Kirjoittaja Aihe: Aamuhartaus 21  (Luettu 16912 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Aamuhartaus 21
« Vastaus #30 : 10.06.22 - klo:07:23 »
Me ihmiset olemme kaikki luonnostamme lavealla tiellä. Sen huomaa kukin, jos vain alkaa tarkata omaa itseänsä. Ajatelkaapa nyt, murehduttaako meitä synti? Emmekö me rakasta mieluummin leutoa ja helppoa elämää, hyvää oloa, väljää tilaa, kuin ahdingoita? Taistelemmeko vastaan, ettei synti meitä voita?

Vilhelmi Malmivaara

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8321
Vs: Aamuhartaus 21
« Vastaus #31 : 10.06.22 - klo:18:12 »
Wilhelmi taisi olla aika itsekriittinen ?
Tuollaiset syvät itsetutkiskelut onkohan ne hyväksi?

Joskus nuorena harrastin samaa ja jotenkin tuli tunto, että Jumala ei tuomitse kuin siitä, että ensirakkaus on jäänyt vähemmälle, no ei se, mutta kun tuomitsin itseäni kaikenlaisista virheistä ja murehdin kaikkea, niin jotenkin tuli tunto, että turhaa?
Tik toc.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Aamuhartaus 21
« Vastaus #32 : 16.06.22 - klo:07:44 »
Saatana on myös niin ovela, ettei se välitä mitään siitä, millä keinoilla saa ihmisen saaliikseen. Se vetää toisia saaliiksensa julkijumalattomuudella, toisia taas jumalisuudella, mutta molemmat ihmisraukat ovat yhtä sokeita näkemään sen vehkeitä. Saatana vetää toisia omaksensa jumalattomuuden varmuudella, toisia jumalisuuden varmuudella, mutta molempia teitä se vie helvettiin. Kun se saa ihmisen nukutetuksi tuohon väärään varmuuteen, tietää se, ettei ihminen enää arkaile, ei kysy askeleitansa, ei tarkkaa tekojansa, puheitansa ja ajatuksiansa, ei rupea neuvottelemaan, mitä pitäisi tehdä, että autuaaksi tulisi. mutta kun ihminen näin elää väärän varmuden pohjalla huoletonna tilassansa siinä uskossa, ettei tässä mitään hätää ole, sillä "minä ymmärrän, minä uskon, minä osaan, minä olen oikeassa", niin on se kauheaa itsensä pettämistä. Voi kauheaa, kuinka paljon on ihmisraukkoja, jotka näissä luuloissa siirtyvät ajasta iankaikkisuuteen! Kun sellainen makaa sairasvuoteellansa, niin monta kertaa kokoonruu siihen vielä muitakin ihmisiä kulemaan, mitä se lähtönsä aikana sanoo, ja jos vainaja sanoo, ettei hänen kuinkaan käy, vaan hän on turvattu, niin on asia heidän mielestänsä niinkuin ollakin tulee. Kuolevan omiin puheisiin uskotaan aivan niinkuin ihmisraukka olisi itse tuomari omassa asiassaan. Tästä päättelevät sitten jälkeenjäävät: "Kun sekin autuaaksi tuli, niin kyllä minäkin, ei tässä mitään hätää ole", ja rupeavat hornaamaan saman tyynyn varassa entistä sikeämpää synnin untansa.

Vilhelmi Malmivaara

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33642
Vs: Aamuhartaus 21
« Vastaus #33 : 16.06.22 - klo:09:14 »
Nyt on sellaista tekstiä Malmivaaralta, jota minäkin saatan ymmärtää. Ei monilla kielikuvilla ja koukeroilla kaunistettua saarnatekstiä, vaan pihdiskelua.

Voi kun tuo väärä varmuus ei heijailisi minuakaan synnin uneen.

Helposti muodostuu joukko joka toinen toistaan tukien pysyttäytyy uskomuksissaan. Jopa ohjaa muitakin joukkoonsa. Ja kun tullaiseen joukkoon ( loukkoon ) joutuu, se kyllä pitää huolen omistaan. Siellä ollaan ja pysytään.

Ei hyväksytä matkan jatkumista, uuden ja todemman etsimistä, mielen muuttumista.

Raamattu sanoo:

Roomalaisille 12:2 FINRK
Älkää mukautuko tämän maailmanajan menoon, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, jotta voisitte tutkia, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä.


Miksi sitten milloinkin katsotaan  Tämän maailman ajan meno ?

Sitä pitää kysellä sielussaan, minun mielestä. Ei pidä välittää muiden kuin Kristuksen äänestä sisällään.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Aamuhartaus 21
« Vastaus #34 : 16.06.22 - klo:09:33 »
Yksi tämän maailman meno, joka minun nähdäkseni vaivaa kristittyjäkin, on mielipiteiden kärjistyminen ja riitautuminen. Juuri tuon väärän varmuuden vallassa tuomitaan eri mieltä olevat.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8321
Vs: Aamuhartaus 21
« Vastaus #35 : 18.06.22 - klo:16:07 »
Yksi tämän maailman meno, joka minun nähdäkseni vaivaa kristittyjäkin, on mielipiteiden kärjistyminen ja riitautuminen. Juuri tuon väärän varmuuden vallassa tuomitaan eri mieltä olevat.

Ei ole ajat muuttuneet sitten Wilhelmin ajoista.

Vai oliko penan toteamus.
Tik toc.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33642
Vs: Aamuhartaus 21
« Vastaus #36 : 24.06.22 - klo:06:58 »
103 PSALMI.
Armollisen Jumalan ylistys.
Daavidin virsi.


Kiitä Herraa, minun sieluni,
ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä.
Kiitä Herraa, minun sieluni,
äläkä unhota, mitä hyvää hän on
sinulle tehnyt,


hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi
ja parantaa kaikki sinun sairautesi,


joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta
ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella,



joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään,
niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.


Herra tekee vanhurskauden
ja hankkii oikeuden kaikille sorretuille.


Hän on tehnyt Moosekselle tunnetuksi tiensä,
Israelin lapsille suuret tekonsa


Laupias ja armahtavainen on Herra,
pitkämielinen ja suuri armossa.

Ei hän aina riitele
eikä pidä vihaa iankaikkisesti.
Ei hän tee meille syntiemme mukaan
eikä kosta meille pahain tekojemme mukaan.



Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta,
niin voimallinen on hänen armonsa
niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät.
Niin kaukana kuin itä on lännestä,
niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme.


Niinkuin isä armahtaa lapsiansa,
niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä.


Sillä hän tietää,
minkäkaltaista tekoa me olemme:
hän muistaa meidät tomuksi.


Ihmisen elinpäivät ovat niinkuin ruoho,
hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla.


Kun tuuli käy hänen ylitsensä,
ei häntä enää ole,
eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne.


Mutta Herran armo pysyy
iankaikkisesta iankaikkiseen
niille, jotka häntä pelkäävät,
ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille,
niille, jotka pitävät hänen liittonsa
ja muistavat hänen käskynsä ja noudattavat niitä.
Herra on pystyttänyt istuimensa taivaisiin,
ja hänen kuninkuutensa hallitsee kaikkia.


Kiittäkää Herraa, te hänen enkelinsä,
te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä täytätte,
kun kuulette hänen sanansa äänen.


Kiittäkää Herraa, kaikki hänen sotaväkensä,
te hänen palvelijansa, jotka hänen tahtonsa teette.
Kiittäkää Herraa, kaikki hänen tekonsa,
hänen valtakuntansa kaikissa paikoissa.
Kiitä, minun sieluni, Herraa.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Aamuhartaus 21
« Vastaus #37 : 05.07.22 - klo:06:30 »
Ja kuulkaa, ensimmäinen työ Jumalalla, jos Hänen käsiinsä antautuu, on se, että Hän rupeaa Pyhän Henkensä nuhteiden kautta repimään ihmisestä alas noita onnettomia luuloja. Hän ei tee näin sitä varten, että me hukkuisimme, vaan sentähden, että me raukat tulisimme tuntemaan totuuden. Ensimmäinen asia, minkä Jumala siinä ihmiselle kirkastaa, avatessaan hänen silmänsä näkemään, on se, että hän on helvetin tiellä, onnettomalla polulla. Oletteko te löytäneet itseänne vielä ikinä sieltä, matkalta kadotukseen? Ja kun Jumala saa ruveta paljastamaan ihmiselle hänen todellista tilaansa, joka on vaarallinen tila, niin siinä syntyy kauhea taistelu Jumalan ja ihmisen välillä. Kun herännyt omatunto sanoo, kuinka kadotuksenalainen tila on, niin ihminen alkaa silloin henkensä edestä tarrata kiinni niihin pönkkiin, joiden varassa hän on oppinut muuttumatonta tilaansa puolustamaan, ja Jumala puolestansa alkaa niitä kaataa kumoon toista toisensa perästä. Jos Jumala pääsee työssänsä niin onnistumaan, että saa ne kumoon, niin ihmisen suusta alkaa ruveta kuulumaan valitusta ja huutoa: "Voi minua, minä hukun, minä olen joutunut Jumalan vanhurskaan vihan ja tuomion alle, jotka olen epäuskollani ja suruttomuudellani päälleni vetänyt." Ihminen makaa silloin kuolleena raatona syvyyden pohjalla, itsessään aivan avutonna ja tuomittuna. Oletteko te sieltä koskaan itseänne löytäneet? Siihen, ihmisraukat, täytyy teidän ja minun kerran joutua, ja jollei se armo tapahdu täällä, joudutaan siihen tuolla puolen haudan ja kuoleman virran, se on aivan varma, mutta silloin se on hirmuista. Mutta jos ihminen löytää itsensä siitä tilasta tässä elämässä, ei silloin tarvitse ruveta hänelle tyrkyttämään: "Rupea nyt tekemään parannusta, rupea heräämään, rupea kuulemaan ja tottelemaan Herraa, rupea uskomaan, rupea rukoilemaan!" sillä silloin on jo tuli nurkassa ja kyllä silloin osaa käskemättä ruveta hätäkelloja soittamaan. Ei siinä tarvitse pappia ei lukkaria neuvomaan, sillä kyllä siinä osaa silloin yksinkin ruveta elämäntietä etsimään. Eikä sellainen hätääntynyt syntinen voi pysähtyä, vaikka koko maailma kieltäisi, vaan lähtee henkensä edestä pakenemaan tulevaista vihaa. - No, onko teillä ikään sellaista hätää ollut?

Vilhelmi Malmivaara

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Aamuhartaus 21
« Vastaus #38 : 06.07.22 - klo:07:02 »
Voi, mikä kiire sellaiselle ihmiselle tulee! Hänellä on niin paljon pelastettavaa siitä tulipalosta. Lapsiraukat ovat maailmassa, ja kuinka saisi ne sieltä takaisin? Itse on elänyt surutonta elämää ja sen kautta antanut toisillekin onnetonta esimerkkiä. Tulee kova kiire kysymään: "Mitä pitää tehdä, että autuaaksi tulisi?" Tästä hätähuudosta se autuudentie alkaa, siitä se alkaa. - Oletteko te näitä ensimmäisiä askeleita vielä ikinä ottaneet? Jos ette ole, mitä te, ihmisraukat, valehtelette itsellenne, että olette taivaaseen menossa? Sanokaa suoraan olevanne matkalla helvettiin. Te ette saa armahtaa synninihmistänne, ette saa sääliä lihaa eikä verta! Teidän sielunne hukkuu, jos niitä säälitte, joiden hukkua pitää. Ne pitää teidän uskoa Herran tuomioiden alle. Kun ne sinne uskotte, silloin vasta osaatte oikein ruveta huutamaan: "Jeesu, anna armos saanen Täällä vielä eläissän, Että tykös kääntyä tainnen Ja parata itseän", niinkuin äsken suunne veisasi. Silloin alkaa sydämenne veisata todella Herran edessä sitä virttä.

Vilhelmi Malmivaara

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8321
Vs: Aamuhartaus 21
« Vastaus #39 : 07.07.22 - klo:17:25 »
Vilhelmin, Jeesuksen ja vaikka Ukko Paavon puheet voi nähdä humoristisina myös.

Rakastan näitä lainauksia, kun ne on niin monitulkinnallisia.
Tik toc.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Aamuhartaus 21
« Vastaus #40 : 12.07.22 - klo:07:43 »
Mitä vahinkoa siitä mahtaisi olla, jos rupeaisi epäilemään autuaaksi tulemistansa? Mitä merkillistä se haittaisi? Ja missä ramatun paikassa sanotaan uskoksi varmuutta autuaaksi tulemisestansa? -Sen epäileminen ei vaikuttaisi mitään muuta, kuin että silloin ahdistuttaisiin tarkkaamaan itseänsä ja jouduttaisiin sen kautta asioissansa Herran jalkoihin. Sen se tekisi. Se vaatisi kysymään: "Missä minun auttajani on?" Se panisi katsomaan, minkälaista on minun vaellukseni, minkälaista uskoni, minkälaista elämäni, mitä minä puhun, mitä ajattelen, mitä himoitsen, mitä teen. Tätä se vaikuttaisi. Se painaisi vanhemmat siellä Herran jaloissa katsomaan lapsiansa kysellen, mihin päin olen niitä hoitanut, mitä niille opettanut, millaista esimerkkiä antanut. Se ahdistaisi ottamaan kirjan käteen ahkerammin kuin ennen kotielämässä ja veisi siihen, että polvet rupeaisvat notkistumaan Herran edessä tuon tuostakin. Tämän se vaikuttaisi. Täytyisi ruveta ottamaan korielämässä raamattu käsille ja sieltä etsimään vastausta kysymykseen: "Onko minulla iankaikkisen elämän osallisuutta?"

Vilhelmi Malmivaara

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Aamuhartaus 21
« Vastaus #41 : 13.07.22 - klo:06:07 »
Jos näin saa käydä, enhän minä silloin pahalla tiellä ole. En silloin sieluani kadota, jos minun täytyy asioitteni kanssa tulla Herran eteen. Ja jollen ole autuas, mikä vahinkoa minulle silloin on siitä, ettei minulla ole siitä varmuuttakaan? Turhaahan minun silloin on koettaa tyhjää säkkiä pystyssä pitää, sillä ei se kumminkaan kauan seiso. Parempi on, että eteeni tulee vain Daavidin läksy: "Tutki minua, Jumala, ja tunnustele sydäntäni; kiusaa minua ja ymmärrä minun ajatukseni, ja katso, jos minä pahalla tiellä lienen, niin saata minua iankaikkiselle tielle!" Kadottiko Daavidin se, että hän epäili autuutensa osallisuutta ja joutui tilastansa puhumaan Herralle?

Vilhelmi Malmivaara

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Aamuhartaus 21
« Vastaus #42 : 08.08.22 - klo:08:50 »
Kun Jumala saa ihmisen ahdistetuksi tähän oman tilansa tarkkaamiseen Hänen kasvojensa edessä, niin silloin löytävät toisensa Herra ja syntinen, ja kahdenkesken ne silloin asiat selvittävät. Lihalle ja verelle on kyllä vaikea alistua Jumalan tutkittavaksi, mutta muuten eivät asiat selkene.
Minun ei tarvitse sanoa, kuinka siellä sitten käy, kun Herran pariin joutuu. Menkää Herran eteen, niin kyllä näette sen itse!


Vilhelmi Malmivaara

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Aamuhartaus 21
« Vastaus #43 : 09.08.22 - klo:07:39 »
Joka ainoa teko, minkä teemme, ajatus, minkä ajattelemme, sanat, jotka puhumme, ne kaikki tulevat kerran vastaamme kuolemassa. Ne eivät siirry selän taa, mutta siirtyvät eteemme. Minä olen pappinaoloaikanani käynyt kolmen-, neljäntuhannen sairaan luona, ja joka ainoa niistä on tavalla tai toisella ollut tekemisissä entisen elämänsä kanssa. Niin joudumme mekin, kun meille tulee vuoro siirtyä täältä pois. Saamme olla aivan varmoja siitä, että vaikka minkälaisessa mielentilassa nyt olisimme, vaikka nämä asiat tuntuisivat kuinka turhanpäiväisiltä tahansa nyt ja vaikka jaksaisitte niitä leikkinäkin pitää, niin me joudumme niistä kerran selvää tekemään kuolemamme hetkellä. Kaikkityynni, mitä täällä on ajateltu, puhuttu ja tehty, kaatuu päällemme kerran. Eikä ainoastaan omat teot, vaan lasten teot, omaisten teot, ystävien ja ympäristön teot. Kaikista niistä joudumme tekemään selvää omantuntomme kanssa.

Vilhelmi Malmivaara

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33642
Vs: Aamuhartaus 21
« Vastaus #44 : 09.08.22 - klo:08:30 »
Jumala on unessa, monissa unissa, näyttänyt minulle kaiken väärintekemäni. Väärä elämäntapa ja sen väärät valinnat näin selvitetään minulle unen keinoin. Se on tehnyt monista heräämisistä vaikeita, raudanrakaita.

Näin saan nähdä itseni jonka olen unohtanut ja upottanut .  Samalla olen saanut turvautua apuun, Kristukseen ja hänen sovitukseensa .

Ilman pappiakin Herra hoitaa asioitamme parhain päin.

Kiitos Jeesus !
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)