Kenenhän kyytiin sitä hyppäis, enää en uskalla Vantaankosken bussiin. Jään toistamiseen viel kattoon bussin perävaloja. Kun semmoseen tilanteeseen joku lataa et rukoilee minun puolestani niin minä sanoin että älä viitti, se on jo jumalanpilkkaa.
Kai se olis turvallinen tuo Helsinki. Lähteevät läheltä, ja minä voin sanoo että jos minua ei näy ja kuulu niin soittakaa edes kerran. Niillä on niin hirmuinen kiire päästä kajauttaan se ensimmäine virsi eli kun on osapuilleen vilkastu että bussi näyttää täydeltä ja tuollon yksi Leenan näkönen, ei kun menoks.
Kerran oon jääny espoolaisten bussista... Kun en tienny missä se kaikkien tietämä Olarin kirkon pysäkki on ja odotin väärällä puolen.
Voisiko muuten tehdä sopimuksen, että ennen kuin viiminen lähtöpysäkki ohittuu yksi nimenhuuto.