Körttibaari, osa 11

[1944]

Tyhmyys lienee keksitty juttu Sinulta, sillä kirjoitat aika hyviä vitsejäsi usein. Pidät myös puolesi.

[Viisveisaaja]

No tunnustan, että olen tyhmä.

Jonkun kerran joitain ihan niinkuin poikkeus fiksuja olen tavannut, kuten pikkuveljeni lapsen Nicolas.

Toi poika, kun keskittyy, niin hän on ihan omissa maailmoissaan.

Tietysti hän on saanut paras sitä ja tätä koodauksessa atk.

Mutta hän tykkää asioista kuten leipuri, kun häntä arvostettiin siellä.

Me kaikki omaiset oltiin, että hyvin teen marinoidit ja muut sotkut, mutta lahjasi menee pikkasen hukkaan.

No nuorimies etsii vielä tietään.

https://www.youtube.com/watch?v=KwO8zvdkZa8

Mutsini kanssa kerran kun tehtiin joulpipareita, niin Nokolas keskittyneenä vakavana mankeloi taikinaa, niin me mutsin kanssa, et on toi ihan ok, mutta hän mietti ja laskeskeli niitä juutjansa, niin me ajateltiin, et nyt tulee niin täydelliset piparit, et Zatserikin kalpenee.

[Viisveisaaja]

https://www.youtube.com/watch?v=gQ5ZWxsjDKQ

Jos joku ei tajua tota kieltä, niin takas ruottin kielelle opetukseen.

[Viisveisaaja]

Tyhmyys lienee keksitty juttu Sinulta, sillä kirjoitat aika hyviä vitsejäsi usein. Pidät myös puolesi.

Seuraavilla herättäjäjuhlilla veisataan.
Yhdessä ja nuotin vierestä.

[Pyryharakka]

Mulla kielten vaikeus liittyy kai lukivikaan. Kun youtubeen jäi pyörimään tuo linkittämäsi tanskalainen a sieltä tuli lisää hänen laulujaan, vikaisin välillä kappaleen nimeä. Ymmärsin sen luettuna. Kuultuna en hoksannut mistä oli kysymys.

Kielet tuotti koulussa aina vaikeuksia. Jäin lukiossa ruotsista luokalleni. Se teki hyvää. Sain kerrata asioita. Kirjoitusten koekin muuttui. Ehdin saada todistuksen lukiviastani, joten kielten kirjoitusvirheitä "painettiin villaisella".
Edelleen on niin, etten osaa kirjoittaa ruotsia, englantia tai saksaa, vaikka osaisin jotain puhua. Kun kirjoitan, joudun varmistamaan sanojen oikeinkirjoitusta sanakirjoista. Se on hidasta ja työlästä.
Onneksi töissä joudun ani harvoin käyttämään ruotsia tai englantia. Onneksi en enää ujostele puhua. En enää pelkää viheitä.
Minun kouluaikoinani opettajat pyrkivät / vaativat täydellistä englantia. Siitä jäi ikäisilleni pelko puhua. Toisaalta se on ihmeellistä. He puhuvat koko ajan epätäydellistä suomea, miksi heidän pitäisi puhua täydellistä englantia. 

[Viisveisaaja]

Tanska kuulostaa vähän siltä, kuin puhuisi ruotsia kuuma peruna suussa. On vaikea ottaa selvää sanoista. Voi olla, että lukemalla voisi paremmin ymmärtää jotain.

Tosin, täytyy myöntää, että jossain määrin pysyin hieman kärryillä, mistä oli puhe, kun bussikuski kuulutteli jotain matkalla Ållbogista kohti Kööpenhaminaa. Lento oli peruttu ja jouduimme bussikyytiin. Siskoni oli aina huolissaan, kuski kuulutti jotain. Hän pyysi minua kysymään toisilta englannilla, mitä kuski puhui. Sanoin, että se selitti jotain kuljettajan pakollisesta lepoajasta. Sitten ajeltiinkin jollekin bussien tankkauspaikalle ja saatiin virkeä kuski rattiin. jne.
[/quote

Höh, pikkasen jännitystä olisi ollut jos sama kuski.

Ok, ymmärrän ton ålborgista olevan kuskin, kun ne puhuu skånskaa, niin voinee vaikea ymmärtää.

Kyllä minusta me scandinaavit ollaan kuin yhtä perhettä ja meidän tulisi ymmärtää toisiemme kieltä.

Tietysti pikku nahinaa aina välillä on, mutta kun tavat ja kulttuuri melkein samaa, no kuin naapureilla, niin totttahan meidän pitäisi puhua samaa soopaa.

[Viisveisaaja]

Mulla kielten vaikeus liittyy kai lukivikaan. Kun youtubeen jäi pyörimään tuo linkittämäsi tanskalainen a sieltä tuli lisää hänen laulujaan, vikaisin välillä kappaleen nimeä. Ymmärsin sen luettuna. Kuultuna en hoksannut mistä oli kysymys.

Kielet tuotti koulussa aina vaikeuksia. Jäin lukiossa ruotsista luokalleni. Se teki hyvää. Sain kerrata asioita. Kirjoitusten koekin muuttui. Ehdin saada todistuksen lukiviastani, joten kielten kirjoitusvirheitä "painettiin villaisella".
Edelleen on niin, etten osaa kirjoittaa ruotsia, englantia tai saksaa, vaikka osaisin jotain puhua. Kun kirjoitan, joudun varmistamaan sanojen oikeinkirjoitusta sanakirjoista. Se on hidasta ja työlästä.
Onneksi töissä joudun ani harvoin käyttämään ruotsia tai englantia. Onneksi en enää ujostele puhua. En enää pelkää viheitä.
Minun kouluaikoinani opettajat pyrkivät / vaativat täydellistä englantia. Siitä jäi ikäisilleni pelko puhua. Toisaalta se on ihmeellistä. He puhuvat koko ajan epätäydellistä suomea, miksi heidän pitäisi puhua täydellistä englantia. 

Wou rakas pyry, olet kyllä liian itsekriittinen.

Ei kukaan oleta sun tulleena eri maasta puhuavasi ihan oikein.

Kunhan olet oma mukava pyry ja puhut miten puhut, niin se millainen olet, mukava ja nöyrä, niin se ihmisille jää mieleen.

[Viisveisaaja]

Itse muistan tän laulun kivasti hassis pöllyssä, oli ihan kiva biisi.

Nyt kun olen enempi sisällä, niin ei ollutkaan niin syvällinnen kuin oletin, mutta rakas kaupunki köbenhavn oli.
Seuraaviin juhliin, kun tulen, niin puhun 7+% tanskaa vain.

Toi tornin huipulta katsottuna onyksi näkökulma, mutta kun asuin tuolla, niin kaupunki oli pahimmassa huumeongelmissa Euroopassa.

https://www.youtube.com/watch?v=NAkL9EIxCq0

[Pyryharakka]

https://www.youtube.com/watch?v=gQ5ZWxsjDKQ

Jos joku ei tajua tota kieltä, niin takas ruottin kielelle opetukseen.

   Voin ihan rehellisesti sanoa, etten ymmärtänyt muuta kuin tuon kertosäkeen, senkin sen tähden, että se luki kappaleen nimenä.
Nyt juuri pyörii mulla Kim Larsen & Kjukken - This is My Life. Tätä ymmärrän ihan kuunneltunakin. Johtuu varmaan osin siitä, että hän lausuu englantia huolellisemmin kuin omaa äidinkieltään. Toisaalta myös se, että englantia kuulee paljon enemmän, sen kuunteluun tottuu enemmän kuin ruotsin. Olisi totutettava korvaa ruotsille, niin ehkä se tanskakin vähän avautuisi.

Mulla on Tanskassa pitkään asunut kummitäti. Meillä kylässä ollessaan, hän sanoi tyttärelleen tanskaksi tunnelmaansa. Ymmärsin, hänen sanoneen: Enkelit laulaa.    Sen hän sanoi saatuaan karpalokiisseliä, jossa oli tuoretta hillaa seassa.

[Viisveisaaja]

 
No himpe, kai tässä nyt pitää myöntää olevani väärässä, ja taas.-

Anteeksi painostus ja kyselyt vaativassa äänilajissa.

Ilmeisesti en ole helpoin ihminen.

Jouh pyry älykkyys on paljolti siinä kuinka osaa tehdä leivoksen.

[1944]

Seuraavilla herättäjäjuhlilla veisataan.
Yhdessä ja nuotin vierestä.

Vahva aikeeni on Kauhavalle päästä, jos se ei onnistu niin Joen kaupunkikin passannee. 

[Viisveisaaja]

https://www.youtube.com/watch?v=gQ5ZWxsjDKQ

Jos joku ei tajua tota kieltä, niin takas ruottin kielelle opetukseen.

Ei voi olla totta, että suomessa ei tajuta tätä sanoitusta?

Tulin maailmaan molempiin sänkyihin. ( kaksoissänkyyn )
Isäni oli hullu, äitini normaali.

Kun isä meni pois äitini sanoi
mitä tehdään nyt pikkuinen?

Kävin koulua monta vuotta,
Menin tehtaalle ja sama.
Sitten yhtenä päivänä potkaisi pomo mut ulos
Ouwouwou mitä tehdään nyt pikkuinen.

Aika kului ja minäkin
kadulle ja kadut huusi, minne nyt pikkuinen
sitten yhtenä päivänä nousi ministeri ja sanoi
kuuleppas pitää olla plaani.
etkö näe kaikki menee fulstendigt, täysin aguark, persuksille.
Eli mites nyt senkin vanha squark.
Hän vain nauroi, kyllä tämä

Jos ei tota ruotsin kielellä tajua, niin outoa.

[Viisveisaaja]

Vahva aikeeni on Kauhavalle päästä, jos se ei onnistu niin Joen kaupunkikin passannee. 

Sinneppä sinne sitten.

[Pyryharakka]

No himpe, kai tässä nyt pitää myöntää olevani väärässä, ja taas.-

Anteeksi painostus ja kyselyt vaativassa äänilajissa.

Ilmeisesti en ole helpoin ihminen.

Jouh pyry älykkyys on paljolti siinä kuinka osaa tehdä leivoksen.

Nou hätä, en mie väittelystä loukkaannu. Enkä paljon mistään.
Joillakin ihmisillä on erilaisia ongelmia hahmottaa asioita. Eikä silloin toisen ole helppo ymmärtää, miksi toinen esim. opi asioita samalla tavalla. Tiedän, että on ihmisiä, jotka oppivat tosi helposti vieraita kieliä. Sinä kuulut mitä ilmeisimmin heihin.

Muistuu mieleen lukiosta amerikkalainen vaihto-oppilas Josef eli Jooseppi, niin kuin hän halusi meidän häntä kutsuvan. Hän tuli joksikin aikaa meidän luokalle. Rohkeimmat kyselivät häneltä englanniksi, mistä päin hän on kotoisin. Jooseppi vastasi: "Kaksisataa kilometriä Los Angelesista pohjoiseen." Hämmästyimme. Seuraava kysymys taas englanniksi ja Jooseppi vastasi suomeksi.
Meidän äikänope kysyi, kauanko olet opiskellut suomea. Vastaus: Kaksi kuukautta.
Hänellä oli ilmiömäinen kielipää. Meillä oli kaksituntinen ainekirjoitustunti. Äikän ope yritti lähettää Joosepin kotiin. Vastaus oli: Ei. Haluan kirjoitta aineen. Ja hän kirjoitti. En tiedä mitä, tai miten paljon. Muistan vain, että äikänope korjaili ja selitti Joosepille, miten sanoja taivutellaan ja kirjoitetaan.

[Pena]

Jos joku ei tajua tota kieltä, niin takas ruottin kielelle opetukseen.

Ruotsin tunnilla opittiin: Gösta Berling var en förfallen supig präst. Ei opittu: Gøsta Berling var en forfaldne drukkenbolt præst.