Körttitrivia

[seppos]

Katselin tuossa Espoon juhlien puhujia Espoon juhlien sivuilta ja yhtä sun toista kävi mielessä. Siitä syntyi ajatus körttitriviasta täällä.

Periaate on, että kysymyksiä saa tehdä vapaasti kuka tahansa, mutta kysymyksen tulee liittyä herännäisyyteen.

Avaan kisan naispappeuden 20v juhlan kunniaksi kysymyksellä, kuka oli ensimmäinen naispuhuja Herättäjäjulilla missä ja milloin?

[Mörtti-57]

Kovimpa oli vaikia körttitrivian eka kysymys, vaikka kuinka plarasin nettiä, nii ei auennu nimi. :?:
Helepompi: Koska ja miksi oli herännääsyyres Ukkojen aika?

[osmo]

Seppos, tarkennus; tarkoitatko tosiaan ensimmäistä naispuhujaa vai ensimmäistä naispappia joka puhui herättäjäjuhlilla?

[seppos]

Seppos, tarkennus; tarkoitatko tosiaan ensimmäistä naispuhujaa vai ensimmäistä naispappia joka puhui herättäjäjuhlilla?

Tarkoitin nimenomaan naista en naispappia. En tarkoittanut myöskään lehtoria. Voit vastata tietysti kaikkiin kolmeen jos tietoa riittää. Itseltä jää kyllä tuo pappi vastaamatta. Tiedän, että se tapahtui Mäntsälän juhlilla, vaan en muista kuka.

[seppos]

Kovimpa oli vaikia körttitrivian eka kysymys, vaikka kuinka plarasin nettiä, nii ei auennu nimi. :?:
Helepompi: Koska ja miksi oli herännääsyyres Ukkojen aika?

Tuon kyllä tiedän. Olen lukenut sekä Rosendahlin, että Kareksen, mutta ajattelin, että vastatkoon joku muu ettei mene yksinpuheluksi.

[Lars Mikael]

Kovimpa oli vaikia körttitrivian eka kysymys, vaikka kuinka plarasin nettiä, nii ei auennu nimi. :?:
Helepompi: Koska ja miksi oli herännääsyyres Ukkojen aika?

..herätys alkoi ensimmäisenä Yliviekan Raudaskylältä. Jonas Laguksen kolme vuotta kestäneet herätyssaarnat saivat ihmiset liikkeelle ja synnintuntoon. (Olavi Kares eräässä kirjoituksessaan)
Ukkojen aikaan:
Kato-ja kuolinvuosien kärsimyksissä 1860-luvulla heräsi Ylivieskan Löytynojan (Raudaskylän naapurikylä;Lars Mikaelin lisäys) kylän väestö uudelleen melkein kokonaan. Tästä kasvoi niin sanottu Kiire talvi. Herätys sai voimakkaan hurmoksellisia piirteitä, kun sillä ei ollut taitavaa johtajaa, jonka ääni olisi kuulunut yli muiden... Herätysliike alkoi syksyllä 1866 ja jatkui seuraavan vuoden puolelle. Se oli lainomainen liike, joka kielsi kaikenlaisen koreilun, mikä on ollut tunnusmerkillistä heränneille aina viime vuosikymmenille saakka. Vielä 1930-luvulla eräs äiti Nivalassa poltti tyttärensä päähuivit, kun niihin oli kudottu pieni vaalea raita. Koreilun pelko ei ollut vain Kiireen talven tuotetta. Kiire talvi päättyi uskonnolliseen selkeytymiseen. Voimamiehenä sitä selvittämässä oli nivalalainen Taneli Rauhala - aluksi hänkin Kiireen talven liikettä myötäillen... (Ukkojen aikaan) kullakin aluella olivat omat johtomiehensä. Levinneisyys ilmenee muun muassa Juho Kivikaarron lausumasta:"Me nuoret hutikot rupesimme Paavo Ruotsalaista näyttelemään". (Otteita Lauri Tuomen kirjasta AIKA ON TALLENTAA).

Minäkin olen tuon herätyksen jälkipolvea neljännessä polvessa. Olen jumiutunut lapsuuteni ja nuoruuteni herännäisyyteen (niin kuin minulle joskus sanotaan). Liekö se sitten hyvä vai huono asia? Se yleensä riipuu siitä, kuka sitä tarkastelee. Tällä iällä ei pyörät käänny enää kovin helposti "nykymenoon".

Lars Mikael

[seppos]

Minäkin olen tuon herätyksen jälkipolvea neljännessä polvessa. Olen jumiutunut lapsuuteni ja nuoruuteni herännäisyyteen (niin kuin minulle joskus sanotaan). Liekö se sitten hyvä vai huono asia? Se yleensä riipuu siitä, kuka sitä tarkastelee. Tällä iällä ei pyörät käänny enää kovin helposti "nykymenoon".

Lars Mikael

Tarvitseeko pyörien enää kääntyä? Minusta ei. Olemme kukin aikamme lapsia ja sinä pysymme.

Ensimmäiseen kysymykseen olisin odottanut Juhoman ja Lars-Mikaelin muistavan vastauksen, kun olitte varmasti paikalla. Siitä, että se ei ollut mikään sensaatio voi hyvin päätellä, kun paikalla olijat eivät muista. Vuosi oli 1966 ja paikka Nivalan herättäjäjuhlat. En viitsi kysyä erikseen puhujaa  sillä se on jo näillä vinkeillä liian helppo. Puhuja oli Kerttu Saalasti tunnettu ja arvostettu nivalalainen poliitikko ja presidentti Kyösti Kallion tytär.

Ensimmäinen lehtori oli varmaan Kaarina Knappila vuonna 1969 Lappeenrannan juhlilla. Mäntsälässä puhuneita pappeja en muista.

[Lars Mikael]

Puhuja oli Kerttu Saalasti tunnettu ja arvostettu nivalalainen poliitikko ja presidentti Kyösti Kallion tytär.

Muistin kyllä hänet, mutta ajattelin itseasiassa vielä varhaisempia herättäjäjuhlia. Mäntsälän juhlilta muistan hyvin sen, kun nukuin eräänä aamuna pitkään teltassani, vaikka kaiuttimet olivat melkein vieressä. Muutamat katsoivat pitkään kun kampesin aamupesulle vasta puolilta päivin. Liikuin niillä juhlilla körttipukuisten serkkuni Vilho Nivalan ja hänen vaimonsa  kanssa. Liikkumisesta ei tullut mitään, kun ystävät pysäyttivät heidät jatkuvasti. Kaksi ruokailuakin jäi väliin tämän takia.

[Mörtti-57]

Mauno Salomäki nuariso-ohojaajana piti 60-luvulla meille koltiaasille poikakerhoa ja onnistuu aina tiatokilipaalujen, pelien ja leikkien lomas istuttamahan vähän körttilääsyyttäkin.  :smt015
Vuanna 1998 Mauno Salomäki kyseli triviaalin; mihinkä herännääsyys on menos?
Mauno (k.2002) ei enää v.2008 sitä oo näkemäs. Kovasti oli hualissaan.
http://www.teolinst.fi/luennot/files/ms981022.html

[Lars Mikael]

Mauno Salomäki on mielestäni koonut körttihistorian hyvään ja loogiseen järjestykseen. Pohdinnat nykyisyydesta ovat samansuuntaisia kuin Kati Niemelan ja Hannu Salomäen tutkimukset (Herätysliikkeet 2000-luvun kirkollisessa kentässä). Jouko Talonen Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisussa RAAMATTU JA KIRKON USKO TÄNÄÄN, tulkitsee herännäisyyttä myös samasta perspektiivistä. Mauno Salomäen kirjoitus on lukemisen arvoinen.

En varmasti ole oikea henkilö edelleenkään arvioimaan herännäisyyttä, mutta rohkenen lisätä kaksi mielipidettäni:
1. Raamattukritiikkiin (esim. Jeesus seminaarin kannanottoihin) ei kannattaisi suhtautua niitä sellaisenaan hyväksyen ja jopa puolustaen, koska ne aiheuttavat hyvin paljon vastakkaisia mielipiteitä. Tapio Puolimatkan kirja; Usko, tiede ja Raamattu olisi hyvä lukea ennenkuin lähdetään puolustamaan Räisäsen ja Jeesus seminaarin tulkintoja. Suhtautumisen raamattukritiikkiin  pitäisi olla vähintäinkin lojaali.
2. Toisten herätysliikkeiden arviointia ja nimittelyä puheissa ja kirjoituksissa tulisi vältää, koska ne ei ainakaan edistä kristillistä rakkautta. Tiedän, että herännäisyyttä arvostellaan kovin sanoin, mutta voitaisiinko itse olla toisista poikkevia?

Viimeksi ilmestyneessä HENGELLISESSÄ kuukausilehdessä (3/2008) oli hyviä kirjoituksia ja koskettava yhteiskunnallinen artikkeli. Kritiikkiä antaisin oikolukijalle. Tämän arvoiseen lehteen ei soisi niin paljon virheitä. Mm. eräässä kirjoituksessa oli eräät kohdat toistununeet kahteen kertaan.

Mutta - kaikenkaikkiaan:

Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan,
Vielä vyötät väsyneitä,
Vielä muistat heikot maan.
Siitä sua me kiitämme,
Jumalamme, Isämme.
Poika sekä Henki Pyhä,
Nyt ja iäisesti yhä.
(SV 193 1.säkeistö)

Lars Mikael

[apellikka]

Minulla on hämärä mielikuva, että Sisko Raitis olisi ollut ensimmäinen naispappi, joka on puhunut herättäjäjuhlilla. Muistan olleeni paikalla, mutta nimestä en ole varma. Mäntsälä kävisi paikaksi.

[Lars Mikael]

2. Toisten herätysliikkeiden arviointia ja nimittelyä puheissa ja kirjoituksissa tulisi vältää, koska ne ei ainakaan edistä kristillistä rakkautta. Tiedän, että herännäisyyttä arvostellaan kovin sanoin, mutta voitaisiinko itse olla toisista poikkevia?

Viimeisin todiste körttiläisyyden rienaamisesta löytyy Sana-lehden numerosta 8/2008. Siinä toimittaja Janne Villa arvioi körttiläisyyttä eräässä kirjoituksessa. Minulle kohta ei avautunut, mutta taustalta heijastuu kaikkea muuta kuin kristillinen rakkaus. Luulisi päätoimittajan puuttuvan tällaiseen kirjoitteluun. Mutta ei kannata maksaa pottuja pottuina. Tällaiset potut ovat liian pieniä syötäviksi ja ne haisevatkin jo pahalta.

Ps. Olen taas riehunut foorumilla sen verran, että lienee syytä pitää erätauko.

[seppos]

Ps. Olen taas riehunut foorumilla sen verran, että lienee syytä pitää erätauko.

Tuskin on tarvetta erätaukoon. Minusta on upeata ja kaikille hyväksi, että täällä on aktiivisia senioreita useampia. Te olette täällä rakentava voima, joilta meillä nuoremmilla on opittavaa.

[juhani]

Nimenomaan. :wink:

[eeva-kaisa]

Luin linkitetyn Mauno Salomäen artikkelin, ja minusta se oli ahdistava. Salomäki piti pahana juuri niitä erityispiirteitä, joiden takia herännäisyys on minulle niin rakas ja joista saan sellaista hengellistä ravintoa, mitä en juuri mistään muualta saa. Tätä pietisminjälkeistä, avarakatseista herännäisyyttä. Jaakko Eleniuksen ajatuksia, pohdiskelevaa rinnallakulkevuutta, ei-oikeassaolemista.

Heränneitä yhdistävät rakkaus Siionin virsiin ja seuroihin. Ei se ole minulta pois, jos joku toinen saa niistä lohtunsa eri tavalla kuin minä. Toivon, että vanhoilliset körtit ja nykykörtit voivat elää sovussa ja veisata yhdessä samoilla seurapenkeillä.