Bolshoi Babylon. Dokkari hyökkäyksestä teatterin taiteellisen johtajan päälle. Joku, ilmeisesti/todennäköisesti/ainakin tuomittiin eräs eturivin miestanssijoista, josta olisi voinut tulla johtaja. Motiivi: Kateus. Happo syövytti kasvot ja oli lähellä aiheuttaa sokeutumisen.
Hyvää balettia, pätkä aamutunnilta, naispuolisen ensitanssijan harjoittelua ja selvitystä kuinka akilles katkesi kesken näytännön, leikattiin ja tanssii jälleen mutta jokin sarja ei onnistu kuten ennen. Harjoitustunneilta katkelmia. Ihailuttaa katsella kuinka ylös saavat kinttunsa ja tietyt askeleet jotka opin jo, on jänskä nähdä kun ammattilaiset harjoittelee niitä.
Hätkähdyttävin on johtajan mainitsema, oli ollut ihan jees ja pidetty ihminen, mutta kun valittiin johtajaksi, kas kummaa, aivan ensimmäisenä päivänä ilmapiiri muuttui, hänestä tuli kertaheitolla paha. Todella tuttu kokemus vaikka en ikinä ole edes halunnut johtajaksi.
Päätös on kiinnostava. Käydään erikoinen riita kuntosalista. Isompi bossi ilmoittaa että niitä ei tule, pää kii nyt Sergei (happoa saanut johtaja) . Pilatesta olis tarjolla ja miestanssijat lähes buuaavat. Tämä happohyökkäysherra ilmottaa että ne tulee tällä päivämäärällä. Vielä yksi kuva. Ao kertoo: Häntä pyydettiin palaamaan johtajaksi toivuttuaan. Hän palasi. Se oli erehdys.
Ai kun mie tykkäsin.
