"You think you are gods, But everyone dies."

[öppiäinen]

(Luulette olevanne jumalia, mutta jokainen kuolee.)

Minulla on vaikeuksia Ukrainan vastavalitun euroviisubiisin kanssa. Nuo sanat ovat siitä.

Laulussa "1944" muistellaan Stalinin suorittamaa tataarien pakkosiirtoa Krimiltä. Mukana oli säveltäjä-sanoittaja-laulaja Jamalan isoisoäiti lapsineen, joista yksi kuoli reissun kurjissa oloissa. Kipu on siis jollei nyt henkilökohtaista niin läheltä liippaavaa.

Mutta sanoitus on niin abstrakti, että se sopii mihin tahansa aseelliseen konfliktiin, jossa siviilit joutuvat uhriksi. Tai jossa "ne" tulevat ja tappavat tai muuten alistavat "meitä". Miksei vaikka Krimin nykyiseenkin tilanteeseen.

Minä en tiedä, onko nuo otsikkoon lainaamani sanat tarkoitettu kenelle tahansa. Myös niille "meille", omalle porukalle, joka tällä kertaa oli vainon kohteena, ja varmasti haluaa kostaa. Toivottavasti ovat yhtä lailla kaikille, sillä ei kukaan ole syytön. Pelkään kuitenkin, että kysymys voi olla yksipuolisesta syyttelystä.

Totta nuo sanat kuitenkin ovat, ja ihan perimmäistä teologiaa.

Henkilökohtainen ongelmani on lisäksi se, että Jamala on ainoa artisti, jota voin sanoa fanittavani. Ihastus alkoi vuonna 2011, kun hän oli viimeksi Ukrainan viisukarsinnassa ehdolla (harrastan eri maiden karsintojen seuraamista). Kysymyksessä on koulutettu oopperalaulaja, joka kiinnostuikin jazzista, säveltää itsekin, yhdistää mukaan myös kansanmusiikkia eri maista, ja heittäytyy kaikkeen tunteella mukaan. Ääni on aivan käsittämätön, Jamala jos kuka ansaitsisi olla maailmanluokan tähti.

Olisikin (minulle) helpompaa, jos artisti olisi nyt joku muu.

Muoks. Lisäänpä vielä linkin sanoitukseen ja
live-esitykseen Ukrainan karsinnan semifinaalissa.

[seppos]

(Luulette olevanne jumalia, mutta jokainen kuolee.)

Minulla on vaikeuksia Ukrainan vastavalitun euroviisubiisin kanssa. Nuo sanat ovat siitä.

Laulussa "1944" muistellaan Stalinin suorittamaa tataarien pakkosiirtoa Krimiltä. Mukana oli säveltäjä-sanoittaja-laulaja Jamalan isoisoäiti lapsineen, joista yksi kuoli reissun kurjissa oloissa. Kipu on siis jollei nyt henkilökohtaista niin läheltä liippaavaa.

Mutta sanoitus on niin abstrakti, että se sopii mihin tahansa aseelliseen konfliktiin, jossa siviilit joutuvat uhriksi. Tai jossa "ne" tulevat ja tappavat tai muuten alistavat "meitä". Miksei vaikka Krimin nykyiseenkin tilanteeseen.

Minä en tiedä, onko nuo otsikkoon lainaamani sanat tarkoitettu kenelle tahansa. Myös niille "meille", omalle porukalle, joka tällä kertaa oli vainon kohteena, ja varmasti haluaa kostaa. Toivottavasti ovat yhtä lailla kaikille, sillä ei kukaan ole syytön. Pelkään kuitenkin, että kysymys voi olla yksipuolisesta syyttelystä.

Totta nuo sanat kuitenkin ovat, ja ihan perimmäistä teologiaa.

Henkilökohtainen ongelmani on lisäksi se, että Jamala on ainoa artisti, jota voin sanoa fanittavani. Ihastus alkoi vuonna 2011, kun hän oli viimeksi Ukrainan viisukarsinnassa ehdolla (harrastan eri maiden karsintojen seuraamista). Kysymyksessä on koulutettu oopperalaulaja, joka kiinnostuikin jazzista, säveltää itsekin, yhdistää mukaan myös kansanmusiikkia eri maista, ja heittäytyy kaikkeen tunteella mukaan. Ääni on aivan käsittämätön, Jamala jos kuka ansaitsisi olla maailmanluokan tähti.

Olisikin (minulle) helpompaa, jos artisti olisi nyt joku muu.

Muoks. Lisäänpä vielä linkin sanoitukseen ja
live-esitykseen Ukrainan karsinnan semifinaalissa.

Luulen, että olet oletuksessasi täsmälleen oikeassa