja siemen muuttuu leiväksi.
Ja toinen ruokkii toista,
ja toinen ruokkii toista.

5.
Sen tien on Herra käynyt loppuun saakka,
sen tien on Herra käynyt loppuun saakka,
ja nyt hän meille kaikille
on elämä ja autuus,
on elämä ja autuus.




Huub Oosterhuis 1965. Suom. Anna-Maija Raittila 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Ranskassa 1856.

[Riitta-mummi]

SV 141  Lähelle Jeesustani


1. Lähelle Jeesustani
levottomuuksissani
taas suojaan hakeudun.
Ja kylkeen Vapahtajan
teen itselleni majan,
rauhaansa laskeudun.

2. Saan, Jeesus, vierelläsi
katsella silmistäsi
taivaista maisemaa.
Saan haistaa toivon tuulen,
äänesi hellän kuulen,
se huolen vaientaa.

3. Opeta siinä uutta
myös yksinkertaisuutta,
pieneksi minut tee,
niin että lapsen lailla
on sielu huolta vailla,
kanssasi iloitsee.

4. Kun eksyn joskus tieltä,
taas vedä minut sieltä
alusta alkamaan.
Vain sinun seurassasi
opetuslapsenasi
elävän uskon saan.

5. Syvälle sisimpääni
viritä soimaan ääni
armosta kertova.
Sen sointi nyt jo tässä
rohkaisee elämässä,
johdattaa kulkua.

Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, H. Kivekäs 1971, uud. ja 2. säk. K. Pispa 2016

[Riitta-mummi]

SV 13    Opeta tällaisena

https://www.youtube.com/watch?v=0cLU_8s-DPQ

1. Opeta tällaisena
luoksesi tulemaan
kuin olen, vaivaisena,
ja sinuun turvaamaan.
Kun synti tieni sulkee,
luokseni tiesi kulkee,
syntisten ystävä.

2. Omalla uskollani
en osaa uskoa,
hauraalla toivollani
en jaksa toivoa.
Sieluuni lohdutusta,
voimaa ja uskallusta
sinulta ikävöin.

3. Kun pyhään kuolemaasi
on minut kastettu,
kalliisti ostamaasi
näin laumaan johdettu,
niin auta, Jeesus, että
en sanaa, kasteen vettä
milloinkaan unohda.

4. Matkalle oppaakseni
suo Pyhä Henkesi.
Käy taluttajakseni,
kun uupuu jalkani.
Valaise tieni määrä,
oikaise suunta väärä,
suo kuorma keveä.

5. Pohjalle vahvimmalle
toivoni perustan.
Jeesuksen ristin alle
majani rakennan.
Ei ajan tuulten pauhu,
ei kuolemankaan kauhu
voi sitä horjuttaa.

Lars T. Nyberg 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, J. Ikola 2016

[Riitta-mummi]

SV 129 Herra Jeesus kun täällä
VK 310
Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790, uud. W. Malmivaara 1893, VK 1938, J. Löytty 2013
https://www.youtube.com/watch?v=JeYcUfNx2Jg

1. Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on,
emme kauhistu vastustajaamme.
Viha vaikka on vastaamme sammumaton,
niin me turvaamme puolustajaamme.
Vaikka kaita on tie
ja se taisteluun vie,
Jeesus kilpi ja turva on meille.
Tässä uskossa vaan
käymme vaeltamaan
ilman vilppiä Herramme teille.

2. Vihamies kuka voisi niin voimallinen
olla, että hän voittaisi Herran.
Sodassamme hän linna on turvallinen,
hän on voittanut Saatanan kerran.
Jos me joudummekin
syviin syövereihin,
aivan keskelle kuoleman kauhun,
emme nääntyä voi,
hänen äänensä soi
läpi myrskyn ja helvetin pauhun.

3. Valta kuoleman vihdoin jo murrettu on
ja on riistetty helvetin voitto.
Elon ruhtinas, Jeesus on voittamaton,
sarastaa kohta autuuden koitto.
Hänen kunniataan,
hänen kirkkauttaan
me nyt kiittäen näin veisatkaamme.
Meille lahjansa toi,
lunastuksensa soi,
hänen kauttansa autuuden saamme.

4. Meitä syntimme nousevat kauhistamaan,
kadotukseen ne eivät voi viedä.
Kaiken heitti hän pois mereen pohjattomaan,
pahan valtaa ei milloinkaan siedä.
Meillä on auttaja,
apu ahdingoissa
tätä tietämme kulkiessamme.
Hän on armollinen,
hän on uskollinen,
pysykäämme siis Jeesuksessamme.

5. Kun me heikkoina Herralle huokaamme vaan,
Pyhä Henkensä auttaa jo meitä.
Uni meitä kun pyrkii taas ahdistamaan,
meitä Herra ei nukkumaan heitä.
Kun me uuvumme niin,
ettei rukouksiin
eikä valvomiseen ole voimaa,
hän on puolustaja,
esirukoilija,
ei hän heikkoja, huonoja soimaa.

6. Tule, Jeesus, nyt heikkoja vahvistamaan,
tule, virvoita voimalla taivaan.
Sinun tietäsi auta nyt vaeltamaan,
täällä suostumaan ristiin ja vaivaan.
Tue uskoamme,
tue toivoamme,
pidä sielumme tallella aina.
Kuule huutoamme,
sinä Auttajamme,
pyhät kasvosi sieluumme paina.

[Riitta-mummi]

SV 129  Herra Jeesus kun täällä

https://www.youtube.com/watch?v=JeYcUfNx2Jg

1. Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on,
emme kauhistu vastustajaamme.
Viha vaikka on vastaamme sammumaton,
niin me turvaamme puolustajaamme.
Vaikka kaita on tie
ja se taisteluun vie,
Jeesus kilpi ja turva on meille.
Tässä uskossa vaan
käymme vaeltamaan
ilman vilppiä Herramme teille.

2. Vihamies kuka voisi niin voimallinen
olla, että hän voittaisi Herran.
Sodassamme hän linna on turvallinen,
hän on voittanut Saatanan kerran.
Jos me joudummekin
syviin syövereihin,
aivan keskelle kuoleman kauhun,
emme nääntyä voi,
hänen äänensä soi
läpi myrskyn ja helvetin pauhun.

3. Valta kuoleman vihdoin jo murrettu on
ja on riistetty helvetin voitto.
Elon ruhtinas, Jeesus on voittamaton,
sarastaa kohta autuuden koitto.
Hänen kunniataan,
hänen kirkkauttaan
me nyt kiittäen näin veisatkaamme.
Meille lahjansa toi,
lunastuksensa soi,
hänen kauttansa autuuden saamme.

4. Meitä syntimme nousevat kauhistamaan,
kadotukseen ne eivät voi viedä.
Kaiken heitti hän pois mereen pohjattomaan,
pahan valtaa ei milloinkaan siedä.
Meillä on auttaja,
apu ahdingoissa
tätä tietämme kulkiessamme.
Hän on armollinen,
hän on uskollinen,
pysykäämme siis Jeesuksessamme.

5. Kun me heikkoina Herralle huokaamme vaan,
Pyhä Henkensä auttaa jo meitä.
Uni meitä kun pyrkii taas ahdistamaan,
meitä Herra ei nukkumaan heitä.
Kun me uuvumme niin,
ettei rukouksiin
eikä valvomiseen ole voimaa,
hän on puolustaja,
esirukoilija,
ei hän heikkoja, huonoja soimaa.

6. Tule, Jeesus, nyt heikkoja vahvistamaan,
tule, virvoita voimalla taivaan.
Sinun tietäsi auta nyt vaeltamaan,
täällä suostumaan ristiin ja vaivaan.
Tue uskoamme,
tue toivoamme,
pidä sielumme tallella aina.
Kuule huutoamme,
sinä Auttajamme,
pyhät kasvosi sieluumme paina.

Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790, uud. W. Malmivaara 1893, VK 1938, J. Löytty 2013

[Riitta-mummi]

SV 90  Onnea ei suurempaa


1. Onnea ei suurempaa,
Jeesus, hyvä Paimenemme,
laumaansa kun johdattaa
vartijana sielujemme.
Meitä kutsuu omaksensa,
suojaan, hoitoon rakkautensa.

2. Johda erämaasta pois,
kuiva on sen laidun meille.
Siioniin kun päästä vois,
maille kukkaan puhjenneille.
Haavojesi olla anna
toivomme ja taivaan manna.

3. Ristin varjoon näytä tie,
ettei helle polttaa saisi.
Peittele ja suojaan vie,
ettei halla kohmettaisi.
Meidät, janoavat, juota
lähteestäsi, ristin luota.

4. Uupuneita lampaita
kanna, Paimen, voimallasi.
Lähellesi kokoa
pienimmätkin karitsasi.
Vihdoin saata suojaisille
taivaan ikilaitumille.

Johan Kahl 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, M. Nuorva 2014

[Riitta-mummi]

VK 399 Taas  armon kyllyydestä

1.
Taas armon kyllyydestä
tuon, Herra, kiitoksen,
sen jokahetkisestä
voimasta riemuitsen.
Se on niin avara,
ei voi se loppua.
Herralle ikuisesti
soi kiitos, kunnia.

2.
Oi Jeesus, kunniani,
kruununi verraton,
kun olet aarteenani,
muu tyhjää, turhaa on.
Ja vaikka henkeni
alttiiksi joutuisi,
sinua tunnustaisin,
ainoa Herrani.

3.
Anteeksi, Herra, anna
nyt synnit, puutokset
ja armollasi kanna,
pois torju syytökset.
Isäni, armahda
lastasi heikkoa,
pauloista synnin auta
ja pahan vallasta.

4.
Tahtoisin Herran mieltä
noudattaa kaikessa.
Suo, etten eksy tieltä,
en luovu armosta.
Varjele lastasi,
niin etten horjuisi.
Sinulle kunniaksi
suo elää, Herrani.

5.
Suojele isänmaata
ja omaisiani.
Pyhyyden tuntoon saata
kirkkoni, kansani.
Oi Herra, armahda,
sairaita paranna,
vahingot, vaarat torju
ja auta, pelasta.



Ruotsalainen 1601. Suom. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. komitea 1880, 1937, 1984. | Sävelmä: Saksassa 1704.

[Riitta-mummi]

SV 90  Onnea ei suurempaa


1. Onnea ei suurempaa,
Jeesus, hyvä Paimenemme,
laumaansa kun johdattaa
vartijana sielujemme.
Meitä kutsuu omaksensa,
suojaan, hoitoon rakkautensa.

2. Johda erämaasta pois,
kuiva on sen laidun meille.
Siioniin kun päästä vois,
maille kukkaan puhjenneille.
Haavojesi olla anna
toivomme ja taivaan manna.

3. Ristin varjoon näytä tie,
ettei helle polttaa saisi.
Peittele ja suojaan vie,
ettei halla kohmettaisi.
Meidät, janoavat, juota
lähteestäsi, ristin luota.

4. Uupuneita lampaita
kanna, Paimen, voimallasi.
Lähellesi kokoa
pienimmätkin karitsasi.
Vihdoin saata suojaisille
taivaan ikilaitumille.

Johan Kahl 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, M. Nuorva 2014

[Riitta-mummi]

VK  393  Vakaana Herran teitä

https://www.youtube.com/watch?v=1hVjTgxXg0Y

1.
Vakaana Herran teitä
vaella ainiaan
ja kaikki huolet heitä
Jumalan hallintaan.
Jos Herra siunausta
ei anna töillesi,
on turhaa ponnistusta
parhaatkin rientosi.

4.
Vaipukoot suuret vuoret,
kukkulat horjukoot
ja meret, taivaan ääret
kuohukoot, leimutkoot,
ei Herra jätä lastaan
vaaroihin hukkumaan.
Hän suoja vaaraa vastaan
on rauhanliitossaan.

5.
Hän antaa aamun koittaa,
yön synkän hälvetä,
valonsa armaan voittaa,
auringon yletä.
Hän, Isä valkeuden,
kointähden esiin tuo,
osoittaa laupeuden,
taas uuden päivän suo.

6.
Herraasi yksin luota
keskellä pelkosi.
Ei mikään turmaa tuota,
kun hän on kanssasi.
On Isä armollinen
kaikille lapsilleen,
sanassaan uskollinen
on uskovaisilleen.



Johan Olof Wallin 1816. Suom. Elias Lönnrot 1865. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Ranskassa 1539.

[Riitta-mummi]

SV 91   Tulkaa työtä tekeväiset


1. Tulkaa työtä tekeväiset,
kaikki, kaikki taakan kantajat,
armahdusta etsiväiset,
kuorman, kuorman alla horjuvat.
Herra Jeesus kutsuu meitä
omiin töihin eksyneitä,
sydämen hän virvoittaa,
heikon uskon vahvistaa,
tuntee matkan,
tuntee matkan kulkemamme,
nostaa taakan harteiltamme.
Helpottuu jo päivän helle.
Kiitos olkoon,
kiitos olkoon Jeesukselle.

2. Katsot, Jeesus, säälivästi
puoleen, puoleen köyhän syntisen,
kutsut häntä lempeästi
tieltä, tieltä synnin vaarojen.
Luoksesi en löydä minä,
ellet johda sinne sinä.
Tartu käteeni ja vie,
ole, Jeesus, itse tie.
Sinne käännä,
sinne käännä aina mieli,
missä kiitosta soi kieli,
missä pyhät Pyhän kohtaa.
Voiton kruunu,
voiton kruunu siellä hohtaa.

3. Taakka suloinen ei paina,
milloin, milloin meille annat sen.
Jeesus, pitkäperjantaina
kannoit, kannoit kuorman syntien.
Jäljissäsi käyden löydän
taivaallisen juhlapöydän.
Pääsen suureen kunniaan:
ystäväsi olla saan.
Veisaan virttä,
veisaan virttä Karitsalle.
Pyyntö nousee Jumalalle:
anna minun ottaa vastaan
yksin armo,
yksin armo ainoastaan.

Tuntematon pohjoismaalainen, suom. viim. 1786, Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, J. Löytty 2014

[Riitta-mummi]

SV 108   Minun päiväni paljon kantaa

https://www.youtube.com/watch?v=vquBiDb2mlM

1. Minun päiväni paljon kantaa
arvotonta, joutavaa.
Sinä yksin voit kaiken antaa,
mitä en voi saavuttaa.
Sillä sinun on valta ja voima,
sillä sinun on valta ja voima.

2. Oma voimani eihän riitä
edes voimaa pyytämään.
Sinä silti et syytä siitä,
jaksat auttaa etsimään.
Sillä sinun on valta ja voima,
sillä sinun on valta ja voima.

3. Sinun valosi loistaa tiellä,
jolta muuten eksyisin.
Sinä, Mestari, kannat siellä,
missä horjun, kaadunkin.
Sillä sinun on valta ja voima,
sillä sinun on valta ja voima.

4. Ja kun lopulta päätän matkaa,
mitä silloin itkisin.
On vain armoa, jos saan jatkaa
täältä taivaan pitoihin.
Sillä sinun on valta ja voima,
sillä sinun on valta ja voima.

Mika Nuorva 1994

[Riitta-mummi]

SV 247  Ahdingoista ajan


1. Ahdingoista ajan
luokse rakkaan Vapahtajan,
suuren armahtajan,
käymme rukoillen.
Herra kutsuu meitä
epäuskoon eksyneitä,
nälkään nääntyneitä
alta kuormien.
Tulkaa eläviksi
uudestaan,
armoansa kerjääviksi,
autuuttanne etsiviksi.
Nyt se tarjotaan.
Herran päivä koittaa
aivan kirkkaana.
Herra taistelee ja voittaa.
Pasuuna jo kohta soittaa
Yljän tuloa.

2. Vanhat syntiveljet,
vanhat juonet, vanhat eljet,
teitä vastaan teljet
kiinni suljemme.
Turmeluksen tiellä
aivan paatuneella miellä
harhailimme siellä.
Nytpä kuljemme
kanssa auttajamme
Jeesuksen
uutta, kaitaa polkuamme
Herran kansa seuranamme
armoon turvaten.
Jeesus meitä johtaa,
tiellä taluttaa.
Vaara, viettelys jos kohtaa,
taivaan valo vastaan hohtaa,
kotiin opastaa.

3. Terve, päivä suuri.
Sydän syttyy iloon juuri,
taivaan pyhä muuri
silmiin kangastaa.
Sinne päästessämme
saamme nähdä ystävämme.
Siellä ikävämme
tyystin taukoaa.
Siellä virttä uutta
veisataan.
Vaivain alla alkanutta,
ilon ääniin vaihtunutta
päällä uuden maan.
Väsymys ei paina
siellä konsanaan.
Sävelet soi voitokkaina.
Ikuisesti autuaina
siellä riemuitaan.

Tuntematon viim. 1786, Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790 uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, SV 2016

[Riitta-mummi]

SV 176  Saavu Kristus, Vapahtaja

https://www.youtube.com/watch?v=-_gyATC1iTA

1. Saavu Kristus, Vapahtaja,
maailmamme pelastus!
Köyhän apu, armahtaja,
kuule huuto, rukous:
Oikeutta kaipaamme,
rauhaa luomakunnalle!

2. Näet vallan vääristyneen,
ahneuden, petoksen.
Kuulet itkun sorrettujen,
väkivallan uhrien.
Miksi yhä vaikenet,
kovuuttamme murra et?

3. Jääkö valtaan itsekkyyden
maailmamme kokonaan?
Pelko murtaa ihmisyyden,
toivonkin vie mukanaan.
Huudamme: Nyt armahda!
Rakkaus on sinussa.

4. Kutsu meitä rohkeuteen,
lannistuneet elvytä!
Nosta iloon, alttiuteen,
toivo jälleen synnytä!
Kosto, viha sammuta,
armahdusta kuuluta!

5. Saavu kuulas aamunkoitto,
jolloin viha voitetaan,
jolloin kaikuu rauhan soitto,
ilo syttyy uudestaan!
Rakkauden katse saa
haavoitetut parantaa.

Leena-Marja Renko Lars T. Nybergin virren pohjalta 2015