Körttifoorumi
Keskustelu => Testialue => Aiheen aloitti: sivullinen - 18.11.20 - klo:17:40
-
Paitsi, että asuin hieman Suolahden puolella, mutta nyt ne kaksi pikkukaupunkia ovat yhtä. Huomaan ajattelevani Äänekoskea hyvin usein ja olen jopa harkinnut muuttoa sinne takaisin. Ehkä en kuitenkaan sitä tee, koska minulla on täällä Joensuussa hyvä asunto ja toinen tärkeä seikka on toimivat hoitosuhteet sairaalan lääkäreihin.
Äänekoskella asui muutamia vanhan ajan puliukkoja, nykyisin sanotaan pultsari tai spurgu. Yksi, jonka hämärästi muistan oli Mäkisen Eikka; hän oli myös sotaveteraani, niin kuin sen aikaisista (1970-luku) monet kaltaisensa. Hän istui usein kavereineen rannassa, tiheän pusikon suojassa. Paikkaa sanottiin Kankkulaksi. Sieltä hän lähti tarpeeksi tulilientä nautiskeltuaan sitten vetäytymään kohti kotiaan yhden Oikarais Kaitsun kanssa. Moni, niin kuin en itsekään tiennyt, että Eikka kirjoitti myös runoja, joita pikkulehti eli oikeammin Sisä-Suomen lehti julkaisi. Se oli siis tienoon paikallislehti. Tässä yksi Eikan runo:
ERO
Kun mä kuoleman kautta
erkanen
jää minusta pelkkä muisto.
Kaikki vainiot valittaa -
ei vähiten Kankkulan puisto.
Kun mä kuoleman kautta
erkanen älä
turhaan kelloja soita, muuten
Kankkulan kaveri, sinä surusi
voittaa koita.
Kun mua hautaan saatellaan
avaa Pietari oven mulle.
Ja seuraavassa postissa laitan
kiitoskortin sulle.
Kun mua hautaan saatellaan
saat laulaa laulua kaksi.
Minua kaksissa miehin
kannetaan
näin tulee se halvemmaksi.
Eino Sakari Mäkinen
-ei ole vielä seitsemääkymmentä vuotta Eikan kuolemasta, mutta lähetän tämän siitä huolimatta Eikan muistoksi.
-
Aasinsiltaa pitkin kopsuttelen aiheeseen Teoston tapaiseen omistusoikeustapaukseen.
Yksi rakkaimmista schlagereistani, Klaus Hoffmanin Mein Flanderland´ia ei enää löydy YouTubesta.
Kysymys on eräästä tietystä taltiosta, jossa Klaus on levykannessa nuorena kultakiharaisena, ja video näyttää Flanderin rantahietikkoa ja upeaa taivasta.
Aasinsilta on sivullisen rakkaus Äänekoskeen. Minulla on erikoinen suhde Flanderiin jossa en tiedä käyneeni ( mutta tunnen 1600-luvun laatukuvat kuin olisin asunut niissä ), esim. Johannes Veermerin ruudulliset kivilattiat ja naisten asut ovat kotoisia minulle.
Siis. Laulu Mein Flanderland löytyy kyllä, mutta levykansi on erilainen, eikä kuva liiku, ja äänentoisto on huono siihen rakkaaseen levytykseen verrattuna.
https://www.youtube.com/watch?v=SkjIBZ7jgtA
Mistä moinen 'roistomainen' teko ? Levy-yhtiönkö tekosia ?
-
Etsivä löytää !
Ei löydy YouTuben hakurivin avulla, mutta Körttifoorumin Haku auttoi. Kirjoitin Mein Flanderland, ja nyt soi:
https://www.youtube.com/watch?v=pOtKnGDz59c&feature=youtu.be
Tallensin sen tähdellä omiin tiedostoihin. :023:
-
Huomaan ajattelevani Äänekoskea hyvin usein ja olen jopa harkinnut muuttoa sinne takaisin.
Äänekosken Huima :icon_xmasbiggrin:
-
Äänekosken Huima :icon_xmasbiggrin:
Huima oli ennen kova, mutta nyt Koiviston Kipinä on parempi koriksessa.
-
Vaimon eka palveluspaikka oli Konneveden koulussa kielten opettajana. Kotimme oli Tikkakoskella, joten tuli minullekin Äänekoskelta eteenpäin tie tutuksi Konnevedelle. Oli aina niin kiire, että Äänekoski ja Suolahti jäivät "tutkimatta".
-
Vaimon eka palveluspaikka oli Konneveden koulussa kielten opettajana. Kotimme oli Tikkakoskella, joten tuli minullekin Äänekoskelta eteenpäin tie tutuksi Konnevedelle. Oli aina niin kiire, että Äänekoski ja Suolahti jäivät "tutkimatta".
Ahaa, tuttuja paikkoja. Nykyisin nelostie on jo melkein Äänekoskelle asti moottoritienä. Itse Äänekoski jää nyt enemmän syrjään valtaväylältä Jyväskylästä Ouluun kuin ennen, kun tien linjaustakin vähän siirrettiin. Suolahti ja Konnevesi ovat jo syrjässä. Minulle Saarijärvikin tuli hyvin tutuksi, eikä vähiten silloisen tyttöystävän takia.
-
Todellakin nelostietä on uusittu ja hyvä niin, sillä se on pohjoiseen vievä valtaväylä. Täällä Kankaalassa asumme "oikotie Lappiin" tien varrella, mutta ränni tämä on uusitun nelostien rinnalla. Äänekosken seuduilla on tehty paljon uutta, mm se uusi siltakin, on räjäytetty kallioita ja siirretty maamassoja parempiin paikkoihin.
Suomi on toimiva maa!
-
Surullinen kuolonkolari taas kerran Äänekosken Liimattalan kylän vaiheilla (entistä Konginkangasta) joulun jälkeen sunnuntaina. Monesti miettinyt, miksi aina siellä? Pahimmissa on ainakin yhtenä pääsyynä ollut kelin liukkaus, kova vauhti ja ohitus. Säikähdin todella kun kuulin tästä onnettomuudesta, koska tiesin veljeni menneen uuden kihlattunsa kanssa mökille Viitasaarelle tapaninpäivänä ja ajattelin, että ovat sitten sunnuntaiaamupäivällä lähteneet tulemaan sieltä pois. Nimittäin yksi kolariautoista näytti aivan veljen autolta. Laitoin tekstarin ja soitinkin, mutta ei vastausta.
Onneksi veli sitten iltapäivällä soitti, että ovat vielä siellä mökillä. Kerroin onnettomuudesta ja kysyin, tiesikö hän enempää, mutta ei tiennyt muuta, mitä uutisissa oli sanottu.
Silloin kun se paha bussionnettomuus sattui, veli joutuikin lomaltaan auttamaan henkisesti järkyttyneitä ihmisiä. Se onnettomuus taisi olla Suomen pahimpia ellei pahin liikenneonnettomuus. Ennen viime sunnuntaista niillä seuduin sattui rekkakolari, jossa toinen täysperävaunurekka törmäsi ylämäessä? toisen perään ja syttyi palamaan. Kuljettaja kuoli siinäkin.
Tunsin Liimattalasta kouluaikaan kaksi veljestä, joista toinen elää vieläkin. Olisikohan jommalta kummalta kuultua omituinen kummitustarina, että juuri näillä kolaripaikoilla nähdään joskus seisovan tumma hahmo tien vieressä? Tämän kuulin jo 70-luvulla ennen pahimpia kolareita. No tällaisiin en usko, mutta karmivalta kuitenkin kuulostaa.
-
Olen monet kerrat ajanut kuvaamasi bussiturmapaikan kohdalta etelään tai pohjoiseen, miten tieni on sattumoisin kulkenut. Silloin aluksi veti mielen hiljaiseksi, mutta nyt paikan ollessa historiallinen tunteeni ovat haalean erilaiset. Saattaa joihtua siitäkin, että esikostyttäreni menehtyi suomalaisen heikon lain ulottumattomissa poliisivankilassa, mitä pidän kuoleman esikartanona.
-
Olen monet kerrat ajanut kuvaamasi bussiturmapaikan kohdalta etelään tai pohjoiseen, miten tieni on sattumoisin kulkenut. Silloin aluksi veti mielen hiljaiseksi, mutta nyt paikan ollessa historiallinen tunteeni ovat haalean erilaiset. Saattaa joihtua siitäkin, että esikostyttäreni menehtyi suomalaisen heikon lain ulottumattomissa poliisivankilassa, mitä pidän kuoleman esikartanona.
Osanotto tyttäresi poismenon johdosta.
-
:023: :039:
-
SRK:n Suviseurat Äänekoskella Liimattalan pelloilla v.2018
https://www.youtube.com/watch?v=xvmoeCetdbQ
-
Vuodesta 1968 vuoteen 1983 eli koko paikkakunnalla oloni ajan Suolahden suurin puolue oli SKDL ja toisena oli SDP. Äänekosken vastaavat olivat ykkösenä SDP ja toisena SKDL. Näin vanhoissa tehdaskaupungeissa kuuluu ollakin. Sain kipinän vasemmistoon jo nuorena, vaikka jäseneksi liityin vasta 2012. Ammattikoulussa oppilaitostoimikunnan vaaleissa olin tosin jo silloin kansandemokraattien ehdokkaana ja valittiin. Minulla on monta valokuvaa kokouksista. Yhteiskoulussa valittiin kokeilukouluneuvosto ja siinä sain eniten ääniä koko koulussa. Se tosin johtui pitkästä tukastani ja tytöt äänesti lähinnä tukkaa eikä mielipiteitä.
Nykyisin Äänekosken valtuuston suurin puolue on SDP ja toiseksi suurin Vasemmistoliitto ja näin on (aika) hyvä. Pikkupuolueitakin siellä on kuten persut ja kokoomus.
Tehdas tuo leipää asukkaille. Olen itse ollut siellä töissä kahteen otteeseen. Ensin keskuslabrassa vesinäytteitä tutkimassa (ja hakemassa eri tehtailta) ja toisen kerran sulfaatin laadunvalvonnassa tekun harjoittelussa. Nykyisin automaatio on pistänyt paljon porukkaa pois, mutta kyllä tehdas antaa vielä työtä monelle ihmiselle suoraan ja myös alihankkijoiden kautta.
-
SRK:n Suviseurat Äänekoskella Liimattalan pelloilla v.2018
https://www.youtube.com/watch?v=xvmoeCetdbQ
Suviseurojen jälkeen ajelin etelästä pohjoiseen Liimattalan seurapaikan ohitse. Ruskeaksi olivat vihreät kävelykadut muuttuneet. Kaksi yksinäistä matkailuvaunua oli jäänyt hakematta.
Kolme kertaa olen minäkin vaunuani tarvitsijalle antanut.
-
Taas tuli romua tänään Äänekoskella. Nyt Suolahden ja Sumiaisten välillä. Toivottavasti loukkaantuneet selviää.
https://www.ksml.fi/paikalliset/ 3781897
-
Pelastajat näköjään joutuivat omilla erikoistyökaluillaan irrottamaan ihmisiä autosta.
-
Ostakee hyvä talo Äänekoskelta :eusa_angel: Jos kiinnostuit oikeasti, niin lähetän paljon kuvia. Talo on myynnissä Huoneistokeskuksessa.
-
Taas saa laittaa kynttilöitä Liimattalan - Kevätlahden tienoille melkein samaan paikkaan kuin vuonna 2004. Kaksi kuollutta ja neljä sairaalaan. Surullista on. Keskikaidetta sinne on odoteltu, mutta nyt vasta on luvassa 2023. Ei se keskikaidekaan turmaa olisi estänyt, mutta ehkä kuolonuhreilta olisi vältytty.
-
Taas saa laittaa kynttilöitä Liimattalan - Kevätlahden tienoille melkein samaan paikkaan kuin vuonna 2004. Kaksi kuollutta ja neljä sairaalaan. Surullista on. Keskikaidetta sinne on odoteltu, mutta nyt vasta on luvassa 2023. Ei se keskikaidekaan turmaa olisi estänyt, mutta ehkä kuolonuhreilta olisi vältytty.
Kaistoja...
https://www.youtube.com/watch?v=3oTnNEDm5uU
-
Keski-Suomen kotiseutulaulu
https://www.youtube.com/watch?v=QS5I3X3_3-g
-
Lueskelen omistamaani opettaja Urpo Sparfin toimittamaa kirjaa Äänekosken seurakunta 1907-2007. Kyseessä on siis 100-vuotishistoriikki sekä painettua lehtistä Herättäjä-Yhdistyksen Suolahden paikallisosasto 30-vuotta; koonnut kanttori Päiviö Turtiainen v.2008.
Herätysliikkeiden vaikutus Äänekoskella (tiedoissa on voinut varmaan tapahtua muutoksia ja onkin:)
Kiinnostava arvio: Isostakyröstä lähtöisin olleen, Äänekoskella pitkään vaikuttaneen kirkkoherra Niilo Katilan v.1945 tekemän arvion mukaan seurakunnassa oli evankelisia useita satoja, lestadiolaisia kauppalan puolella noin 30 ja maalaiskunnan 40-50, mutta herännäisyydellä ehkä vain kymmenkunta kannattajaa.
Vielä minun aikoinani (1968-1983) Äänekosken kylillä oli kohtalaisen paljon evankelisia ja varmaan myös lestadiolaisia. Nämä kaksi ovat Äänekosken "suurimmat", vanhat herätysliikkeet. Herättäjän paikallisosaston perusti v.1979 kirkkoherra Otso Sovijärvi, mutta toiminta kuihtui ja vuonna 1994 osasto lopetettiin. Ei ole tietoa, onko osastoa elvytetty uudestaan. Naapurikaupunki Suolahteen (matkaa Äänekoskelle 9km) paikallisosasto perustettiin v.1978 kirkkoherra Pekka Palhon toimesta ja saattaa jopa jatkaa edelleen. Suolahdessa on minusta vähemmän muita vanhoihin herätysliikkeisiin kuuluvia. Suolahdessa vaikutti myös 1950-alussa sinne opettajaksi saapunut nivalalaissyntyinen opettaja Katri Taanila.
Kiinnostavaa on ollut, että maallikkoliikkeenä pidetyn körttiläisyyden kantavia voimia on olleet Äänekoskella papit ja näin myös ainakin osittain Suolahdessa. Evankelisuus on ollut täällä lähes täysin maallikkovetoista alkuajoista lähtien, ellei khra Katilaa lasketa. Lestadiolaisuus nyt on jo pakosta maallikkoliike joidenkin kirkon opista poikkeavien korostusten takia.
1960-luvun alussa Suomeen rantautui ns. viides eli evankelioiva herätysliike, joka saavutti Äänekosken seutukunnallakin, jo enemmän kaupunkimaisessa ympäristössä, kannatusta. Vuonna 1975 Kansan Raamattuseura etunenässä saapui ja vanavedessä Kansanlähetys, Kylväjä ym.
Äänekoski-kirjassa on paljon kiinnostavaa niille, jotka seutukuntaa tuntevat ja tunsivat ihmisiä täällä. Muille jää pakostakin vieraaksi.
-
Hyvin kirjoittelit. Katri Taanilasta muistin hänen veljensä toimittaja Taanilan, kun hän kirjoitteli omiaan. Pahoitin usein mieleni ja olin tilaamatta Hengellistä Kuukauslehteä jonkin aikaa.
Olisiko niin, että tänään po alueella on runsaasti lestadiolaisia, kun siinä lähellä oli heidän isot juhlansa. En muista vuotta.
-
Hyvin kirjoittelit. Katri Taanilasta muistin hänen veljensä toimittaja Taanilan, kun hän kirjoitteli omiaan. Pahoitin usein mieleni ja olin tilaamatta Hengellistä Kuukauslehteä jonkin aikaa.
Olisiko niin, että tänään po alueella on runsaasti lestadiolaisia, kun siinä lähellä oli heidän isot juhlansa. En muista vuotta.
Hannu Taanila oli Bachin ja muunkin kirkkomusiikin tuntija ja värikäs persoona. Tykkäsin.
Ensimmäiset maininnat alueen lestadiolaisista on jo 1870-1880 luvuilta, kun lestadiolaissaarnaaja Kustaa Jalo tuli tukkiliikkeen mukana Kalajoelta Pohjois-Hämeeseen eli hän vaikutti Laukaassa, Äänekoskella ja Saarijärvellä. Hämettähän alue silloin vielä oli. Sitten hän avioitui syksyllä 1875 Mämmenkylän Pohjan tyttären kanssa ja tämän talon tupa olikin herätysliikkeen ensimmäinen seurapaikka Äänekoskella.
Nämä tiedot on samaisesta U.Sparfin toimittamasta Äänekosken seurakunnan 100-vuotis historiikista, jonka kirjatoimikunnan pj. oli veljeni. Hän oli tuohon aikaan paikkakunnan khra, ennen Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten yhdistymistä.
-
Oliko Äänekoskella tietojesi mukaan baptisteja ? Eräs henkilö työpaikallani oli muuttanut sieltä Lahteen ja kuului em. kirkkokuntaan. Ei Lahdessakaan mainituilla ollut seurakuntaa, perhe kävi helluntailaisiaa.
Pääpaikkansa oli muist. Pietarsaaressa.
Itse en tunne Äänekoskea kuin mitä olen lehdistä, netistä ja sinun postauksista lukenut.
Matkamme Suolahteen jossa Matin veli oli Rauma-Repolan palveluksessa kulki Laukaan kautta.
Sukulaisiin Saarijärvelle tie kääntyy muistakseni ennen Äänekoskea ? Siellä on käyty usein.
Lappiin on useimmiten ajettu Orivesi-Virrat-lapua-Vaasa-reittiä. Jostain sitä kautta ajoimme myös Oulun Herättäjäjuhiin 2011, niinkö se oli.
Olen kyllä Lapista tullut Äänekosken ohi, pimeässä.
Suuri teollisuuspaikkakunta se on. Onko Kemin tyyppinen politiikassa ?
-
Oliko Äänekoskella tietojesi mukaan baptisteja ? Eräs henkilö työpaikallani oli muuttanut sieltä Lahteen ja kuului em. kirkkokuntaan. Ei Lahdessakaan mainituilla ollut seurakuntaa, perhe kävi helluntailaisiaa.
Pääpaikkansa oli muist. Pietarsaaressa.
Itse en tunne Äänekoskea kuin mitä olen lehdistä, netistä ja sinun postauksista lukenut.
Matkamme Suolahteen jossa Matin veli oli Rauma-Repolan palveluksessa kulki Laukaan kautta.
Sukulaisiin Saarijärvelle tie kääntyy muistakseni ennen Äänekoskea ? Siellä on käyty usein.
Lappiin on useimmiten ajettu Orivesi-Virrat-lapua-Vaasa-reittiä. Jostain sitä kautta ajoimme myös Oulun Herättäjäjuhiin 2011, niinkö se oli.
Olen kyllä Lapista tullut Äänekosken ohi, pimeässä.
Suuri teollisuuspaikkakunta se on. Onko Kemin tyyppinen politiikassa ?
En muista yhtään baptistia olleen, mutta muita hihhuleita senkin edestä. Isäni huimeni eläkkeelle päästyään niin pahasti, että liittyi kristilliseen puolueeseen ja yleni heti paikallisosaston puheenjohtajaksi. Se oli aikaa, jolloin metsänhoitaja Raino Westerholm oli puoleen puheenjohtajana ja saman firman miehiä kuin isä. Kymillä oli ilmeisesti ollut varmaan kirjoittamattomana sääntönä, ettei firman henkilöt saaneet osallistua näkyvällä tavalla politiikkaan, mutta ainakin eläkeläiset saivat. Meille alkoi tulla käymään kaikkia ihme helluntalaisia ja vapaakirkkolaisia tietenkin puolueen asioissa.
Joo, Saarijärvelle lähdetään 4-tieltä ja siinä lukee Kokkola Vaasa. Tie on hyvin tuttu. Kun vanhempani muuttivat pois Suolahdesta, niin talomme osti eräs Rauma-Repolan konttoripäällikkö, joka muuten asuu siinä vieläkin. Vaimo häneltä kuoli, samoin poika. Monia seurojahan siellä pidettiin ja yksissä olivat mukana mm. paikkakunnan silloinen khra, Karttulasta tullut Rauhan sanaan (pikkuesikoinen) kuuluva lestadiolainen Martti Sinko, entinen nuorisopappi Alpo Järvi ja nykyinen, eli silloinen vastaava Eero Holma. Saattoi pappeja kyllä olla muitakin. Sitten oli eteläpohjalainen, kai Lapualta kotoisin oleva teologian opiskelija, joka haukkui pohjalaisen körttiläisyyden pataluhaksi ja sen jälkeen lähti aitan taakse tupakalle :icon_cool: Olihan seurat. Paikkakunnan papeista lapualaislähtöinen Pekka Palho oli demari ja mukava mies. Hän ajoi Morris Marinalla. Vaimonsa Aino Palho oli muistaakseni opettaja. Pekka P. loukkaantui vakavasti kolarissa ja hänestä tuli oikeastaan kehitysvammainen. Surullinen juttu. Lähistön pitäjistä Saarijärvellä pidettiin joskus 70-luvulla sen paikkakunnan toiset Herättäjäjuhlat, joissa en ollut, mutta vuonna 1980 Laukaassa olin ja keräsin kolehtia. Isä oli siellä liikennetoimikunnan puheenjohtajana.
Sen ajan politiikasta olenkin jo tänne kirjoittanut aiemmin. Äänekoski oli vaaleanpunainen (SDP) ja Suolahti kirkkaanpunainen (SKDL) eli tyypillisiä sen ajan tehdaspaikkakuntia poliittiselta enemmistöltään. Porvaripuolueista keskusta oli suurin.
-
Paikkakunnan papeista lapualaislähtöinen Pekka Palho oli demari ja mukava mies.
Onkohan hän ollut kirjoittamassa tuollaista Demokraattisuus seurakunnassa -opusta? https://www.antikvaari.fi/teos/demokraattisuus-seurakunnassa/62a521e0eaa1ec176c552a08?product=63836cc3750ec16ef0668516
Äitini taisi käydä Suolahdessa koulua muutaman vuoden joskus 50-luvun lopulla.