Otsikon ikonin suu on auki - ei näytä "Hymyilee leveästi" -ikonilta.
Lähden meneen Valkosipulimarkkinoille Yhteislaulamaan Aurinkomäelle.
Kirjastosta otamme opiston ohjelman ja se kädessä menemme maanantaina toimistoon ilmoittautumaan Miesten kantapöytään, jumppaan ja kirjoittajakurssille.
Ostamme Suomalaisesta kirjakaupasta Knausgårdin Taisteluni I, nidottu 10 €. Kirjailijasta tuli eilen telkussa haastattelu. Onpa paradoksien mies! Kuusi osaa on kirjoitettu. Se on viimeinen. Ovat kuulema paksuja, siis yhteensä Proustin luokkaa. Isäntä kirjoitti viimeiset sivunsa 30 tuntia putkeen. Tukka sillä oli päässyt kasvamaan, ei ollut ehtinyt parturiin. On hänellä vaimo ja kouluikäinen lapsi. On perhe varmaan jäänyt toisarvoiseen asemaan iskän luodessa taidetta? Vaikka tiiä häntä, ehkä ovat säästyneet monelta, kun iskä on saanut keskittyä himoonsa? Ei millään väheksyen. Kova duuni kova duuni kuuma uuni.
...
Markkinat on kierretty, jalkoja särkee. Ostettiin tummaa suklaata, karjalanpiirakoita ja valkosipuleja sekä syötiin vietnaminamilaista ruokaa. Laulettiin Watt Vainioo, Väliaikainen: Elo ihmisen huolineen..., Uralin pihlaja: Illan tuuli soittaa..., Sellaista elämä on: Sinä kulkija kuustoistavuotias, Sellainen ol Viipuri: Siihen aikaan näillä mailla..., Paratiisi: Kun mä sinut kohtasin..., Kulkurin iltatähti: Ei kotini ovi ees narahtanut..., Kotkan ruusu: On ilta, tähdet syttyy loistamaan..., Kolmatta linjaa takaisin, Albatrossi: Nään vanhanTornatorin..., Moskovan valot: Sinut kerran löysin ystäväin, kuljit hetken yössä vierelläin... ja lopuksi perinteisesti Ystävän laulu: Mistä tunnet sä ystävän, onko oikea sulle hän...
Laulattajani oli Markku jotain... Hän kertoi laulaneensa aikoinaan dueton Jope Ruonansuun kanssa Juicen synttäreillä ja käski kysyä Jopelta, joka esiintyi tuntia myöhemmin samassa paikassa, että muistaako hän mikä se laulu oli. Jos ei muista, hän kertoo sen ensi kesänä.
Ensi kesänä on teema: Kari... Kari..., sanokaas nyt. Ei Peitsamoa, ei Kuuvaa, no se on se, se..., ei Laiho, se, ei Puro. Se jolla on sama sukunimi kuin Juha sillä nääs, tuota. No tulee aikanaan. Joka laulaa Myrskyn jälkeen ja Sydämeni tänne jää... TAPION!lauluja lauletaan muutama ensi kesänä.
Katselimme kauempaa myyntikojujen välistä Ruonansuun yleisöä, jota oli melkeinpä ehkä enemmän kuin joulukirkossa. Kade oli kirkonmiehen. Tai ei vaiskaan, harvat ovat ne jotka totuuden polun pään näkevät.
Aihe: Alan meneen (Luettu 10070 kertaa)