Tämän katsoin televisiosta 8. osa

[mami]

   Dok: Ulkosaariston uskomaton Dora
Dora asuu yksin punaisessa puutalossa Lammholmin saarella

http://areena.yle.fi/1-2012381#autoplay=true

Mahtava dokumentti! Tämän joulun paras ohjelma (jota jouluinfluenssassa katsoin).

[donpate]

Eilen tuli ohjelma (oliskohan ollut) Suojasää, kertoi Hrutsevin ajan Neuvostoliitosta, siitä "lauhasta" kaudesta, mutta oli niin teennäinen etten viitsinnyt katsoa koko ohjelmaa. Ehkä käsitykseni on valheellinen, mutta tuskin siellä edes yläluokalla oli niin suurta vaurautta. En tosin ole lukenut mistään arvosteluja ko ohjelmasta.


Kerran luulin olevani väärässä, mutta erehdyin!

[seppos]

Katsoin Angkor Wat ohjelman (TV1 yle Areena) Tämä maailman suuri uskonnollinen rakennus on todella mahtava. Menkää ja nähkää.

[donpate]

Lauantaina katsoin Teemalta 3 dokkaria keskitysleireiltä. On se ihmisen julmuus käsittäämätöntä.
Muutama vuosi sitten kävimme Maidanekin leirilllä, siitä jäi apea fiilis. Auschwitzin portilla vaimoni sanoi että käännytään takaisin, oli niin vahvana mielessä edellinen Maidanekin reissu.

[1944]

Lopetin juuri hiihdon doping-ohjelman katselun. Hiljaiseksi vetää. Voinee epäillä vaikka mitä tämän päivänkin menestyjistä.

[1944]

Eilen iltasella seurasin Tv 1:n toimittaja Päivärinnan haastattelua OSCE:n veteraania koskien. Eo lyhennys tarkoittaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä. Insertti oli Ukrainan jäätynyttä kriisiä koskeva. Tullimies oli yhtenä tilanteen seuraajaorganisaatiossa pari vuotta. Osasi oikein hyvin asettaa sanansa. Sota on viheliäistä seurattavaa, voimattomuus on monta kertaa päällimmäinen tunne. Paikalliset ihmiset ja keskustelut heidän kanssaan ovat eräänlainen voimavara.
Itse olin paljolti samoissa tehtävissä Bosnia&Herzegivinassa Daytonin rauhansopimuksen jälkeen, jolloin ei enää ammuttu. Kyllähän olisi Ukrainalle ja Venäjälle parempi, jos kykenisivät kriisin jään sulattamaan ja jotakin parempaa sopimaan.

[seppos]

Eilen iltasella seurasin Tv 1:n toimittaja Päivärinnan haastattelua OSCE:n veteraania koskien. Eo lyhennys tarkoittaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä. Insertti oli Ukrainan jäätynyttä kriisiä koskeva. Tullimies oli yhtenä tilanteen seuraajaorganisaatiossa pari vuotta. Osasi oikein hyvin asettaa sanansa. Sota on viheliäistä seurattavaa, voimattomuus on monta kertaa päällimmäinen tunne. Paikalliset ihmiset ja keskustelut heidän kanssaan ovat eräänlainen voimavara.
Itse olin paljolti samoissa tehtävissä Bosnia&Herzegivinassa Daytonin rauhansopimuksen jälkeen, jolloin ei enää ammuttu. Kyllähän olisi Ukrainalle ja Venäjälle parempi, jos kykenisivät kriisin jään sulattamaan ja jotakin parempaa sopimaan.

Eivät pysty sopiman kun kosto puuttuu.

[donpate]

Eilen (9.2-17) TV1 lähetti illalla ohjelman Sarialakia Tanskassa: mielenkiintoinen ohjelma siitä mitä moskeijoissa opetetaan. Sais tulla uusintana inhimillisempään aikaan, vaikka Arenastahan toikin varmaan löytyy.
Suosittelen katsottavaksi.

[Riitta-mummi]

Nyt loppui engl. sarja Dickensin Ihmemaa. Katsoin joka jakson, vaikka mielestäni se oli melko ' puuduttava'. Lähes kaikki kirjat olen lukenut.

Ensinnäkin se oli kulisseissa kuvattu. Toiseksi, etenkin niille katsojille joille kirjat tai kertomukset eivät olleet tuttuja, juoni oli sekava ja henkilöitä liian paljon.
Kuva oli etupäässä hyvin tummaaa. Se oli tyylikeino kuvata tuon ajan raakuutta, ahneutta ja rikollisuutta.
Dickens arvosteli rankalla satiirilla hyväosaisten piittaamattomuutta vähäväkisistä.
Se tuli selväksi tästä tv-sarjastakin.

Lopulta paha sai palkkansa. Näyttelijät olivat antaumuksella mukana, monet loistavastikin.

[seppos]

Katsoin perjantaikeskustelun kakkoselta ja se oli ylen asiallinen ja kiintoista. Toimittajat eivät kiihkoilleet eikä kenkään tarvitse erota kirkosta tämän vuoksi.

[PekkaV]

   Armo ja totuus tapaavat toisensa täällä.

Vanhurskaus ja rauha antavat suuta toisilleen.

Taiteilija ei ole koskaan köyhä.


Ranskalainen illallinen
Babettes gæstebud

Ohjaaja    Gabriel Axel
Käsikirjoittaja    Gabriel Axel
Tuottaja    Bo Christensen
Säveltäjä    Per Nørgaard
Pääosat    Stéphane Audran
Tanska
Ensi-ilta    1987, Suomessa 1988
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Ranskalainen illallinen (tansk. Babettes gæstebud) on Gabriel Axelin ohjaama tanskalainen elokuva vuodelta 1987. Se perustuu Karen Blixenin novelliin ”Babetten pidot”, joka sisältyy novellikokoelmaan Kohtalotarinoita. Novelli ilmestyi ensi kertaa amerikkalaisessa naistenlehdessä Ladies Home Journal vuonna 1950.

Ranskalainen illallinen sijoittuu 1800-luvun loppupuolelle ja Jyllantiin alkuperäistarinan Norjan sijaan. Siinä ranskalainen pakolainen Babette päätyy ruoanlaittajaksi pieneen, ankaran puritaanisen yhteisöön, jota hallitsevat sisarukset Martine ja Filippa. Elokuva huipentuu illalliseen, joka Babetten suunnitelman mukaisesti sovittaa yhteisön riidat.

Ennen Ranskalaista illallista ei Blixenin kotimaassa Tanskassa ollut sovitettu yhtäkään hänen teostaan laajakangaselokuvaksi. Elokuva sai parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon 1987. Vuonna 2006 se valittiin yhtenä 12 elokuvasta osaksi Tanskan kulttuurikaanonia[1]. The New York Timesin kriitikot valitsivat sen vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[2]
Näyttelijät
 Stéphane Audran     … Babette Hersant 
 Birgitte Federspiel     … Martine 
 Bodil Kjer     … Filippa 
 Jarl Kulle     … kenraali Lorens Löwenhielm 
 Jean-Philippe Lafont     … Achille Papin 
 Bibi Andersson     … ruotsalainen hovinainen 
 Ghita Nørby     … kertoja

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskalainen_illallinen

yle TEEMA, eilen

[Riitta-mummi]

Saman katsoin, koin ja nautin.

Muistan , että  ensimmäisiä kirjoituksiani foorumilla oli tämän elokuvan ylistys.
Siihen Pena liitti oman kaneettinsa, joka oli lähes sama kuin millä sinä Pekka aloitit yllä.  Tämä on sielujen yhteyttä, josta saa paljon iloa elämään.

Tuota ; Taiteilija ei ole  koskaan köyhä, en vanhastaan muistanut, mutta eilen se oli yksi repliikkien helmiä.

Ihmiset nälkivät, mutta syövät silti kaljapuuroa, vaikka paljon muutakin on tarjolla !

[vn]

Katselin ja kuuntelin ohjelman mikä kertoi Corrie ten Boomin elämästä.
Tuli viime yönä uusintana.
Olen joskus lukenut "Kätköpaikka" kirjan, taidan lukea uudestaan.

[Viisveisaaja]

   Armo ja totuus tapaavat toisensa täällä.

Vanhurskaus ja rauha antavat suuta toisilleen.

Taiteilija ei ole koskaan köyhä.


Ranskalainen illallinen
Babettes gæstebud

Ohjaaja    Gabriel Axel
Käsikirjoittaja    Gabriel Axel
Tuottaja    Bo Christensen
Säveltäjä    Per Nørgaard
Pääosat    Stéphane Audran
Tanska
Ensi-ilta    1987, Suomessa 1988
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Ranskalainen illallinen (tansk. Babettes gæstebud) on Gabriel Axelin ohjaama tanskalainen elokuva vuodelta 1987. Se perustuu Karen Blixenin novelliin ”Babetten pidot”, joka sisältyy novellikokoelmaan Kohtalotarinoita. Novelli ilmestyi ensi kertaa amerikkalaisessa naistenlehdessä Ladies Home Journal vuonna 1950.

Ranskalainen illallinen sijoittuu 1800-luvun loppupuolelle ja Jyllantiin alkuperäistarinan Norjan sijaan. Siinä ranskalainen pakolainen Babette päätyy ruoanlaittajaksi pieneen, ankaran puritaanisen yhteisöön, jota hallitsevat sisarukset Martine ja Filippa. Elokuva huipentuu illalliseen, joka Babetten suunnitelman mukaisesti sovittaa yhteisön riidat.

Ennen Ranskalaista illallista ei Blixenin kotimaassa Tanskassa ollut sovitettu yhtäkään hänen teostaan laajakangaselokuvaksi. Elokuva sai parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon 1987. Vuonna 2006 se valittiin yhtenä 12 elokuvasta osaksi Tanskan kulttuurikaanonia[1]. The New York Timesin kriitikot valitsivat sen vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[2]
Näyttelijät
 Stéphane Audran     … Babette Hersant 
 Birgitte Federspiel     … Martine 
 Bodil Kjer     … Filippa 
 Jarl Kulle     … kenraali Lorens Löwenhielm 
 Jean-Philippe Lafont     … Achille Papin 
 Bibi Andersson     … ruotsalainen hovinainen 
 Ghita Nørby     … kertoja

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskalainen_illallinen

yle TEEMA, eilen

Tanskalaiset ovat kuin afrikkalaiset suhteessa yhteisöllisyyteen.

Sitä painotetaan ja se on jotain mikä Suomessa on kateissa.
Bussipysäkilläkään ei ihmiset tervehdi toisiaan, kuin jossain pienissä maalaiskylissä.
Ja niissäkin vain suomenruotsalaiset.

Aika outoo?

[donpate]

Lainaus Viisveisaajalta:
Sitä painotetaan ja se on jotain mikä Suomessa on kateissa.
Bussipysäkilläkään ei ihmiset tervehdi toisiaan, kuin jossain pienissä maalaiskylissä.
Ja niissäkin vain suomenruotsalaiset.
Aika outoo?

Aamulla luin HSsta yhtä artikkelia jossa oli kuvatekstissä maininta,"Ja netissä näin kuvan Suomesta, ihmiset pitivät
vähintään metrin väliä toisiinsa", näin kertoi Groznyista kotoisin oleva journalisti Milana Mazajeva. Ehkä tää kuvaa kansan luonnetta.