Ajattelenn kiitollisuudella kaikkia teitä, jotka koetitte auttaa. Puhelin löytyi merkillisellä tavalla, minulla oli etälääkäri ja olin asettanut hälytyksen joka toimi vaikka se oli muuten mennyt rikki. Siihen ei enää voinut soittaa eikä näyttö näyttänyt mitään eikä sillä voinut soittaa tuttuihin numeroihin jotka olisin muistanut ulkoa.
Eräs ystäväni oli tuonut minulle ehjän puhelinkoneen, sillä edellinen 29 euron luuri oli kerstänyt pari viikkoa, mutta sim-kortti oli välttämätön. Kun soi, pengoin koko suunnan enkä kuulkaa vieläkään tiedä mistä sen löysin, viskelin niin vauhdillla sohvan päällisiä pois ja bkiskoin arkkua paikaltaan ja se vierähti jostain kun oli jo lakannut soimastakin.
Siirsin kortin uuteen laitteeseen ja oloni on totta vie kevyt nyt, sillä en uskalla elää ilman puhelinta käden ulottuvilta. Mietin itku kurkussa, etten oikein voisi enää asua yksin mutta mitä sitten. Jos saisin turvarannekkeen josta toinen ystäväni puhui, olisi kovasti hyvä, mutta mistä niitä saa.
kiitos, en unohda teitä.