En laita resptiä, mutta oli taas mukava aloittaa uusi kirkkovuosi perinteisellä lipeäkalalla. Siinä on meillä aina suuri erimilisiis siitä valko- vai maustepippuria ja minkäänlaista neuvottelutolosta ei ole näköpiirissä. Onneksi kumpikin saa ripotella mitä haluaa.
En laita resettiä minäkään, koska ohjeita on useampia, ja onnistuminen on ' miten milloinkin'. Usein se tahtoo kypsyä liikaa ja menee murusiksi. Hyvää se on silti.
Pippuriasiassa meillä ollaan, kerrankin, samaa mieltä. Ei musta- eikä valkopippuria, vaan vanhanajan maustepippuria hienoksi hakattuna. Nyt kun on mortteli vihdoinkin taloudessa eivät tasojen levyt lohkeile vasaroinnin alla.
Valkokastike on se jutun juju.