Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: seppos - 01.03.08 - klo:20:20
-
Katselin tuossa Espoon juhlien puhujia Espoon juhlien sivuilta ja yhtä sun toista kävi mielessä. Siitä syntyi ajatus körttitriviasta täällä.
Periaate on, että kysymyksiä saa tehdä vapaasti kuka tahansa, mutta kysymyksen tulee liittyä herännäisyyteen.
Avaan kisan naispappeuden 20v juhlan kunniaksi kysymyksellä, kuka oli ensimmäinen naispuhuja Herättäjäjulilla missä ja milloin?
-
Kovimpa oli vaikia körttitrivian eka kysymys, vaikka kuinka plarasin nettiä, nii ei auennu nimi. :?:
Helepompi: Koska ja miksi oli herännääsyyres Ukkojen aika?
-
Seppos, tarkennus; tarkoitatko tosiaan ensimmäistä naispuhujaa vai ensimmäistä naispappia joka puhui herättäjäjuhlilla?
-
Seppos, tarkennus; tarkoitatko tosiaan ensimmäistä naispuhujaa vai ensimmäistä naispappia joka puhui herättäjäjuhlilla?
Tarkoitin nimenomaan naista en naispappia. En tarkoittanut myöskään lehtoria. Voit vastata tietysti kaikkiin kolmeen jos tietoa riittää. Itseltä jää kyllä tuo pappi vastaamatta. Tiedän, että se tapahtui Mäntsälän juhlilla, vaan en muista kuka.
-
Kovimpa oli vaikia körttitrivian eka kysymys, vaikka kuinka plarasin nettiä, nii ei auennu nimi. :?:
Helepompi: Koska ja miksi oli herännääsyyres Ukkojen aika?
Tuon kyllä tiedän. Olen lukenut sekä Rosendahlin, että Kareksen, mutta ajattelin, että vastatkoon joku muu ettei mene yksinpuheluksi.
-
Kovimpa oli vaikia körttitrivian eka kysymys, vaikka kuinka plarasin nettiä, nii ei auennu nimi. :?:
Helepompi: Koska ja miksi oli herännääsyyres Ukkojen aika?
..herätys alkoi ensimmäisenä Yliviekan Raudaskylältä. Jonas Laguksen kolme vuotta kestäneet herätyssaarnat saivat ihmiset liikkeelle ja synnintuntoon. (Olavi Kares eräässä kirjoituksessaan)
Ukkojen aikaan:
Kato-ja kuolinvuosien kärsimyksissä 1860-luvulla heräsi Ylivieskan Löytynojan (Raudaskylän naapurikylä;Lars Mikaelin lisäys) kylän väestö uudelleen melkein kokonaan. Tästä kasvoi niin sanottu Kiire talvi. Herätys sai voimakkaan hurmoksellisia piirteitä, kun sillä ei ollut taitavaa johtajaa, jonka ääni olisi kuulunut yli muiden... Herätysliike alkoi syksyllä 1866 ja jatkui seuraavan vuoden puolelle. Se oli lainomainen liike, joka kielsi kaikenlaisen koreilun, mikä on ollut tunnusmerkillistä heränneille aina viime vuosikymmenille saakka. Vielä 1930-luvulla eräs äiti Nivalassa poltti tyttärensä päähuivit, kun niihin oli kudottu pieni vaalea raita. Koreilun pelko ei ollut vain Kiireen talven tuotetta. Kiire talvi päättyi uskonnolliseen selkeytymiseen. Voimamiehenä sitä selvittämässä oli nivalalainen Taneli Rauhala - aluksi hänkin Kiireen talven liikettä myötäillen... (Ukkojen aikaan) kullakin aluella olivat omat johtomiehensä. Levinneisyys ilmenee muun muassa Juho Kivikaarron lausumasta:"Me nuoret hutikot rupesimme Paavo Ruotsalaista näyttelemään". (Otteita Lauri Tuomen kirjasta AIKA ON TALLENTAA).
Minäkin olen tuon herätyksen jälkipolvea neljännessä polvessa. Olen jumiutunut lapsuuteni ja nuoruuteni herännäisyyteen (niin kuin minulle joskus sanotaan). Liekö se sitten hyvä vai huono asia? Se yleensä riipuu siitä, kuka sitä tarkastelee. Tällä iällä ei pyörät käänny enää kovin helposti "nykymenoon".
Lars Mikael
-
Minäkin olen tuon herätyksen jälkipolvea neljännessä polvessa. Olen jumiutunut lapsuuteni ja nuoruuteni herännäisyyteen (niin kuin minulle joskus sanotaan). Liekö se sitten hyvä vai huono asia? Se yleensä riipuu siitä, kuka sitä tarkastelee. Tällä iällä ei pyörät käänny enää kovin helposti "nykymenoon".
Lars Mikael
Tarvitseeko pyörien enää kääntyä? Minusta ei. Olemme kukin aikamme lapsia ja sinä pysymme.
Ensimmäiseen kysymykseen olisin odottanut Juhoman ja Lars-Mikaelin muistavan vastauksen, kun olitte varmasti paikalla. Siitä, että se ei ollut mikään sensaatio voi hyvin päätellä, kun paikalla olijat eivät muista. Vuosi oli 1966 ja paikka Nivalan herättäjäjuhlat. En viitsi kysyä erikseen puhujaa sillä se on jo näillä vinkeillä liian helppo. Puhuja oli Kerttu Saalasti tunnettu ja arvostettu nivalalainen poliitikko ja presidentti Kyösti Kallion tytär.
Ensimmäinen lehtori oli varmaan Kaarina Knappila vuonna 1969 Lappeenrannan juhlilla. Mäntsälässä puhuneita pappeja en muista.
-
Puhuja oli Kerttu Saalasti tunnettu ja arvostettu nivalalainen poliitikko ja presidentti Kyösti Kallion tytär.
Muistin kyllä hänet, mutta ajattelin itseasiassa vielä varhaisempia herättäjäjuhlia. Mäntsälän juhlilta muistan hyvin sen, kun nukuin eräänä aamuna pitkään teltassani, vaikka kaiuttimet olivat melkein vieressä. Muutamat katsoivat pitkään kun kampesin aamupesulle vasta puolilta päivin. Liikuin niillä juhlilla körttipukuisten serkkuni Vilho Nivalan ja hänen vaimonsa kanssa. Liikkumisesta ei tullut mitään, kun ystävät pysäyttivät heidät jatkuvasti. Kaksi ruokailuakin jäi väliin tämän takia.
-
Mauno Salomäki nuariso-ohojaajana piti 60-luvulla meille koltiaasille poikakerhoa ja onnistuu aina tiatokilipaalujen, pelien ja leikkien lomas istuttamahan vähän körttilääsyyttäkin. :smt015
Vuanna 1998 Mauno Salomäki kyseli triviaalin; mihinkä herännääsyys on menos?
Mauno (k.2002) ei enää v.2008 sitä oo näkemäs. Kovasti oli hualissaan.
http://www.teolinst.fi/luennot/files/ms981022.html
-
Mauno Salomäki on mielestäni koonut körttihistorian hyvään ja loogiseen järjestykseen. Pohdinnat nykyisyydesta ovat samansuuntaisia kuin Kati Niemelan ja Hannu Salomäen tutkimukset (Herätysliikkeet 2000-luvun kirkollisessa kentässä). Jouko Talonen Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisussa RAAMATTU JA KIRKON USKO TÄNÄÄN, tulkitsee herännäisyyttä myös samasta perspektiivistä. Mauno Salomäen kirjoitus on lukemisen arvoinen.
En varmasti ole oikea henkilö edelleenkään arvioimaan herännäisyyttä, mutta rohkenen lisätä kaksi mielipidettäni:
1. Raamattukritiikkiin (esim. Jeesus seminaarin kannanottoihin) ei kannattaisi suhtautua niitä sellaisenaan hyväksyen ja jopa puolustaen, koska ne aiheuttavat hyvin paljon vastakkaisia mielipiteitä. Tapio Puolimatkan kirja; Usko, tiede ja Raamattu olisi hyvä lukea ennenkuin lähdetään puolustamaan Räisäsen ja Jeesus seminaarin tulkintoja. Suhtautumisen raamattukritiikkiin pitäisi olla vähintäinkin lojaali.
2. Toisten herätysliikkeiden arviointia ja nimittelyä puheissa ja kirjoituksissa tulisi vältää, koska ne ei ainakaan edistä kristillistä rakkautta. Tiedän, että herännäisyyttä arvostellaan kovin sanoin, mutta voitaisiinko itse olla toisista poikkevia?
Viimeksi ilmestyneessä HENGELLISESSÄ kuukausilehdessä (3/2008) oli hyviä kirjoituksia ja koskettava yhteiskunnallinen artikkeli. Kritiikkiä antaisin oikolukijalle. Tämän arvoiseen lehteen ei soisi niin paljon virheitä. Mm. eräässä kirjoituksessa oli eräät kohdat toistununeet kahteen kertaan.
Mutta - kaikenkaikkiaan:
Vielä, Herra, kutsut meitä,
Vielä sanas saarnataan,
Vielä vyötät väsyneitä,
Vielä muistat heikot maan.
Siitä sua me kiitämme,
Jumalamme, Isämme.
Poika sekä Henki Pyhä,
Nyt ja iäisesti yhä.
(SV 193 1.säkeistö)
Lars Mikael
-
Minulla on hämärä mielikuva, että Sisko Raitis olisi ollut ensimmäinen naispappi, joka on puhunut herättäjäjuhlilla. Muistan olleeni paikalla, mutta nimestä en ole varma. Mäntsälä kävisi paikaksi.
-
2. Toisten herätysliikkeiden arviointia ja nimittelyä puheissa ja kirjoituksissa tulisi vältää, koska ne ei ainakaan edistä kristillistä rakkautta. Tiedän, että herännäisyyttä arvostellaan kovin sanoin, mutta voitaisiinko itse olla toisista poikkevia?
Viimeisin todiste körttiläisyyden rienaamisesta löytyy Sana-lehden numerosta 8/2008. Siinä toimittaja Janne Villa arvioi körttiläisyyttä eräässä kirjoituksessa. Minulle kohta ei avautunut, mutta taustalta heijastuu kaikkea muuta kuin kristillinen rakkaus. Luulisi päätoimittajan puuttuvan tällaiseen kirjoitteluun. Mutta ei kannata maksaa pottuja pottuina. Tällaiset potut ovat liian pieniä syötäviksi ja ne haisevatkin jo pahalta.
Ps. Olen taas riehunut foorumilla sen verran, että lienee syytä pitää erätauko.
-
Ps. Olen taas riehunut foorumilla sen verran, että lienee syytä pitää erätauko.
Tuskin on tarvetta erätaukoon. Minusta on upeata ja kaikille hyväksi, että täällä on aktiivisia senioreita useampia. Te olette täällä rakentava voima, joilta meillä nuoremmilla on opittavaa.
-
Nimenomaan. :wink:
-
Luin linkitetyn Mauno Salomäen artikkelin, ja minusta se oli ahdistava. Salomäki piti pahana juuri niitä erityispiirteitä, joiden takia herännäisyys on minulle niin rakas ja joista saan sellaista hengellistä ravintoa, mitä en juuri mistään muualta saa. Tätä pietisminjälkeistä, avarakatseista herännäisyyttä. Jaakko Eleniuksen ajatuksia, pohdiskelevaa rinnallakulkevuutta, ei-oikeassaolemista.
Heränneitä yhdistävät rakkaus Siionin virsiin ja seuroihin. Ei se ole minulta pois, jos joku toinen saa niistä lohtunsa eri tavalla kuin minä. Toivon, että vanhoilliset körtit ja nykykörtit voivat elää sovussa ja veisata yhdessä samoilla seurapenkeillä.
-
Joissakin herännäisyyteen eli tähän monille meistä rakkaaseen körttimaailmaan liityvissä asioissa olen raadollisesti radikaali, joissakin taas kummasti konservatiivi. Mielestäni on tärkeää, että pohditaan vapasti ja perusteellisesti kaikkea mitä herännäisyydessä on liikkunut ja mitä siinä yhä liikkuu. Mielestäni edesmenneen körttipapin, virsirunoilijan ja entisen nuoriso-ohjaajan Mauno Salomäen puheenvuoro on tärkeä, se on punnittua puhetta hänen horisontistaan Lapuan Karhunmäen wanhan körttiopiston kupeesta. Olen asiasta keskustellut muun muassa lapualaisen korjaamopäällikkö ( vanh. yo ) Jukka Salomäen kanssa.
-
Luin linkitetyn Mauno Salomäen artikkelin, ja minusta se oli ahdistava. Salomäki piti pahana juuri niitä erityispiirteitä, joiden takia herännäisyys on minulle niin rakas ja joista saan sellaista hengellistä ravintoa, mitä en juuri mistään muualta saa. Tätä pietisminjälkeistä, avarakatseista herännäisyyttä. Jaakko Eleniuksen ajatuksia, pohdiskelevaa rinnallakulkevuutta, ei-oikeassaolemista.
Olen täsmälleen samaa mieltä.
Jos herännäisyys olisi Salomäen mielen mukaista, niin se olisi kai minulle vain yksi yhteisö muiden joukossa: en olisi tarpeeksi hyvä päästäkseni mukaan. Olen aistivinani artikkelissa jopa jonkinasteista henkilökohtaisen uskonratkaisun ihannointia.
Tämä ei kyllä enää liity triviaan millään tavalla. Enpä jatka enempää aiheen vierestä.
-
Heränneitä yhdistävät rakkaus Siionin virsiin ja seuroihin. Ei se ole minulta pois, jos joku toinen saa niistä lohtunsa eri tavalla kuin minä. Toivon, että vanhoilliset körtit ja nykykörtit voivat elää sovussa ja veisata yhdessä samoilla seurapenkeillä.
Niin minäkin toivon. Käyn seuroissa voimieni mukaan niin kauan, kun saan korottaa Kristusta seurapuheissani ja Herraa hyvää kiittäkää -virttä veisataan körttinuotilla.
-
Triviasta olemme siirtyneet siihen tai siihen suuntaan mitä herännäisyys on, tai mitä sen tulisi olla ( tai minkälainen herännäisyys pitää itse kutakin liikkeessä ja liikkeessä ). Nyt muistutan siitä mitä viime sunnuntaina Helsingin seuratuvalla Kampissa kuulin. Jaakko Elenius oli jossain määrin huolissaan herännäisyden julkisuuskuvasta ( tänne, tälle foorumille siis, kun pääsee ikään kuin osana Herättäjä-Yhdistystä, H-Y:n linkistä ). Eli jos tunnet olevasi edes jossain määrin tai jokseenkin riittävästi körtti eli herännäinen, niin mieti mitä puhut ja mitä kirjoitat. Sana on vapaa, mutta vastuullinen.
Itsekin mietin yo. asiaa hetki hetkeltä tarkemmin.
-
Vanhoilliset körtit ja nykykörtit :!: Mitä eroa niissä on :?:
-
Toivon, että vanhoilliset körtit ja nykykörtit voivat elää sovussa ja veisata yhdessä samoilla seurapenkeillä.
En kuitenkaan lähtisi jakamaan körttiläisyyttä vanhoillisiin- ja nykykörtteihin, en myöskään tutkijoiden tavoin körttipietisteihin ja körttihumanisteihin. Siihen ei ole mitään aihetta. Näkemykset muuttuvat ajan saatossa ja niinhän saa käydäkin. Mitään kahtia jakoa sanan varsinaisessa merkityksessä ei ole ollut mielestäni näkyvissä ja toivottavasti ei ole vastaisuudessakaan. Meitä on monia jotka olemme kokemustenmme ja näkemystemme kanssa eri linjoilla, mutta eikö se ole ihan luonnollista ja sallittua? Erilaisista näkemyksistä saa toki vaihtaa mielipiteitä kunhan vain kannamme kortemme yhteiseen pinoon - herännäisyyden rakennuspuiksi. Siitähän pitävät moderaattorit huolen?
Sitten varsinaiseen aiheeseen liittyen:
Missä kaupungissa/kunnassa on herättäjäjuhlia järjestetty useimmin?
Lars Mikael
-
Eikös se paikkakunta ole NIVALA :roll:
-
Yritin laskea ja kun Raudaskylä sijaitsee Ylivieskassa niin Nivala ja Ylivieska olivat tasoissa. Pitäisi kai laskea toiseen ja kolmanteenkin kertaan.
Mitä taas tulee tuohon moderaattorin rooliin, niin täytyy tunnusta ettei se ole helppo tehtävä. Minusta on upeaa, että löytyy rakkaudellista asennette huikan erilailla ajettelvia kohtaan. Toisaalta jos kaikki olisivat ihan samaa mieltä, niin mistä silloin keskusteltaisiin. Kiitos kun ette vaikeuta moderaattorin tehtävää asenteellanne.
-
Nivalan ensimmäiset Herättäjäjuhlat v. 1894 ja sitten 1903 - 1907 - 1933 - 1946 - 1966 ja 1992 Yht. 7 juhlat :roll:
-
Ylivieska 1897, 1919, 1937, 1979, 2006 ja Raudaskylä 1923, 1940 ja 1957 tekee yhteensä 8. Eikö se ole yksi enemmän kuin Nivalassa?
-
Meillä Raudaskylässä oli aivan oma kulttuuri. Siellä oli kansaopisto,oppikoulut, ja oma hautausmaa sekä kappeli ja kaikki körttiläisiä (vanhemmanajan)
Ylivieskan juhlat on aivan erikseen. Usko vain Seppos. :roll: :wink: :!: :!:
-
Meillä Raudaskylässä oli aivan oma kulttuuri. Siellä oli kansaopisto,oppikoulut, ja oma hautausmaa sekä kappeli ja kaikki körttiläisiä (vanhemmanajan)
Ylivieskan juhlat on aivan erikseen. Usko vain Seppos.
Kyllä Seppos uskoo, kun sille selittää, että Raudaskylä on Ylivieskan Lauttasaari.
Mt
-
Ylivieska 1897, 1919, 1937, 1979, 2006 ja Raudaskylä 1923, 1940 ja 1957 tekee yhteensä 8. Eikö se ole yksi enemmän kuin Nivalassa?
SeppoS: Oikea vastaus/10 points
Näin minäkin olen laskenut. Kysymykseeni oli haudattu "maantieteen" tuntemus. Kysyin kaupungissa/kunnassa pidettyjä herättäjäjuhlia. Muutenhan kysymys olisi ollut liian helppo. Paikkakunta kunnan sijasta olisi muuttanut lukumäärää, koska Raudaskylää JuhoMa4:n tavoin pidän omana paikkakuntana.
-
Myönnän hävinneeni tämän kisan. Mutta tiesittekö sitä, että Pentti Toivanen morsiamensa kanssa vihittiin naimisiin ennen lauantain aamuseuroja. Silloin oli kylmä ilma. :wink:
-
Enpä huomannut mainita, että Pentti Toivasen vihkitilaisuus oli Raudaskylän herättäjäjuhlien 1957 ennen lauantain aamuseuroja.
Erikoiset häät :roll:
-
Myönnän hävinneeni tämän kisan. Mutta tiesittekö sitä, että Pentti Toivanen morsiamensa kanssa vihittiin naimisiin ennen lauantain aamuseuroja. Silloin oli kylmä ilma. :wink:
Tunsin Pentin erittäin hyvin ja hän kertoi tästä itse ja taisi olla Railikin siinä läsnä. Kävimme muutaman kerran toisillamme kylässä. En tosin muistanut millä juhlilla nämä häät olivat. Pentti kertoi vielä tuohon jatkoksi, että hän sai kerran, kun oli ihan täysi päivä ja muuta aikaa ei ollut vapaana, puhuttua yhden nuoren parin vihittäviksi kello seitsemän aamulla sillä perusteella, että silloin on huippupitkä hääpäivä. Pentti oli hyvä mies. Valitettavasti lähti vain niin aikaisin.
-
Seppos ! Oli mukava kuulla tuo Sinultakin. Olimme Pentin kanssa hyviä ystäviä jo nuoruudessa ja olimme yhtäaikaa muutaman kerran Kytömäen puhuttelussakin. :!: :!:
-
Nane Raili on ensimmäinen kuvaamataidonopettajani. Nyt olen itse sellainen ja kaksi jälkeläistäni opiskelee sellaisiksi. Esikuvaksikin häntä voisi siis sanoa.
-
No mutta oma lehmä ojassa kuitenkin! Eikös Lapuallakin ole järjestetty 7 kertaa:
1901 Lapua Sinnemäki
1911 Lapua Liuhtari
1917 Lapua Karhumäki
1930 Lapua
1943 Lapua
1958 Lapua
1984 Lapua
Ja ehkäpä vuonna 2014?
Muoks: huomasinkin nyt, että Raudaskylä oli sittenkin laskettu kuuluvaksi Ylivieskaan tässä triviassa, eli kakkoseksi jäätiin Nivalan kanssa. :)
Mutta toisaalta, onko Raudaskylä aina kuulunut Ylivieskaan, pitäisikö esim. vuoden 2009 jälkeen Nurmon ja Ylistaron herättäjäjuhlat laskea kuuluvaksi Seinäjoen juhliin? :-?
-
No mutta oma lehmä ojassa kuitenkin! Eikös Lapuallakin ole järjestetty 7 kertaa:
1901 Lapua Sinnemäki
1911 Lapua Liuhtari
1917 Lapua Karhumäki
1930 Lapua
1943 Lapua
1958 Lapua
1984 Lapua
Ja ehkäpä vuonna 2014?
Muoks: huomasinkin nyt, että Raudaskylä oli sittenkin laskettu kuuluvaksi Ylivieskaan tässä triviassa, eli kakkoseksi jäätiin Nivalan kanssa. :)
Mutta toisaalta, onko Raudaskylä aina kuulunut Ylivieskaan, pitäisikö esim. vuoden 2009 jälkeen Nurmon ja Ylistaron herättäjäjuhlat laskea kuuluvaksi Seinäjoen juhliin? :-?
Raudaskylä on aina kuulunut Ylivieskaan. Opisto vaan perutettiin siihen Yluivieskan ja Nivalan rajalle Ylivieskan puolelle. Kotimaaan maantiedon opetuksen taso on näköjään laskenut.
Vaan tiedätkös mitä erikoista tapahtui Lapuan juhlilla 1984, jota ei sen jälkeen ole tapahtunut?
-
Seppos ! Oli mukava kuulla tuo Sinultakin. Olimme Pentin kanssa hyviä ystäviä jo nuoruudessa ja olimme yhtäaikaa muutaman kerran Kytömäen puhuttelussakin. :!: :!:
Muistan hyvin kun Pentti Toivanen tuli Nurenkurusta Okavangolta nuorisopapiksi Helsingin Lauttasaareen. Penttihän piti körttiä elämänsä loppuun saakka. Mahtoi se olla Pentille melkoinen kulttuurishokki pudota bambumajasta todella korkean elintason prameaan kirkkoon ja keskelle helsinkiläisnuorisoa. Hyvin Pentti hommastaan selvisi, vaikka aika pitkään Nurenkuru hallitsi ajatusmaailmaa. Nuorisotyö Lauttasaaressa oli hyvin "körttiläistä" ja edeltäjä oli körttiläinen kuten kaikki avustajat nuorisotyössä. Lauttasaarihan oli muuten ensimmäinen seurakunta Helsingissä, missä aloitettiin säännöllinen seurojen pito kirkossa.
-
Hyvä Hannu,joskus päästään asian ytimeen! Juhani varmaan naureskelee
nurkissaan babya kanniskellessaan! Pakko on heti korjata hannu Hannaksi näistä tutkijoista! Muuten totean ,että analyysi Jumalan tekemästä työstä jää meille usein arvoitukseksi,Mauno näki senaikaisen tilanteen raportin mukaisena! Rauha Hänelle ja ajatuksilleen! Kunnioitetaan oman aikansa profeettaa! J$$
-
Vaan tiedätkös mitä erikoista tapahtui Lapuan juhlilla 1984, jota ei sen jälkeen ole tapahtunut?
Eräässä puheessa mainittiin mut ;) Mutta se ei varmaankaan ole se asia mitä hait. Hmm... meidän isä osais varmaan vastata tähän, mutta itse en kyllä tiedä, olin vasta 3-vuotias tuolloin...
-
Olen pari kertaa (eri vuosituhansilla) käynyt Nkurenkurussa, enkä ole nähnyt ainuttakaan bambunvartta, -majasta puhumattakaan. Polttamaton savitiili ja olkikatto kuulostaisivat tutummilta. Oppikoulu on kyllä peltikattoinen sementtikompleksi. Eiköhän sekin ole körteille tuttu lähetyskannatuksen kohteena.
-
Olen pari kertaa (eri vuosituhansilla) käynyt Nkurenkurussa, enkä ole nähnyt ainuttakaan bambunvartta, -majasta puhumattakaan. Polttamaton savitiili ja olkikatto kuulostaisivat tutummilta. Oppikoulu on kyllä peltikattoinen sementtikompleksi. Eiköhän sekin ole körteille tuttu lähetyskannatuksen kohteena.
Tiedän, että bambut kasvaa Aasiassa, eikä Afrikassa. Olet siis oikeassa. Tarkoitukseni ei ollut olla oikeassa vaan kuvailla kulttuurishokkia. Pahoittelen myös kirjoitusvirhettä Olisihan minun pitänut muistaa, että se kirjoitetaan Nkurekuru. Muu oli suunnilleen oikein. Meinasin juuri sanoa, että en ole koskaan käynnyt niin etelässä, mutta se olisikin ollut virhe sillä Uusi Seelanti on paljon etelämpänä. Jotain tuollaista oli Senegalissa ja Gambiassa
-
Vaan tiedätkös mitä erikoista tapahtui Lapuan juhlilla 1984, jota ei sen jälkeen ole tapahtunut?
Eräässä puheessa mainittiin mut ;) Mutta se ei varmaankaan ole se asia mitä hait. Hmm... meidän isä osais varmaan vastata tähän, mutta itse en kyllä tiedä, olin vasta 3-vuotias tuolloin...
Et voi muistaa, mutta Lapualla laskettiin seuraväki juhlaseuroissa, ettei aina tarvitse kinata pääluvusta.
-
Lauttasaari - Nkurenkuru -akselista vielä sen verran, että olin kansakoulupoikana 60-luvun alussa Lauttasaaren kirkossa afrikkalaiseksi värjättynä porukassa laulamassa kuangalinkielellä laulua Pienet rakentajat. Lasten lähetysjuhlista oli silloin kysymys. Ruskean värin poistaminen naamasta, käsivarsista ja koivista oli muuten hankala ja vastenmielinen homma.
Voisi tietysti kysyäkin: - Kuka Heränneen kansan nimikkolähetti on virsikirjassa mukana sekä virsirunoilijana että kääntäjänä?
-
Virsikirjasta kannattaa hakea virret 254 ja 405.
-
Virsikirjasta kannattaa hakea virret 254 ja 405.
Täytyy tunnustaa, että en olisi tiennyt ilman noin hyviä vinkkejä. Siis nimi oli Heikki Saari.
-
Suomen lähetysseuran Afrikan työn historiassa on tällaiset henkilötiedot:
Saari, Heikki, lähetyssaarnaaja, * 25/2 1879 Soini, työkaudet Ambomaalla 1903 - 11, 1917 - 22, 1924 - 31 ja 1933 - 47, + 7/10 1958
v. 1. Ellen (Elli) Johanna, os Cajander, * 28/4 1878 Turku, 1904 - 11 ja 1920 - 22, + 13/6 1923
v. 2. Anni os Siikanen, * 23/2 1901 Jäppilä, 1924 - 31 ja 1934 - 47, oli elossa vielä kirjan julkaisuvuonna 1958
Noistakin tiedoista saa jo aika hyvän vaikuttavasta elämänkaaresta.
-
Nivalasta Laina Kivelä - Namibia 1949 -1986 kannattaa tutustua .
-
Jatketaan tuohon vielä tosi pitkä työsaran tehnyt Nivalalainen eli Sisko Järviluoma, joka nyt valittiin kirkolliskokoukseen. Hän ei tehnyt virsiä vaan opetti Oshigambon lukiossa matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa.
-
Oshigambon lisäksi Sisko Järviluoma opetti myös jo mainitussa Nkurenkurussa. Taisi olla rehtorikin. Laina Kivelä teki raamatunkäännöstyötä. Jotenkin tuntuu, että körttitrivian oikea vastaus on aina 'Nivala'. Vähän niin kuin Kummelissa 'Kanada'.
-
Puhuja oli Kerttu Saalasti tunnettu ja arvostettu nivalalainen poliitikko ja presidentti Kyösti Kallion tytär.
Oho oho, mun mummun serkku :shock:
-
Jotenkin tuntuu, että körttitrivian oikea vastaus on aina 'Nivala'. Vähän niin kuin Kummelissa 'Kanada'.
Tuli kyllä ihan sama mieleen. Siitä kun oon viimeksi täällä kävässy niin on ties kuinka moneen ketjuun ilimestyny puhetta Nivalasta.
-
Jotenkin tuntuu, että körttitrivian oikea vastaus on aina 'Nivala'. Vähän niin kuin Kummelissa 'Kanada'.
Tuli kyllä ihan sama mieleen. Siitä kun oon viimeksi täällä kävässy niin on ties kuinka moneen ketjuun ilimestyny puhetta Nivalasta.
OK vaihdetaan maakuntaa. Mistä Aholansaaren veneen hengellisesti hieno nimi Toivo on peräisin? Saman tien voi tietysti vastata kysymykseen mistä Kleofas?
-
Jotenkin tuntuu, että körttitrivian oikea vastaus on aina 'Nivala'. Vähän niin kuin Kummelissa 'Kanada'.
Tuli kyllä ihan sama mieleen. Siitä kun oon viimeksi täällä kävässy niin on ties kuinka moneen ketjuun ilimestyny puhetta Nivalasta.
OK vaihdetaan maakuntaa. Mistä Aholansaaren veneen hengellisesti hieno nimi Toivo on peräisin? Saman tien voi tietysti vastata kysymykseen mistä Kleofas?
Tähän voi muuten vaikka googlettaa vastauksen Herättäjän sivuilta... http://www.h-y.fi/haku.html
-
Aholansaaren puatit: Toivo nimi kenttäpiispa Toivo Laitisen mukaan.
Oli muistini mukaan kovasti mukana vanhan proomun saamiseksi saareen.
Kleofas nimi tulee Kleofas Hyvämäestä, joka osti saaren vuonna 1913 huutokaupasta. Hän kuului olleen kinkerimatkalla ja lainanneen rahat 500 silloista markkaa Pentikkälän ukilta. Se saaren vanha päärakennus, pappila on Kleofas Hyvämäen rakennuttama.
-
Toteamus: Espoon herättäjäjuhlien tunnuksessa on mukana TIE.
Kysymys: Minkä kaupungin herättäjäjuhlilla juhlatunnuksessa oli mukana myös TIE?
Kysyy Mauno
-
Mauno kysyy:
Toteamus: Espoon herättäjäjuhlien tunnuksessa on mukana TIE.
Kysymys: Minkä kaupungin herättäjäjuhlilla juhlatunnuksessa oli mukana myös TIE?
En tiedä, kerro Mauno!
-
Kysyjän tuntien alan epäillä kompaa. Miten olisi 2002 Sievi - Minä annan teille levon?
-
Jahas, että monikon allatiivia Sievissä 2002.
Eivät ne levänneet, kovassa käytössä olivat!! :wink:
-
Kysyjän tuntien alan epäillä kompaa. Miten olisi 2002 Sievi - Minä annan teille levon?
Ei oikein käy Osmo, kun entinen kotipitäjäni ei ole kaupunki.
-
TIE-teema oli muistini mukaan tunnuksena vuonna 1974 Pieksämäen herättäjäjuhlilla. Pieksämäellä menee ja risteää monet tiet ja radat, niinpä herättäjäjuhlien tunuksena oli "Menkää teiden risteykseen."
Taustalla Raamatun kertomus, jossa juhliin ei meinnannut tulla porukkaa, niin pitojen järkkääjä kehoitti palvelijoitaan menemään teiden risteyksiin ja kutsumaan kaikkia - keitä tahansa juhliin!
Tietolähde: Oma muisti.
Seuraava kysymys:
Millä useammat herättäjäjuhlat järjestäneellä paikkakunnalla juhlien tunnus on ollut jatkokertomus - juhlatunnus on siis jatkoa edellisten samalla paikkakunnalla järjestettyjen herättäjuhlien tunnarille?
-
Mauno kysyi:
Millä useammat herättäjäjuhlat järjestäneellä paikkakunnalla juhlien tunnus on ollut jatkokertomus - juhlatunnus on siis jatkoa edellisten samalla paikkakunnalla järjestettyjen herättäjuhlien tunnarille?
Olen utelias tietämään! Kerro!
-
:oops:
-
Maltetaan nyt vielä juhannusaattoon asti herättäjäjuhlien tunnarikysymyksessä!
Sen verran vinkkiä kuitenkin, että ko. paikkakunnan eka herättäjäjuhlilla ruokittiin juhlakansa järjestäjien puolesta eka kertaa. Toiset ko. paikkakunnan herättäjäjuhlat pidettiin kirkkomäen männikössä kirkon vieressä. Kolmansilla ko. paikkakunnan herättäjuhlilla ruuan pystyi maksamaan ainakin kahdenlaisella valuutalla (plus tietenkin talkooateriat ilmaiseksi, niinkuin tapana on - Espoossakin).
Eli: Minkä paikkakunnan herättäjäjuhlien tunnuslause on jatkokertomus? Ko. paikkakunnalla on siis ollut kolmet herättäjäjuhlat - jatkokertomus on kaksiosainen eli se alkoi ko. paikakunnan toisilla juhlilla ja jatkui kolmansilla.
Rauhallista Juhannusta toivotellen
Mauno
-
:oops:
-
Mikä on Aholansaaren pehtoorin (raamatullinen) lempinimi?
Job
-
Maltetaan nyt vielä juhannusaattoon asti herättäjäjuhlien tunnarikysymyksessä!
Sen verran vinkkiä kuitenkin, että ko. paikkakunnan eka herättäjäjuhlilla ruokittiin juhlakansa järjestäjien puolesta eka kertaa. Toiset ko. paikkakunnan herättäjäjuhlat pidettiin kirkkomäen männikössä kirkon vieressä. Kolmansilla ko. paikkakunnan herättäjuhlilla ruuan pystyi maksamaan ainakin kahdenlaisella valuutalla (plus tietenkin talkooateriat ilmaiseksi, niinkuin tapana on - Espoossakin).
Eli: Minkä paikkakunnan herättäjäjuhlien tunnuslause on jatkokertomus? Ko. paikkakunnalla on siis ollut kolmet herättäjäjuhlat - jatkokertomus on kaksiosainen eli se alkoi ko. paikakunnan toisilla juhlilla ja jatkui kolma
Rauhallista Juhannusta toivotellen
Mauno
Puumala
-
Hyvää juhannusta!
-
Mauno kysyy:
Minkä paikkakunnan herättäjäjuhlien tunnuslause on jatkokertomus
Ehdotan: Sievin?
Mt 11:28 "Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.
Minä annan teille levon."
-
SIEVI on oikea vastaus!
1973 Sievin herättäjäjuhlat: "Tulkaa minun tyköni"
2002 Sievin herättäjäjuhlat: "Minä annan teille levon"
Kutsu ja lupaus on kerrottu, niinkuin Mahjong totesi, kaikille työn ja kuormien uuvuttamille.
1912 Sievin herättäjäjuhlilla juhlaväki eka kertaa ruokittiin. Vuonna 2002 Sievissä pystyi herättäjäjuhlasapuskat maksamaan Suomen markoilla tai saman vuoden alkupuolella käyttöön otetuilla euroilla.
SEURAAVA KYSYMYS, jonka myötä siirrytään TIE-teemaan:
"Minkä paikkakunnan herättäjäjuhlilla Taivaan tien, vai mikä sen nyt oli, kulkijat laitettiin järjestykseen (kulkemis- eli marssijärjestykseen)?
-
Nivala: "Katso ihmistä", Pilatuksen sanat kansalle. Siitä alkoi Jeesuksen Ristintie. Sotilaat, ystävät ja viholliset marssivat ristin perässä.
Toinen arvaus: "Minä olen tie, totuus ja elämä"; en tiedä onko ko. tunnusta koskaan ollutkaan.
-
Nivalaa en ajatellut, kun kysyin: "Minkä paikkakunnan herättäjäjuhlien tunnuksessaTaivaan tien kulkijat laitettiin kulkemis- eli marssijärjestykseen.
Mahjong pohdiskelee vastauksessaan Jeesuksen ristintietä, jolla Jeesus kulki ristiään kantaen. Samoin hän pohtii "Tie, totuus ja elämä"-asian myötä marssijärjestystä.
HELPOTUKSENA kerron sen, että oikeassa vastauksessa EI esiinny TIE-sanaa, mutta sillä tunnarin "tiellä" Nasaretilainen kyllä kulkee ekana (eli Mahjongilla kulkemisjärjestys taitaa olla jo kirkkaasti selvillä).
KYSYMYS OLI SIIS: "Minkä paikkakunnan herättäjäjuhlilla Taivaan tien, vai mikä se nyt oli, kulkijat laitettiin järjestykseen (kulkemis- eli marssijärjestykseen)?
-
Nilsiä: Yksi sinulta puuttuu. Lieneekö ollut Nilsiässä...
-
Nilsiä EI OLE oikea vastaus tähän kysymykseen (ehkä moneen muuhun )!
Vastausta voi etsiä mm. YLE:n arkistosta "Körttiläiset" dokumentista, johon linkki löytyy keskustelupalstalta "Körttiläiset - dokumentti"
ELI KYSYMYS OLI SIIS: Minkä paikkakunnan juhlilla kulkijat laitettiin järjestykseen?
-
Ylistaro 1968: Herra käy teidän edellänne
-
No niin - tulihan se sieltä!
Seuraavaksi kysymys, johon en itsekään tiedä vastausta, mutta olisi mukavaa se vastaus tietää - joku herättäjäjulilla kävijöistä sen ehkä muistaa!
Espoon herättäjäjuhlilla viikon päästä on tunnuksena "Hoida, neuvo, tietä näytä!" TIE-teemasta oli jo pari kysymystä. Mutta kuka muistaisi HOITO-teemaa menneiltä juhlilta! Eli siis seuraava kysymys:
KYSYMYS: Millä paikkakunnalla ja milloin oli tunnuksena "Ristin varjoon hoitele!"
kyselee Mauno
-
Luin Siionin virsikirjan alusta, että Siionin virsikirja uudistettiin 29.4.1972, jolloin joitakin virsiä poistettiin, osa virsistä kirjoitettiin uuteen muotoon ja loput hyväksyttiin entisinä. Mm. SV 187, josta tunnus "Ristin varjoon hoitele" on otettu, on ymmärtääkseni ihan uusi tai uudistettu. Siiskö Maunon esittämä herättäjäjuhlatunnus on vuodelta 1972 tai sen jälkeen? Saatan olla väärässäkin. No, jos olen oikeassa, paikkakunta on vielä kuitenkin hakusessa.
Katsotaan nyt sitten....
-
Sanamuoto lie ollut "Ristis alle hoitele." Paikka...enpä paljasta. Mä oon vähä jäävi, mulla on näitä kirjallisia lähteitä...
-
Onko se nyt sitten: Seinäjoki 1972, "Ristis alle hoitele". Googlesta löysin.
PS. Käytettiinkö Seinäjoella 1972 vanhemman Siionin virsien virren 187 sanamuotoa?
-
Hei!
Mä en ollut Seinäjoen herättäjäjuhlilla! Jouduin jäämään kotiin ja niitteleen heiniä meille ja naapureille sillä aikaa, kun muut olivat herättäjäjuhlilla. Olisiko tuo tunnus siis ollut Seinäjoella "Ristin varjoon hoitele"?
Osmo toimikoon tuomarina!
Ennen Esppoon juhlia ehditään ottaa vielä ainakin yksi helppo kysymys:
KYSYMYS: "Milloin ja missä on pidetty herättäjäjuhlat nykyisen Suomen rajojen ulkopuolella?"
-
Ai, nykyisen Suomen rajojen ulkopuolella!
Viipuri 1931.
-
Kumpi herättäjäjuhlatunnus oli Seinäjoella vuonna 1972, jos juhlat olivat Seinäjoella?
Ja olivatko herättäjäjuhlat Viipurissa Suomen nykyisten rajojen ulkopuolella vuonna 1931?
-
Hei,
kyllä ainakin minun nyt käytössä olevien lähteitten mukaan tunnus oli Ristis alle hoitele. Varmimman varmistuksen saisi kaivautumalla Lapualla herättäjän kellarissa olevaan arkistoon...
-
Google:
1972 Seinäjoki: Ristis alle hoitele
Onko tunnus vanhasta siionista?
-
Nykysuomeksi ristin alle hoiteleminen kuulostaa kolkolta surmatyöltä!
-
Näinkö:
Google:Lainaus:
1972 Seinäjoki: Ristis alle hoitele
ja
Onko tunnus vanhasta siionista?
Ja nykyisen Suomen rajojen ulkopuolellako?
Viipuri 1931.
-
Mistä löytyy tällainen muistomerkki?
http://s596.photobucket.com/albums/tt42/ojk64/th_Margareeta.jpg
-
Veikkaan Simssijjöö.
-
Huomaan että kuva näkyy kovin pienenä. Ans kattoo, lisää vaikeusastetta.
Jospa tuostakin jo joku tietäisi. Lisätään kokoa jos kukaan ei hoksaa.
Ei oo Simpsiön juurelta.
-
Jos tuo on Margareeta Högmanin hautakivi, niin sitten se on Joutsassa.
-
Joutsassapa hyvinkin. Tulee kuluneeksi 160 vuotta hänen kuolemastaan.
Koitan laittaa linkin paremmin näkyvään kuvaan, että saisi tekstistäkin selvää.
http://i596.photobucket.com/albums/tt42/ojk64/Margareeta.jpg?t=1237980085
-
Ensin oletin J:kylä. Vihjeinä: seppä, Laukaa, kuntaliitos, Osmo. Epäröin ja katsoin Googlea.
-
Körttiopistoista käytetään tai ainakin on käytetty yhtä lukuunottamatta nimitystä Sejase Kristillinen Opisto. Minkä opiston nimessä sanaa kristillinen ei kuitenkaan ole ollut ja mistä syystä?
-
Mieleeni tulee Kainuun opisto
-
Mieleeni tulee Kainuun opisto
Niinpä on. Kainuun Opisto aloitti grundtvigilaisena opistona. Taitaa olla ihan kohta 100-v juhlat.
-
Joensuun Herättäjäjuhlien 1995 tunnus?
-
Mieleeni tulee Kainuun opisto
Niinpä on. Kainuun Opisto aloitti grundtvigilaisena opistona. Taitaa olla ihan kohta 100-v juhlat.
Oli jo ja 600 henkeä paikalla juhlapuhujana Paula Lehtomäki
-
Muistelin Joensuun herättäjäjuhlien tunnuksen olleen "Soikoon ilovirtemme" ja varmistuin asiasta, kun lunttasin Herättäjän sivuilta.
Missä sijaitsi muistomerkin perusteella jyväskyläläisen seppä Högmanin paja?
-
Muistelin Joensuun herättäjäjuhlien tunnuksen olleen "Soikoon ilovirtemme" ja varmistuin asiasta, kun lunttasin Herättäjän sivuilta.
Missä sijaitsi muistomerkin perusteella jyväskyläläisen seppä Högmanin paja?
Muistokiven paikalla on todellakin sijainnut sepän paja, muttei Högmanin. Hänen pajansa sijaitsi Väinölässä Äijälänjoen varrella.
Tapaamisen muistokivi on Tourulan vanhalla hautausmaalla.
Aleksis Kiven isästä vielä kinataan, mutta äiti tiedetään varmasti. Mihin herätysliikkeeseen hän kuului.
-
Aleksis Kivi on sanonut:...mamma on pietisti. Nurmijärvi oli Valkealan ohella Etelä-Suomen herännäispitäjiä.
-
Hei
Seppos kertoi Högman-kysymykseen oikean ja täydellisen vastauksen. Erään kaverini isovanhempien hauta on Touruklan hautausmaalla Jyväskylässä Högmanin ja Paavon tapaamis-muistomerkin läheisyydessä, muutaman metrin päässä. Olemme usein erimieltä tapaamisen paikasta: kaverini sanaa kohtaamisen tapahtuneen muistomerkin paikalla nykyisellä hautausmaalla, minä puolestani väitän heidän tavanneen Äijälässä. Nykyisin en enään ole isommasti asiasta riidellyt, olen vain todennut kaverilleni, että sukusi historia kulkee hyvin lähellä herännäisyyttä. Hän on siitä pikkuisen mielissään. Oli viime kesänä itsekin eka kertaa herättäjuhlilla kokonaisen päivän ja tällä hetkellä lukee Paavon historiaa.
Oliko Riitta-mummin vastaus Kivi-kysymykseen oikein?
-
Muistomerkin sanotahan olevan tapaamispaikalla ainakin täs infos. http://www3.jkl.fi/taidemuseo/veistokset/veistokset/047.html
-
Aleksis Kivi on sanonut:...mamma on pietisti. Nurmijärvi oli Valkealan ohella Etelä-Suomen herännäispitäjiä.
Kyllä oli ihan oikein. Nurmijärven kirkkoherra Bergh (pyhäkoulun isä) oli aikansa heränneitä ja hän sai suuret joukot liikkeelle.
-
Viimeiset kiusaukset oopperan on säveltänyt Joonas Kokkonen ja libreton kirjoittanut Lauri Kokkonen. Olivatko Kokkoset sukulaisia keskenään ja jos olivat niin mitä?
-
Näkyvät olevan pikkuserkuksia. Joonas syntyi Iisalmessa, Lauri Pielavedellä.
Itä-Suomen hyviä herännäisgeenejä varmaan kummallakin.
-
Näkyvät olevan pikkuserkuksia. Joonas syntyi Iisalmessa, Lauri Pielavedellä.
Itä-Suomen hyviä herännäisgeenejä varmaan kummallakin.
Muuten samaan sukuun tulee tämä Ultra Bran Kokkonen.
-
Näkyvät olevan pikkuserkuksia. Joonas syntyi Iisalmessa, Lauri Pielavedellä.
Itä-Suomen hyviä herännäisgeenejä varmaan kummallakin.
Muuten samaan sukuun tulee tämä Ultra Bran Kokkonen.
Eikä Terhi Kokkonen ole körtti. Nykyinen bändi on SMG. Monipuolisesti
lahjakas nainen kuitenkin.
-
Näkyvät olevan pikkuserkuksia. Joonas syntyi Iisalmessa, Lauri Pielavedellä.
Itä-Suomen hyviä herännäisgeenejä varmaan kummallakin.
Muuten samaan sukuun tulee tämä Ultra Bran Kokkonen.
Eikä Terhi Kokkonen ole körtti. Nykyinen bändi on SMG. Monipuolisesti
lahjakas nainen kuitenkin.
Terhin isä on Seurakuntaopistossa musiikinope ja äiti on Mäntsäläläisyntyinen diakonissa. Taitavat tosin olla molemmat eläkkeellä. Körttiläisyydestä ei taida olla mitään tietoa.
-
Suomessa oli 1970-luvun loppupuolella 8 kuntaa, joissa herännäisyyden kannatus oli yli 3%. Tutkimuksessa kannatuskartoituksen lähtökohdiksi oli otettu Hengellisen Kuukauslehden paikkakuntakohtainen levikki ja paikallisosastojen jäsenmäärä. Kaikkia herätysliikkeitä tutkittiin.
Mitkä 8 kuntaa?
Lähde: Voitto Huotari - Kirkkomme herätysliikkeet tänään (Kirjapaja)
PS. Ei ole tietoa, löytyisikö uudempia tutkimuksia?
-
Suomessa oli 1970-luvun loppupuolella 8 kuntaa, joissa herännäisyyden kannatus oli yli 3%. Tutkimuksessa kannatuskartoituksen lähtökohdiksi oli otettu Hengellisen Kuukauslehden paikkakuntakohtainen levikki ja paikallisosastojen jäsenmäärä. Kaikkia herätysliikkeitä tutkittiin.
Mitkä 8 kuntaa?
Lähde: Voitto Huotari - Kirkkomme herätysliikkeet tänään (Kirjapaja)
PS. Ei ole tietoa, löytyisikö uudempia tutkimuksia?
Yritetään arvata
Lapua
Ylihärmä
Ylistaro
Nurmo
Nivala
Ylivieska
Kiuruvesi
Sievi
Arvauksen pohjana on yhtee hiilen lehden kannatus tilastot ja Suomen körttiläisin kunta on Ylihärmä
-
Lapua
Ylihärmä
Nurmo
Nivala
Ylivieska
Nilsiä
Sievi
Kiuruvesi
-
SeppoSilla ja Maunolla molemmilla 7 oikein. :wink:
-
Tässä oikeat kunnat:
Lapua
Ylistaro
Ylihärmä
Nurmo
Isokyrö
Nivala
Sievi
Ylivieska
-
Tässä oikeat kunnat:
Lapua
Ylistaro
Ylihärmä
Nurmo
Isokyrö
Nivala
Sievi
Ylivieska
Nyt sinä laskit väärin sillä Maunolla oli kaksi virhettä ja minulla vain yksi.
-
No niinpä laskinkin väärin. :cry:
Luulisi, että Isokyrön paikalla olisi Kiuruvesi.
-
No niinpä laskinkin väärin. :cry:
Luulisi, että Isokyrön paikalla olisi Kiuruvesi.
Niin luulisi. Olen sen verran monta vuotta lukenut Yhteen Hiileen tilastoja, mutta ei silti tullut mieleen. Seinäjoen tiputin kaupunkikuntana heti pois.
-
Arvatkaapa kuka Etelä-Suomessa (luullakseni) asuva foorumilainen tulee meille Lahteen huomena seurapuhujaksi. :-k
-
Tiedetään, tiedetään...!
Mutta lisäksi seuraava kysymys: Seurat Lahdessa järkätään kuukaisittain nykyisin Lahden Diakonilaitoksella, Sibeliuksenkatu 6, koska seurakluntasali Kirkkokadulla on rfemontissa. Missä ko. diakonialaitos on 140 vuotta sitten perustettu?
kysyy Mauno
-
Viipurissa. Setäni ja isäni olivat siellä lämmittäjinä. Koksia heittivät uuniin.
-
Tiedetään, tiedetään...!
Mutta lisäksi seuraava kysymys: Seurat Lahdessa järkätään kuukaisittain nykyisin Lahden Diakonilaitoksella, Sibeliuksenkatu 6, koska seurakluntasali Kirkkokadulla on rfemontissa. Missä ko. diakonialaitos on 140 vuotta sitten perustettu?
kysyy Mauno
Diakonissalaitos vihittiin joulukuun 17. päivänä 1867, Helsingin Diakonissalaitos.
http://www.hdl.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010578
Viipurin diakonissalaitoksen perustamiskokous 2.3.1869 Hackmanin kauppahuone.
http://update.econnection.fi/diakonialaitos/nestori/index.php?nav=282
8)
-
oikea vastaus: juhani
-
Suomessa oli 1970-luvun loppupuolella 8 kuntaa, joissa herännäisyyden kannatus oli yli 3%. Tutkimuksessa kannatuskartoituksen lähtökohdiksi oli otettu Hengellisen Kuukauslehden paikkakuntakohtainen levikki ja paikallisosastojen jäsenmäärä. Kaikkia herätysliikkeitä tutkittiin.
Mitkä 8 kuntaa?
Lähde: Voitto Huotari - Kirkkomme herätysliikkeet tänään (Kirjapaja)
PS. Ei ole tietoa, löytyisikö uudempia tutkimuksia?
Yritetään arvata
Lapua
Ylihärmä
Ylistaro
Nurmo
Nivala
Ylivieska
Kiuruvesi
Sievi
Arvauksen pohjana on yhtee hiilen lehden kannatus tilastot ja Suomen körttiläisin kunta on Ylihärmä
YES!
vaikea sanoa miten paljon muuttunut 70-luvulta tähän päivään mutta nyt Ylihärmän osalta vaikuttaa se, että uudessa Kauhavan kaupungissa körttiläisyysaste on selvästi pienempi, koska muissa liittyneissä (Alahärmä, Kortesjärvi, Kauhava) körttiläisyysaste on selvästi pienempi. toivottavasti jatkossa sielläkin kasvaisi.
-
Anteeksi, Riitta-mummi - ei ollut tarkoistus 140-vuotiaalla Lahden Diakonialaitoksella, joka siis perusettu Viipurissa, peittää sinun kysymystä tämän illan seurapuhujasta Lahdessa. Oikea vastaus on siis Juhani, joka illansuussa äänessä lahdessa.
Mikä asia yhdistää ohuesti tämän pääkaupunkiseudun Juhanin minun lapsuuden kotipitäjääni Sieviin?
kysyy Mauno
-
Mauno, minä en sinulle loukkaannu, en sitten millään! Diakonissalaitosjuttusi laittoi etsimään tietoja Sortavalan Diakonissalaitoksesta, jossa tätini opiskeli 30-luvulla. Onkohan sitä enää
opistona missään. Vaiko vaan Sisälähetysseuran toimintana?
vastaan kysymykseen; körttiläisyys :D
-
Tulin ajatelleeksi erästä Pietaria joka sanoi ettei ikinä kiellä Herraansa, että menin sanomaan etten millään loukkaannu Maunoon. Voihan siinä minullekin käydä näin. Sellainen pietari olen minäkin, toden totta. Pyydellään taas sitten anteeksi jos niin käy. Anteeksiantaminen on täydellinen ilo. O:)
-
Körttiläisyys on Sievissä melko vaikuttava herätysliike ja Juhanikin tunnetaan körttiläisyydestään - eli tämä yhtäläisyys Sievin ja Juhanin välillä ei ole ohut!
Oikean vastauksen yhtenä sivujuonteena on herännäisyys. Eli, mikä yhdistää ohuesti pääkaupunkiseudun Juhanin ja Sievin?
-
Körttiläisyys on Sievissä melko vaikuttava herätysliike ja Juhanikin tunnetaan körttiläisyydestään - eli tämä yhtäläisyys Sievin ja Juhanin välillä ei ole ohut!
Oikean vastauksen yhtenä sivujuonteena on herännäisyys. Eli, mikä yhdistää ohuesti pääkaupunkiseudun Juhanin ja Sievin?
Sen voinee ainakin sanoa, että Juhanin lapsista nuorin on sievin...
Mt
-
Hei!
Kun joku lapsistaon sievin, niin siinä on vahva yhteys Sieviin!
Mutta oikea vastaus kysymykseeni: "Mikä yhdistää ohuesti etelän Juhanin ja Sievin" liittyy myös lapseen. Juhani on nimittäin teologina kiinnostunut erkoisestinLauri Haikolan teologisista ajatuksista ja pohdinnoista.
Lauri Haikola on myös Sievin lapsi, koska on kotoisin Sievistä. Siinä tämä ohut, mutta vähän sisäpiiriläinen, yhteys etelän Juhanin ja Sievin välillä.
Lauri Haikola joutui käymään sodassa, jonka vammoja kantoi loppuikänsä. Monen papin kouluttaja, jonka nimikkoseminaari oli viime syksynä Sievissä.
-
Minä olen kiinnostunut juhanin ajatuksista. Tapasimme eilen lyhyesti ja kuuntelin tarkasti hänen seurapuheensa.Katso SV:t 124 ja erityisesti 25 ja siitä 3.säe.
Mauno toivotti seuraväen tervetulleeksi pajunvitsa kädessä. Leena Hokka puhui päivän tekstistä. Siitä kuinka Jeesus puhdisti kirkon.
Ne samat fariseukset ja kirjanoppineet joiden keskellä Herra 12-vuotiaana oli
Temppelissä ja viihtyi, ne halusivat sitten hänet tappaa. Oikeassaolijat.
Kauko Eränummi puhui koskettaen lapsuuteen ja sen muistoihin. Iloisiin jos ikäviinkin. Hautajaisissa usein tavataan vuosikymmenien jälkeen. Siinä syntyvy samalla paljon muistoja. Kristityn hautajaiset ovat Hyvät Hautajaiset.
-
Mainitse tunnettuja kuvataiteilijoita, jotka ovat kuvanneet töissään herännäisyyttä?
-
lonkalta. Tyko Sallinen ja Juho Rissanen
-
lonkalta. Tyko Sallinen ja Juho Rissanen
En kyllä ole ollenkaan asiantuntija, mutta ei kai Juho Rissanen ole körttiläisiä kuvannut. Tai mene ja tiedä vaikka olisikin.
Jos Tyko Sallisen "Hihhulit" kuvaa körttiläisiä, niin sitten kuvaa. :wink:
-
Mainitse tunnettuja kuvataiteilijoita, jotka ovat kuvanneet töissään herännäisyyttä?
Alpo Sailo, Halonen, Veikko Vionoja ja Jenny Soldan-Brofeld
-
Mainitse tunnettuja kuvataiteilijoita, jotka ovat kuvanneet töissään herännäisyyttä?
Alpo Sailo, Halonen, Veikko Vionoja ja Jenny Soldan-Brofeld
Veikko Vionoja on kai ainakin kuvannut.
-
Onni Oja on ehkä myös kuvannut herännäisyyttä. Wikipedia ei anna tietoa.
Tietäisiköhän Pena näistä?
-
Nilsiän kirkon alttaritaulun on maalannut Juho Rissanen. Tie Golgatalle taulussa hän on käyttänyt malleina nilsiäläisiä. Olisiko joku körttikin ollut?
Tämä oli ihan sattumaa. 8)
Entä Vilho Lampi?
-
Juhani Palmu lahjootti Vanahan Karhunmäen körttimuseohon Paavon muatokuvan ja on körtti-aiheesia tauluja teheny.
-
Tyko Sallinen oli lestadiolaisesta perheestä ja Hihhulit kuvaa liikkeen seuroja leimannutta hurmoksellisuutta samaan tapaan kuin Timo K. Mukan kirja ja siihen pohjautuva elokuva Maa on syntinen laulu. En tiedä, miten on nykyisin, mutta muistan nuoruudessani kuulleeni suviseurojen radioinnissa synninpäästön saaneiden lestadiolaisten hihkaisuja, joista tietääkseni nimitys hihhulit on lähtöisin. Juhani Ahon puolison, taidemaalari Soldan-Brofeldtin, etunimi oli Venny eikä Jenny.
-
Mainitse tunnettuja kuvataiteilijoita, jotka ovat kuvanneet töissään herännäisyyttä?
Alpo Sailo, Halonen, Veikko Vionoja ja Jenny Soldan-Brofeld
Veikko Vionoja on kai ainakin kuvannut.
Veikon vaimo oli Ylistaron körttiläisiä ja hän on maalannut todella monia körttiaiheisia kuten esim. Kitinojan kirkon alttaritaulun ja Helsingin Seuratuvan taulut. Alpo Sailo on tehnyt Paavon, Malmivaaran ja Malkamäen kipsipäät. Venny Soldan-Brofelt eli Juhani Ahon vaimo on tehnyt körttiaiheista taidetta ja käynyt juhlilla. Palmut on Vionoja kopioita enimmäkseen. En lue niitä taiteeksi.
-
Tyko Sallinen oli lestadiolaisesta perheestä ja Hihhulit kuvaa liikkeen seuroja leimannutta hurmoksellisuutta samaan tapaan kuin Timo K. Mukan kirja ja siihen pohjautuva elokuva Maa on syntinen laulu. En tiedä, miten on nykyisin, mutta muistan nuoruudessani kuulleeni suviseurojen radioinnissa synninpäästön saaneiden lestadiolaisten hihkaisuja, joista tietääkseni nimitys hihhulit on lähtöisin. Juhani Ahon puolison, taidemaalari Soldan-Brofeldtin, etunimi oli Venny eikä Jenny.
Anteeksi painovirhe. Jenny oli Vennyn sisko ja asui myös Juhani Ahon perheessä kakkos vaimona. Sekoilin pikkusen siskoksissa, mutta niin Juhani Ahikin teki.
-
Pekka Halosen äiti oli körttiläinen.
-
Seppoksella riittää anteeksi pyydeltävää, Vennyn sisko oli Tilly. Oikeat nimet olivat Vendla ja Mathilda.
-
Seppoksella riittää anteeksi pyydeltävää, Vennyn sisko oli Tilly. Oikeat nimet olivat Vendla ja Mathilda.
Voi voi
Antanet senkin anteeksi. Olet ikävä kyllä ihan oikeassa. Joskus olisi parempi ettei kirjoittaisi muistinvaraisesti.
-
Saiko siihenaikaan pitää kahta vaimoa, kun Juhani Aholla oli molempien Vennyn ja Tillyn kanssa lapsia. :?: :wink:
-
Saiko siihenaikaan pitää kahta vaimoa, kun Juhani Aholla oli molempien Vennyn ja Tillyn kanssa lapsia. :?: :wink:
Ei saanut, mutta tyttöystävistä ei laki puhu mitään.
-
Seppos:
Ei saanut, mutta tyttöystävistä ei laki puhu mitään.[/quote]
He kumminkin asuivat samassa taloudessa :o
-
Seppos:
Ei saanut, mutta tyttöystävistä ei laki puhu mitään.
He kumminkin asuivat samassa taloudessa :o[/quote]
Ainakin osan aikaa, mutta se ei suinkaan ollut ongelmatonta. Isosisko eli vihitty vaimo ei ollut siitä varsin mielissään. (nyt ei menneet etunimet väärin)
-
Jatkuu uudessa ketjussa