Körttifoorumi

Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: luterilainen - 16.11.20 - klo:13:58

Otsikko: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 16.11.20 - klo:13:58
Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Thomas McElwain - 16.11.20 - klo:14:00
Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?

Ompa suomenkieli vaikea. Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhus?
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: 1944 - 16.11.20 - klo:14:27
Yksinäinen vanhus voi olla surullinen näky, mutta vanh u u s voi olla kauheata, kun ei ole auttajia.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 16.11.20 - klo:15:23
Jos vanhuksella on lapsia, mutta hän on yksinäinen, voi olla kuten usein onkin, että hän ei muista että lapset käyvät kyllä kylässä. Työkaveri kertoi näin äiditään.

Mutta jos lapset hylkäävät vanhan omaisen ja ovat 'kupanneet rahat' , se on rikos.

Suurin rikos ihmistä kohtaa on minusta lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ! :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 16.11.20 - klo:15:33
Suurin rikos ihmistä kohtaa on minusta lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ! :eusa_pray:
Entäs vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö?

Lähteet

Vaiettu häpeä 
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/06/26/kotihoitaja-kaatoi-90-vuotiaan-vanhuksen-sangylle-ja-suuteli-vakisin-epailyja

Palvelutalossa järkytyttiin vanhusten raiskauksista:
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015100120448312

Ikäihmisten kaltoinkohtelu
https://www.suvantory.fi/ikaihmisten-kaltoinkohtelu/
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 16.11.20 - klo:19:17
Ilman muuta, yhä inhaa ! 
Meidän Herramme aikana vanhoja ihmisiä kunnioitettiin eikä hyväksikäytetty tai hylätty.

Lasten elämä voi mennä lopullisesti pilalle jo aivan lapsuudessa. Kyllä tässä se vertaus myllynkivestä on osuva.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Thomas McElwain - 17.11.20 - klo:03:35
Entäs vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö?

Vanhukset ovat tulleet uudelleen lapsiksi. Ainakin minä olen.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: öppiäinen - 17.11.20 - klo:23:21
Kummitätini on sitten siirretty johonkin hoitolaitokseen. Muisti alkaa mennä, ei oikein tajua missä on, eikä muista vuosia, jotka vietti kirkonkylällä, kun maatilalla asuminen ei enää onnistunut. Miestään ikävöi, ovat olleet naimisissa 60 vuotta, mutta nyt siis eivät ole päässeet yhdessä asumaan. Äidiltäni äsken kuulin, mutta hänkään ei tiedä tilannetta tarkkaan. Että tuolla tavoin yksinäistä, erotettu puolisostaan.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 18.11.20 - klo:13:29
Kummitätini on sitten siirretty johonkin hoitolaitokseen. Muisti alkaa mennä, ei oikein tajua missä on, eikä muista vuosia, jotka vietti kirkonkylällä, kun maatilalla asuminen ei enää onnistunut. Miestään ikävöi, ovat olleet naimisissa 60 vuotta, mutta nyt siis eivät ole päässeet yhdessä asumaan. Äidiltäni äsken kuulin, mutta hänkään ei tiedä tilannetta tarkkaan. Että tuolla tavoin yksinäistä, erotettu puolisostaan.
Muistisairauteenhan liittyy usein persoonallisuuden muutokset, käytöshäiriöt ja sopimattomat puheet. Hoitajana toiminut ystäväni kertoi, miten he käyttäessään muistisairasta uskovaista mummoa kirkossa messussa, he joutuivat roudaamaan mummon pois kesken jumalanpalveluksen mummon alkaessa huutamaan rivouksia kesken papin saarnan. Siihen loppui mummon kirkossa käyttäminen.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 19.12.20 - klo:13:34
Varsin nyt korona-jouluna on lukuisia sairaita vanhuksia, jotka kärsivät fyysisistä kivuistaan yksinäisyydessä.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 19.12.20 - klo:16:22
Toivoisin, että äitini toistelema vanhuus-ja raihnaus ei menisi enää läpi missään.  Itse jankutan, ettei korkeaan ikään tarvitse liittää kipua ainakaan, meneekö perille kun asenteet ovat minähän-en-lääkäriin-mene   -tyyliä.  Meni sitten ja johan helpotti, jopa selitti onnellisena että ilmeisesti ensi kertaa eläissään  89v nyt on sydänlääkitys kuten pitää  kun nelivuoiaana sairasti tulirokon ja jälkitautina taisi mennä mitraaliläppä.  Niin vanhoja en muista sentään.

Kivut valvottavat, aiheuttavat masennusta ihan ilman yksinäisyyttäkin. Väsyneenä ei jaksa oikein mitään  ja masennuksen erottaminen dementiaoireista onkin juttu, jossa saa pureskella kynsiään toisenkin kerran.

..........................

Itselläni on uusi toivomus.  Tietysti uneksin ehjästä uunista, astianpesukoneesta, omenapuusta pienellä pihalla mutta voi kun kiinnostaisi Amnestyn mielipidevangit, ilmastonmuutos, naapurin vanhukset.  Kun minusta ei tulisi, kivuilta säästyen tai ainakin liikakivuilta, uteliaan mieleni ja muistini säilyttäen, ihminen, joka enemmän katsoisi mitä muualla tarvitaan kuin kiukkuista, tyytymätöntä mummoa jonka seura nyt ei niin ketään kiinnostakaan.  Oireita on , ellei Herra armahda.

............................................

Ajattelen ihmisiä joille toisen tarpeet ovat  merkinneet jotain kuolemaan asti ja minä rukoilen itsewlleni näkeviä silmiä, kuulevia korvia ja ymmärrystä toisten hädälle, silloin iälläni ei ole merkitystä. 
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 25.12.20 - klo:11:09
:039:
Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?

Ehdottomasti voi:  Katkeroitunut, tyytymätön, kostonhaluinen, epätoivoinen vanhuus.

Erik H Erikson:  Lapsuus ja yhteiskunta.  Vanhuuden kehitystehtävä:  Generatiivisuus vs epätoivo,.vai oliko juuri generatiivisuus?  Kirja piileskelee alimmalla hyllyllä kuusen takana, joten lainaan ulkomuistista. Mikäli joku innostuu sitä lukemaan ja oikaisee oen varsin tyytyv äisellä mielellä. 


 :039:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Thomas McElwain - 25.12.20 - klo:12:44
Ehdottomasti voi:  Katkeroitunut, tyytymätön, kostonhaluinen, epätoivoinen vanhuus.

Olen varmaan itse sellainen. Tuntuu tutulta. Mutta toivotan joulun iloa kaikille yksinäisille vanhuksille, jotka lukevat tämän.
 :039:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 27.12.20 - klo:03:11
Olen varmaan itse sellainen. Tuntuu tutulta. Mutta toivotan joulun iloa kaikille yksinäisille vanhuksille, jotka lukevat tämän.
 :039:


Ymmärtääisin niin, ettei ihmisiä mitenkään voi luokitella kahteen, toisilleen vastakkaiseen ryhmään.  Jos kyseessä on ikäkauden kehitystehtävä, elämä haastaa nyt tähän vääntöön. Se, mitä kirjoitit motiistasi kääntää Siionin virret, edustaa päin vastoin suurta generatiivisuutta:  Tehdä jotain, jotta se pikku pläntti mikä edustaa täällä minun tonttiani jäisi jos mahdollista parempaan kuosiin koska kävin täällä.  Juujuu, Jumalan tekosina ja alatiellä ja ettenhän minä mitään.   :003: :003:


En osaa sanoa, onko sopivaa kirjoittaa näin paljon avoimella foorumilla, esimerkki vain sopii niin ääreestäns hyvin.  :icon_biggrin:

Uutta vuotta ja rohkeutta meille jokaiselle!
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: PekkaV - 05.06.22 - klo:06:03

   Omaishoitajuus loppuu

Kenen vastuulla Suomen ikäihmiset ovat? 🤨😣 Kerromme tässä videossa uutisia omaishoitajuudesta, miten sote-uudistus vaikuttaa siihen ja pohdimme papan tulevaisuutta.


https://www.youtube.com/watch?v=3g8fPF4IWRw

Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 10.06.22 - klo:09:54
Tätä aihetta nyt näemmä yritetään vierittää keskusteluun jo toisen kerran.

Mikä ettei, onhan se luvallista, mutta jos tämä huolestuttaa henk koht elämää koskien, niin täällä se tuskin ratkeaa.

Sopii katsoa ympärilleen.  On paljon hyvin kauheaa.  Tuntuu läpisurkealta etten voi auttaa enempää. Ainakin tänä aamuna koko kysymys tuntuu ihan pelleltä, vaikkeihan se varmaan sitä ole. Mitä olisi ajatella pakolaislasta, joka ikävöi isäänsä, jonka koti on pommitettu pirstaleiksi, tai nuorta joka tietää, ettei paluuta entiseen ole enää ikinä.

Tai nuorta ihmistä, jolle on selitettävä että raaja on amputoitava syövän tähden, ja ettei sillä ole kuin lisäajan merkitys.

.....................

En jaksa miettiä koko asiaa.  Ehkä minun on käynyt kuten sen nuoren lääkärin jota haastateltiin jossain puolipehmeässä dokumentissa:  Eikö tee mieli kysyä että miksi minä --- siis kun sinä joka olet lääkäri saatoit itse saada leukemian? 
Tyttö katsoi haavi auki toimittajaa ja vastasi:  Eihän toki vaan päin vastoin.  Miksi en minä, kun  niin moni muu?

---------------------

"And always remember, the longer you live, the sooner you ----- will die". 

Eihän näitä sopisi mittailla mutta minkä teet, kun katsoo ympärilleen epäilenpä, että voi olla kauheampia asioita kuin yksinäinen vanhuus   >:(

Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 10.06.22 - klo:10:44
Samoja ajatuksia pyörittelen, enkä voi tehdä enää muuta kuin antaa raha-avutusta.
Jos sen kohteen edes tietäisi, niin hyvä olisi. Mutta ei sekään ole kai tärkeintä. Pitää vain tehdä minkä voi.

Aiheesta puhuimme tyttärenpojan kanssa eilen kun hän palasi perheineen kahden kuukauden matkalta Intiasta.

Kysyin: Miksi tämä matka ? He olivat olleet vaimon kanssa ennen lasten syntymää siellä kahdesti. Nyt olivat pidemmällä' opetus- ja oppimismatkalla'. Pojat ovat jo esi-teinejä ja Seelakin 5-vuotias.
Tämän jälkeen kaikki siinä perheessä tietävät kuinka loistavasti  meillä täällä Pohjolassa asiat ovat.
Otto oli sitä mieltä että vain 1 % koko maapallon väestä elää näin hyvin kuin me täällä.

Jos meillä eivät sukulaiset huolehdi omista vanhoista ihmisistään, niin yhteiskunnalla ja eri järjestöillä, eikä vähiten seurakunnilla on siihen kykyä.

Etsivä löytää.

Kun aamulla näin tv:ssä Kenian kuivuudesta ja ihmisten ja eläinten hädästä, olen varmasti samaa mieltä.

Onko maamme vanhusten yksinäisyys verrattavissa satojen miljoonien ihmisten nälkään, ja siihen kuolemiseen ?
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 10.06.22 - klo:16:52
Kauhistuttavaa on mielestäni tällainen uskonnollinen harhaantuminen:

https://en.wikipedia.org/wiki/Warren_Jeffs 
Kirjoita hakusana Warren Jeffs ja klikkaa Käännös suomeksi.

Netflix-dokumentissa kerrotaan mm. että W.J:llä on 62 sisarusta. Isällään oli 23 vaimoa.

Hurjinta oli kun kerrottiin että Jeesus halusi miehen ottavan useita vaimoja ja siittävän paljon lapsia.

Myös maailmanlopusta oli W.J:llä varma näkemys. Sen piti tulla Salt Lake Cityn olympialaiset aikaan. Hän siirrätti koko yhdyskunnen ( 8000-10 000 ) ihmistä Arizonan rajalle.
Kun maailmanloppua ei tullutkaan, yhteisö oli ymmällään !
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 11.06.22 - klo:11:57
Eipä tullut uni silmään ilman lääkett kun katsoin Kiltteyden kultti-sarja kaikki osat eilen.

Kun suljetusn uskonyhteison ( Fundamentalistinen mormonikirkko, FMAP )logo on: Ole suloinen. Rukoile ja tottele !, ja johtaja-profeetalla Warren Jeffs´llä oli 78 vaimoa, en meinannut kestää !

Viimeisessä jaksossa kun poliisi vihdoin pääsi 'päämajaan' Ziioniin, paljatui mm. kulttihuone jossa prifeetta raiskasi rituaalinomaisesti 12-vuotiaan 'neitsyen. Ja seurakunta 'siunasi' sen.

Aivopesua pahimmillaan. Ja Warren Jeffs johtaa yhä seurakuntaa vankilasta käsin.

...

Tyntuu siltä, että diktaattoreiden vallankäytössä on motiiveina aina vallan lisäksi
 raha, seksi ja uskonto !

Sama taitaa päteä lievemmiltäkin näyttävissä tapauksissa.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Viisveisaaja - 11.06.22 - klo:13:49
Tuskailua kauniisti laulettuna vanhuksilta pähkäilemässä.

https://www.youtube.com/watch?v=SLi7Ljcy6n8&list=RDtv3qoIy5V9Q&index=4

Just sellainen laulu kun nuorena olisin halunut tehdä isolla mysteereillä teksteihin lisättynä.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: PekkaV - 24.06.22 - klo:05:09

   Vanhemmiten kaikki karisee.
Se on jännää, miten kontaktit harvenevat. Harvenevat ja syvenevät. Ollaan lähestymässä ydintä, ihmisyyden olennaista ydintä: läsnäoloa, se on kuuntelua, myötätuntoa, lepoa. Oman hautapaikan haussa on vielä tekemistä. Kaikki ei ole valmista. Nurkan takana voisi olla minullekin jotain vielä. Mitä elämällä on antaa? Katsellaan - ja tehdään työtä, vielä tekemättömiä rippeitä: siivota, pestä pyykkiä ja ikkunoita.

Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: juhani - 29.06.22 - klo:15:10
Minä luen ensiksi sanomalehdestä kuolleet -osaston. Yli kolmekymmenen vuoden ajalta. Kai se on erikoista.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 29.06.22 - klo:15:43
Eikä ole . Meillä on luettu jo yli 50 vuotta. Sitten niistä keskustellaan.

...

Tämä reipas rytmi piristämään yksinäisten matkaa kohti Joensuun Juhlia:

https://www.youtube.com/watch?v=o10drRI3VQ0

Mikä lie tyylilaji, ei välii mitään.  Tykkään.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: vn - 29.06.22 - klo:20:45
Kiitos hienosta laululinkistä Riitta!

Ketjun aiheesta ei tällä kertaa mitään, mutta kommentoin vaan tuota laululinkkiä.
Pentatonix on yksi sellaisista porukoista, mistä ei heti huomaa että mukana ei ole
minkäänlaista soitinta, soitetaan vaan suuta moniäänisesti, vivahteikkaasti elehtien.
Kyseiseen porukkaan tuubissa takavuosina törmäsin...muistaakseni en kuitenkaan Riitan
kautta, kuten joidenkin löytöjeni kohdalla on, esim. Loreena McKennitt on sellainen, ja taisi
olla myös Voces8 sellainen.
Ja tuossa linkissä toinen minkä noteerasin, Fleet Foxes, myös takavuosien löytöjä mikä
aiheutti cd-levyn hankinnan.
Kai olen vähän liikaa musiikin ja laulunlyömä ihminen, mutta koen sen isona ilona ja apuna
yksinäisyyteen...ehkä joskus vanhuudessakin...no juu...

Hyvää kesäiltaa, koitetaan kestää helteissä, viikonlopun jälkeen ennustettu helpotusta.   :039:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 30.06.22 - klo:08:17
Kyllä  vaan, musiikki on ilo vanhuudessa. Ehkä eri lailla kuin nuoruudessa, paremminkin.
Mekin jotka emme itse musisoi ( vn kyllä laulaa ym ) saamme harrastaa musiikkia kuuntelemalla. Muutkin taiteiden ilot ovat tarjolla heille jotka ovat niistä kiinnostuneita.

Ei kulttuuri sulje pois yhteyttä Luojaamme, päinvastoin.

Elämme maailmassa, vaikka sydän on taivaallisissa, kuten kulttuuri-antimissa.

---
Taidan, vn , muistaa että olet löytänyt mainitsemasi yhtyeet minun ne ensin löydettyäni YouTubesta. Enhän muuten heitäkään tunne, mutta haravointi, ja suosittelut YouTubessa tekevät löytöjä.

Loreena Mc´Kennitin minä löysin sivullisen ansiosta.

Jakamista suositellen.  R-m
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: vn - 30.06.22 - klo:16:51
Kiitos, näin on.

Youtube tuo "tarjolle" kaikenlaista siihen viittaavaa mitän on tullut aikaisemmin kuunneltua.
Tuolla tavalla mm. Justin Johnsonin "löysin" vajaa pari vuotta sitten. Tykkään kuunnella hänen
mielestäni varsin taitavaa ja hienolta kuulostavaa kitaramusaa.
Justinista muutoin en juuri mitään tiedä, musiikki vain merkkaa, pitkä tukka ja hattu ok...
Asuu Nashvillen musiikkikaupungissa, videoista päätellen ei pikkurahan puutetta,
ilmeisesti musiikillaan elää varsin hyvin.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: PekkaV - 31.07.22 - klo:04:26

   Vanhus katsoo elämää ulkoapäin. Vanhuksen elämä on sisäistä, ei yksinäistä. Vanhus lepää. Enää ei tarvitse. Vanhus nauttii hetkestä. Kulumien kivut ovat luonnollisia. Ne hän selättää makoillen ja pillereitä syöden. Vanhus nauttii lapsista. Vanhus ymmärtää seuraavaa sukupolvea. Etäisyys elämään tuottaa joskus kuitenkin tuskaa. Luopuminen on haikeaa, mutta kuitenkin tajuaminen, että elämä loppuu ... ja jatkuu lapsissa ... on todellista, on totta ja oikeaa.

Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 31.07.22 - klo:13:41
Jos alkaisi voivottelemaan, että kuinka kurjaa ja ikävää vanhuudessa onkaan
voisi kuulostaan tältä:

Voi kuinka huonoksi muistikin on käynyt !
Voi kuinka liikkuminen on vaivalloista !
Voi kun mikään ei enää maistu !
Voi kun mikään ei tunnu kiinnostavalta !
Voi miksi yhteydet ystäviin on katkenneet !
Voi kun kaikki sukulaisetkin on kuolleet !
Voi voi kun ei enää voi ottaa koiraa !
Voi kuinka kurjaa on kun ei pääse marjaan ja sieneen ?
Voi kuinka kauheaa on uutiset nykyään lehdissä !
Voi kun ennen kaikki oli paremmin !!!

Ja höpö-höpö , sanon itselleni.

Päivä vain ja hetki kerrallansa menee mukavasti. Ja kuten PekkaV kirjoitti, elämän tarkkailu ulkopuolelta on oikein mukavaa.

Koti, ruokaa, lääkkeitä, hyvät naapurit ja rakkaat omaiset jotka tarvittaessa tulevat
avuksi. Ja ennenkaikkea puoliso ! Silloin ei ole yksinäistä.

Toinen ihminen kärsii yksinäisyydestä, toinen jopa viihtyy yksin.


Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: 1944 - 31.07.22 - klo:14:57
^
Olen samaa mieltä. Väsyn töissäni. mutta yhä uudelleen ulos palaan tekemään vähän kerrallaan.

Öisin saattaa olla vaikeampaa, kun saan vieläkin niitä paniikkikohtauksia Ruutin tähden. Siihenkin on tee se itse-tuunausmenetelmä löytynyt. Haavoitettu psyyke on mukanani vissiin ikieloon asti.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 31.07.22 - klo:18:43
Ei mikään ihme jos väsyy tässä iässä , vallankin kun on sairauksia. Mutta kun on hyvät lääkkeet ja lääkärit, pärjäillään.

Onneksi meitäkin on kaksi. Siitä muistamme kiittää melko usein.

Eilen olin naapurissa kahvilla, meitä oli neljä naista tästä talosta. Kaksi on leskiä, yksi on neiti. Puhuttiin mitä on tehty ensi talven mahdollisten sähkökatkosten varalle., ja muutoinkin vanhuuden vuoksi. Ovat minua nuorempia, 5 -10 v.

Leskirouvat ovat tyhjentäneet ylä-kaapit koska eivät pääse ulottumaan niihin. Eikä meistä kukaan enää saa nousta apu-portaille.
Meillä Matti ulottuu, eikä minun ole tarve kaappeja tyhjentää.  Ne ovatkin hyvää säilytystilaa vähemmän tarvittaville tavaroille. Todella tarpeelliset meillä.

Yksin elävä seinänaapuri pitää aina kännykkää taskussaan ja panee sen kylppärissä käydessään lattialle sen varalle jos sattuisi kaatumaan, niin ylettyy sitten soittamaan.

Mattoja ovat ottaneet myös pois lattioilta, kaatumisen pelossa. Sitä se onkin.
Olen kaksi kertaa mattoon kompastunut, ikävin seurauksin.

En ole kaikkia mattoja vielä poistanut , sillä meillä on rollaattorit. Ne vakauttaa liikkumisen.
Yöllä minäkin käytän sitä vessareisulla. Päivällä menen huoneissa ilman, ja Mattikin jo aika usein.

Tällaistahan tämä, mutta ei hullumpaa. Kun Luoja soisi tämän tällaisena jatkuvankin.  :039:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: 1944 - 31.07.22 - klo:19:24
Kyllä  :039:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: öppiäinen - 02.08.22 - klo:21:12
Voi kun mikään ei enää maistu !

Odotan tätä. Taas tuli syötyä liikaa.

Voi kun mikään ei tunnu kiinnostavalta !

Isäni vanhempia taisi kiinnostaa loppuun asti. Elivät 86- ja 96-vuotiaiksi. Olen tainnut periä saman vian. En ehkä elinikää, mutta tuon että kiinnostaa.

Voi kuinka kurjaa on kun ei pääse marjaan ja sieneen ?

He muuttivat vanhoilla päivillään Poriin asumaan, samaan taloon nuorimman tyttärensä kanssa, jotta tämä pystyi heistä hieman huolehtimaan. Siinä Liinaharjan kaupunginosassa on tasaista mäntykangasta (niin kuin nyt Porissa on tasaista), jossa risteili kävelyteitä. Jonain hyvänä sienisyksynä käytin mummoani pyörätuolisieniretkellä siellä: Minä lykin, hän istui kori sylissään ja katseli, ja minä kävin noukkimassa. Hauskaa oli ja keittiössä perattiin tätini kanssa. Tätini kanssa kävin kauempanakin sienessä, ja mummon kanssa kolmistaan perattiin; häntä tuntui sekin ilahduttavan.

No juu. Turvallisuus huolettaa minuakin yksinasujaa, vaikka en antamistasi merkeistä päätellen vielä ihan vanha olekaan. Siis ennen muuta mahdolliset sairauskohtaukset; en minä mitään murtovarkaita tms. pelkää.

Kai se jonkinmoinen kommuuniasuminen voisi olla hyvä ja turvallisempi. Mielellään niin, että meillä voisi olla yhteinen kissa. :) Ehkä jaksaisin kokatakin, jos se olisi yhteisyritys. Itselleni en viitsisi ja jos viitsin, syön liikaa. Kunnolla äänieristetty oma huone, ei  ihan pikkuinen koppero. Muu voisi olla yhteistilaakin. Luultavasti viihtyisin aika paljon ihan itseksenikin. Ainakin kun on tämä netti ja jos on näkökykyä ja sormet pelaa jotenkin.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: seppos - 03.08.22 - klo:15:10
Vanhempani elivät 92 ja 94 vuotiaiksi, minä tuskin elän yhtä vanhaksi, mutta kiinnostus kaikkeen on säilynyt ja siinä on elämän maku. Tosin maku ja muut aistit ovat heikentyneet. Johtuneeko voimakkaista lääkkeistä vai iästä 77v? Jos ei olisi kiinnostunut kuten ennen miksi eläisin. (Aamupäivällä käydyssä live keskustelussa pohdittiin juuri tätä.)
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 06.08.22 - klo:07:06
Minun elävät yhä, 91 ja kohta 93.  Hiljaista elämää.

Jos yksinäisyys on ainut huoli, mietin, jotta onhan se epäilemättä kärsimystä kun siitä nyt niin puhutaankin.

Mutta jos on terve, on saanut pitää lapsensa, ei ole kipuja --- niin, minä en osaa pitää pelkkää yksinäisyyttä semmoisena että on kamalinta maailmassa.  Yksinäisyyttä saatetaan pelätä enemmän kuin mihin lopulta on aihetta. Kun Jumalastakin on vähän seuraa, aivan totta.

  Lähelläni on muistisairaita, syövätkin yleistyvät ikää voitten ja --- voi hyvänen aika-


On niin paljon lujaa kärsimystä jota ei voida juuri auttaa.  Jos on terve ja liikuntakykyinen, muistaa oman nimensä ja kotiosoitteensa, voisiko tarjoutua seurakunnan tai spr:n auttajaksi? 


Löytää kenties vielä yksinäisemmän, ja myötätunto saa sanoa sanasen:  Voinko auttaa?


Kun vielä miettii maailomantapahtumia niin voisiko niistä rakentaa hyvää elämää?  Moni ei loppujen lopuksi enää jaksa mitään kommuuniviritelmiä, vaikkeihn se ole huono ajatus.... Ja on vanhainkoteja, jossa on ikätoveriseuraa, mutta jostain syystä niihin ei haluta muuttaa, ennen kuin on pakko jättää koti voimattomuuden tähden.   :icon_rolleyes:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: onesimus - 07.08.22 - klo:11:45
Minä luen ensiksi sanomalehdestä kuolleet -osaston. Yli kolmekymmenen vuoden ajalta. Kai se on erikoista.

En tiedä ikääsi, mutta näin vanhana (81 v) moni yleensä lukee ekaks kuolinilmoitukset. Näin teen itsekin ja sieltä olen nähnyt, että joku ystävä on taas kuollut. Kaikki kuolinilmoitukset eivät nykyisin tule mihinkään lehteen, joten monien tuttavien lähtö ajasta ja huomioimatta.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: juhani - 07.08.22 - klo:15:30
Minä aloitin alta kolmikymppinesä näitä lukemaan.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 07.08.22 - klo:19:38
En muista minkä ikäisenä aloin lukea kuolinilmoitukset ja seurakuntien tiedot , mutta kyllä kai sen kolmekymmentä vuotta minäkin.

Hesaeista en enää näe muut kuin Muistokirjoitukset. Ne lopettivat kuolinilmoitusten näyttämisen netissä.

ESS sta luen kirkolliset Lahdesta, Kärkölästä, Orimattilasta, Asikkalasta, Padasjoelta ja Nastolasta.

Lähes joka viikko löytyy tuttuja nimiä. Tänään ei ollut yhtään.

Äitini leikkasi tuttujen k-ilmoitukset talteen. Ne ovat nyt minulla. Kymen Sanomien, Hesarin ja ESSn  sekä myös jostakin hän oli saanut Kuhmoisten, Saarijärven ja Kortesjärven kuolleitten sukulaisten k-ilmoitukset.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: onesimus - 09.08.22 - klo:17:59
Äitini leikkasi tuttujen k-ilmoitukset talteen. Ne ovat nyt minulla. Kymen Sanomien, Hesarin ja ESSn  sekä myös jostakin hän oli saanut Kuhmoisten, Saarijärven ja Kortesjärven kuolleitten sukulaisten k-ilmoitukset.

Jännä juttu, sillä itse olen ollut Saarijärvellä kymmenisen vuotta. Arvelen, että meillä on yhteisiä tuttavuuksia…  :) :) :)
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 09.08.22 - klo:18:55
Todella, ja tämäkin että foorumilla on joku minuakin vanhempi. Olen juuri täyttänyt 79 v.

Jos tilojen nimet; Valkola, Muhola ja Pirttiniemi( joka on myös serkujeni sukunimi ) kertovat jotakin niin sitten !

Setäni vaimo oli Valkolan tytär ja Muholan emäntä. Setäni oli Tikka-niminen karjalaispoika, jolla oli kolme Tikka-nimistä poikaa. Yksi on jo kuollut.

Vanhat ovat kaikki Saarijärven hautausmaalla, kuten isovanhempani, Eino-setä, Tyyne-täti ja Selma-täti.Vaasasta Anna-tätikin tuotiin hautaan Kolkanlahden hautuumaahan.
Myös ammoin kuollut Mikko-setä on siellä haudasa. Muut viisi ovat muilla mailla.
Lahdessa on kaksi, Vilppulassa yksi, samoin Lievestuoreella ja Kuhmoisissa.

Kaikki 11 syntyivät Kannaksen Valkjärven Salokylässä.
---
Onko Saarijärvellä körttejä ?  Muistan kuulleeni Herättäjäjuhlatkin siellä joskus pidetyn.

Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: PekkaV - 11.08.22 - klo:05:40

   Yksinäinen saarnipuu

https://www.youtube.com/watch?v=JLBanviNN9o

Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: PekkaV - 12.08.22 - klo:05:02

   Yksinäinen nuoruus

Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: vn - 12.08.22 - klo:09:13
   Yksinäinen nuoruus

Kyllä vaan, valitettavasti
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 18.11.22 - klo:14:00
Yksinäinen vanhus voi olla surullinen näky, mutta vanh u u s voi olla kauheata, kun ei ole auttajia.
Onneksi Marinin sosialistienemmistöinen monipuoluehallitus esittää vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen porrastamista.  :109:

Lähde

Hallitus esittää vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen porrastamista
https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/hallitus-esittaa-vanhuspalveluiden-henkilostomitoituksen-porrastamista-
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: öppiäinen - 19.11.22 - klo:03:28
Setäni oli Tikka-niminen karjalaispoika

Karjalassa oli näitä eläimiä. Pohjois-Karjalassakin, jossa asuin. Koulussa luokallani ainakin Karhu ja Varis ja Norppa, rinnakkaisluokalla Tiainen. Ai niin, omalla luokallani vielä Muikku ja Kemppi, tosin Kemppiä (kuten muitakaan hyönteisiä) ei aina eläinkuntaan kuuluviksi huomata. Mutta kuvaamataitoa opetti Pitko ja musiikkia Pippuri. Mistä lienevät tulleet.  :017:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 19.11.22 - klo:03:53
Luonto on inspiroinut . Minun luokallani Orimattilan aikana oli Käki, Leivo ja Tikka.Lisäksi oli Kaija. Kaikki muut paitsi Leivo olivat evakkoja Kannakselta.

Tunnen myös Sorsa ja Karhu-nimisiä.

Hämäläiset ovat usein ns. savon aatelia nen-päätteisiä, uten Virtanen, Saarinen, Salminen.
On sitä muillakin alueilla. Äitini, virolahtelainen oli Hämäläinen.

Siellä on myös selvästi paikallisia nimiä. Mutku, Mässeli, Nakari, Haaja, Vilkki ja Viisas. Viimemainittu on sukulaisnimi.

Kiitos Öppis, kun ilahdutit yksinäistä, sairasta vanhaa mummia !
Heräsin kivuissa lääkettä ottamaan ja foorumi auttoi.
' Lapsen mieli on vähästäkin iloinen ! '
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 19.11.22 - klo:06:27
Oletkos luterilainen nähnyt sairasta ihmistä, joka huutaa kivusta joka uloshengityksellä etkä voi auttaa? Edes vuorokauden ajan kokenut jatkuvaa pahoinvointia?  Maannut sairaalassa töykeän lääkärion  tiuskiessa "Mistä te saitte pyelonefriitin"  jaksamatta vastata että hellantuttis, mene kotiin tänään, ota kännyyn infektiotautien oppikirja tai sisätaudit Harrisonin laitos ja lue sieltä.

Oletko ikinä toivonut olevasi kuollut?


Totta kyllä, ihmettelen aloittamiasi teemoja.  Tuleeko sota, vaikeat ajat, koronasta selviytyminen, ja herraties mitä vielä --- tyyliin onko mitään vaikeampaa kuin??

Eikö sinun ajatusmaailmasi muuta sisällä kuin pelottavaa mahdollisuutta ja pahimpaan varautumista?  Eikö elämässä ole edes sattumalta, ihan vahingossa, mitään muuta?  Kysyn tätä sinulta, koska otat nämä puheeksi.
 Saattaahan olla että itse liikun väärällä foorumilla.  Sori siitä. 
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 19.11.22 - klo:06:29
Siis, onko kukaan enää kiitollinen mistään?   Vai onko elämä nykyään  :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray:  ja tummaa ystäväkansaa  :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 19.11.22 - klo:06:29
 :kahvi:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 19.11.22 - klo:15:25
Oletkos luterilainen nähnyt sairasta ihmistä, joka huutaa kivusta joka uloshengityksellä etkä voi auttaa? Edes vuorokauden ajan kokenut jatkuvaa pahoinvointia?  Maannut sairaalassa töykeän lääkärion  tiuskiessa "Mistä te saitte pyelonefriitin"  jaksamatta vastata että hellantuttis, mene kotiin tänään, ota kännyyn infektiotautien oppikirja tai sisätaudit Harrisonin laitos ja lue sieltä.

Oletko ikinä toivonut olevasi kuollut?

Totta kyllä, ihmettelen aloittamiasi teemoja.  Tuleeko sota, vaikeat ajat, koronasta selviytyminen, ja herraties mitä vielä --- tyyliin onko mitään vaikeampaa kuin??

Eikö sinun ajatusmaailmasi muuta sisällä kuin pelottavaa mahdollisuutta ja pahimpaan varautumista?  Eikö elämässä ole edes sattumalta, ihan vahingossa, mitään muuta?  Kysyn tätä sinulta, koska otat nämä puheeksi. Saattaahan olla että itse liikun väärällä foorumilla.  Sori siitä.
Raamatun mukaan kärsimys kuuluu ihmisen elämään. Jokainen meistä joutuu henkilökohtaisesti kohtaamaan elämämme aikana paljon kärsimystä.  :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Pena - 19.11.22 - klo:15:36
Raamatun mukaan kärsimys kuuluu ihmisen elämään. Jokainen meistä joutuu henkilökohtaisesti kohtaamaan elämämme aikana paljon kärsimystä.

Sinusta, hyvä luterilainen, saa kuitenkin sen käsityksen, että luulet voivasi varautua kaikkea kärsimystä vastaan. Miten olet tähänastisen elämäsi aikana onnistunut?
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 19.11.22 - klo:16:30
Sinusta, hyvä luterilainen, saa kuitenkin sen käsityksen, että luulet voivasi varautua kaikkea kärsimystä vastaan. Miten olet tähänastisen elämäsi aikana onnistunut?
Jumalalla on meille jokaiselle rakkaudella räätälöitynä omat kärsimyksemme, jossa vaivatun syntisen maan matosen omavoimaisuus menee menojaan, ja tilalle astuu Kristuksen vahvuus ja lohdutus (2. Kor.1:5).  :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Pena - 19.11.22 - klo:17:08
Jumalalla on meille jokaiselle rakkaudella räätälöitynä omat kärsimyksemme, jossa vaivatun syntisen maan matosen omavoimaisuus menee menojaan, ja tilalle astuu Kristuksen vahvuus ja lohdutus (2. Kor.1:5).

On siis toivoa siitä, että sinäkin pääset eroon omavoimaisuudestasi.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 19.11.22 - klo:18:09
Jumalalla on meille jokaiselle rakkaudella räätälöitynä omat kärsimyksemme, jossa vaivatun syntisen maan matosen omavoimaisuus menee menojaan, ja tilalle astuu Kristuksen vahvuus ja lohdutus (2. Kor.1:5).  :eusa_pray:

Lutsku,  selitä Leenalle mikä on syntinen vaivattu maan matonen?  Sekö jota siilini pistää poskeen hyvällä halulla?   :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 19.11.22 - klo:18:14
 :icon_biggrin:

  Syntinen mato !  Khi hi hii ....
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Pena - 19.11.22 - klo:19:04
Lutsku,  selitä Leenalle mikä on syntinen vaivattu maan matonen?  Sekö jota siilini pistää poskeen hyvällä halulla?

Siinä taitaa matosen omavoimaisuus todellakin mennä menojaan!
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 20.11.22 - klo:14:27
Pääministeri bile Sanna Marinin sosialistienemmistöinen hallitus tuntee vastuunsa yksin asuvista ikäihmisistä.  :icon_xmaslol:

Ikäystävällisyyden edistäminen

Suomi on entistä ikäystävällisempi maa, joka tunnistaa väestön ikääntymisen tuoman yhteiskunnallisen muutoksen ja varautuu siihen. Ikääntyneet eivät ole vain palveluiden kohde, vaan myös yhteiskunnan voimavara. Tavoitteena on, että terveiden elinvuosien määrä lisääntyy, toimintakyky paranee ja palvelut toimivat oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.

Keinot

Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistaminen

Laaditaan poikkihallinnollinen ikäohjelma yhteistyössä eri ministeriöiden, kuntien, kolmannen sektorin ja muiden tahojen kanssa. Nostetaan muistisairauksien ennaltaehkäisy muiden kansansairauksien rinnalle.

Perustetaan vanhusasiavaltuutetun tehtävä ja toimisto. Kehitetään elämäntapaohjausta, neuvontaa ja tukea sekä toteutetaan kohdennettuja hyvinvointitarkastuksia ja kehitetään palveluneuvontaa. Otetaan huomioon erityisesti eläkkeelle jäävät. Otetaan ikäihmisten ravitsemuksen laatu, saatavuus ja yhteisölliset ruokailumahdollisuudet sekä kotona asuvien että hoivayksiköiden asukkaiden kohdalla kehittämisen ja valvonnan osaksi.

Otetaan huomioon vanhuspalvelujen tuottajakentän monimuotoisuus. Kehitetään erilaisten hoivapalveluiden tuottamismistapoja, kuten perhehoitoa ja muita välimuotoisia ratkaisuja.

Sotiemme veteraanien ja sotainvalidien määrä vähenee. Ikääntymisen myötä heidän ja heidän läheistensä tuen tarve lisääntyy. Sotiemme veteraanien tuki ja palvelut turvataan. Varmistetaan, että palvelut toteutuvat laadukkaina kaikkialla maassa.

Palveluiden parantaminen
Palautetaan luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Tiekartan mukainen käytännössä todentuva resurssien lisäys ja toimintatapojen kehittäminen toteutetaan suunnitellusti ja varmistaen oikea kohdentuminen.

Eliniän pidentyessä eläkeläisten määrä kasvaa voimakkaasti. Väestö on aiempaa pidempään tervettä ja toimintakykyistä, mutta myös palvelujen tarve kasvaa. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki) päivitetään. Vanhuspalvelujen laatua ja vaikuttavuutta lisätään.

Säädetään hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Mitoituksen toteutuksessa otetaan huomioon aina ensisijaisesti hoitoisuus. Selkeytetään henkilöstön työnjakoa muun muassa tukipalveluiden osalta. Henkilöstömäärän lisäys toteutetaan asteittain käynnistämällä tavoitteellinen kehittämisohjelma, jolla rahoitetaan polkua kohti uskottavaa ja vanhusten riittävän hoivan turvaavaa mitoitusta.

Suurin osa ikäihmisistä asuu kotona. Ympärivuorokautisen hoivan rinnalla vahvistetaan kotihoidon resursseja ja laatua. Kehitetään omaishoitoa.

Resurssien vahvistamisen ja lain päivittämisen lisäksi palvelujärjestelmää tulee kehittää. Henkilöstön osaamisesta ja jaksamisesta huolehtiminen, uudistuvat tavat toteuttaa palvelut, tavoitteellinen henkilöstöpolitiikka ja toimintakulttuurien integraatio ovat keskeisiä tekijöitä haettaessa ratkaisuja tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin.

Otetaan käyttöön uusia työtapoja ja teknologiaa. Varmistetaan vanhuspalveluiden hyvä johtaminen. Lisätään hoiva-alan houkuttelevuutta sekä henkilökunnan saatavuutta ja osaamista.

Kehitetään omavalvontaa sekä tehostetaan paikallista ja valtakunnallista valvontaa. Turvataan kielellisten oikeuksien toteutumista ikäihmisten kaikissa palveluissa. Jatketaan rationaalisen lääkehoidon edistämistä.

Lähde

"Suomi on entistä tasa-arvoisempi ja yhdenvertaisempi maa, jossa luottamus lisääntyy ja jokainen ihminen on arvokas"
https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/oikeudenmukainen-yhdenvertainen-ja-mukaan-ottava-suomi
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Pena - 20.11.22 - klo:16:45
Kerroit taas, luterilainen, mitä hallitus kertoo tekevänsä. Kerropa joskus itsestäsikin. Tunnetko lähipiirissäsi yksinäisiä vanhuksia? Miten huomioit heidät? Oletko varautunut siihen, että olet kenties joskus yksinäinen itsekin?
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 21.11.22 - klo:13:14
Kerroit taas, luterilainen, mitä hallitus kertoo tekevänsä. Kerropa joskus itsestäsikin. Tunnetko lähipiirissäsi yksinäisiä vanhuksia? Miten huomioit heidät? Oletko varautunut siihen, että olet kenties joskus yksinäinen itsekin?
Kävin tänäänkin katsomassa erästä yksinäistä tosivanhaa mummoa.  :icon_xmaslol:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Pena - 21.11.22 - klo:20:14
Kävin tänäänkin katsomassa erästä yksinäistä tosivanhaa mummoa.

Kuinka vanha on tosivanha? Naisten elinajanodote on maassamme 85 vuotta. Onko sitä vanhempi jo tosivanha?
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 22.11.22 - klo:13:29
Kuinka vanha on tosivanha? Naisten elinajanodote on maassamme 85 vuotta. Onko sitä vanhempi jo tosivanha?
Länsimaissa naiset kuolevat vanhuuteen keskimäärin 80–85 vuoden iässä, ja miehet yleisimmin 75–80-vuotiaana. Erittäin pitkä elinikä on naisilla tyypillisempää kuin miehillä. Suurin osa sata vuotta ylittäneistä ihmisistä on naisia.  :icon_xmaslol:

Lähde

Vanhuus https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhuus
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Pena - 22.11.22 - klo:14:08
Länsimaissa naiset kuolevat vanhuuteen keskimäärin 80–85 vuoden iässä, ja miehet yleisimmin 75–80-vuotiaana. Erittäin pitkä elinikä on naisilla tyypillisempää kuin miehillä. Suurin osa sata vuotta ylittäneistä ihmisistä on naisia.

Tätähän tue elinajanodote tarkoittaa. Et vastannut kysymykseen, minkä ikäistä naista pidät tosivanhana mummona.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 23.11.22 - klo:02:45
Länsimaissa naiset kuolevat vanhuuteen keskimäärin 80–85 vuoden iässä, ja miehet yleisimmin 75–80-vuotiaana. Erittäin pitkä elinikä on naisilla tyypillisempää kuin miehillä. Suurin osa sata vuotta ylittäneistä ihmisistä on naisia.  :icon_xmaslol:

Lähde

Vanhuus https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhuus

Yksikään ihminen ei kuole "vanhuuteen".

Iän myötä lisääntyvät erilaiset sairaudet, joita joskus on joskus kutsuttu rappeutumissairauksiksi.  Tätä suuremmassa määrin vaikuttaa tautikertymä, syöpäsairauksien yleistyminen pääasiallisesti.

Totta tietysti on että eräät ayöpätyypit ovat yleisempiä lapsilla ja nuorilla, akuutti lymfaattinen leukemia tulee etsimätyä mieleen, samoin aggressiivinen rintasyöpä ja sarkooma.

Virvoittaakseni sieluasi voin kertoa faktatietona, että alamäki alkaa kahdenkymmenen elinvuoden jälkeen.

Voit siis tyyntyä, vanhuus ei ole sairaus.   :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap:  eikä korkea ikä tapa ketään.



Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 23.11.22 - klo:03:23
Mites tämän nyt tänne taas formuloisi, kun tämä juttu käsitetään kuitenkin niin että mene hoitoon ja kun mainittu käsky tai neuvo painua psykiatrille on niin tuikitavallien herja ja ilkeys, siis, miten selitän etten tällä kertaa ole ilkeä.  Joskus kyllä, valitettavasti.

Spesialiteettini reunamilta nyt vain mainitsen kun mieleeni juolahti,  että   ihmisen yleisin elämää rajoittava pelko on kuolemanpelko, tai kaiken loppumisen pelko, eikä se lievity varautumalla. Viisas varautuu, tietysti, siksikin että pärjää kun ilmeistä on että  pitää.  En osaa sanoa voiko kaikkea sinne Jumalan pikkiinkään ajatella jos omaa tyhmyyttään jättää nuotion sammuttamatta rutikuivas metsäs ja  seuraa suuri tulipalo, vaikka,  Ettei kaikkea voi estää, on jo toinen tarina.  Saattaa se kulo ukkosestakin syttyä.

Psykiatriassa "terve"  merkitään "neuroottinen/normaali", sillä ihmisen kasvu aikuisuuteen jättää aivan aina neuroottisia piirteitä, ristiriitoja, ja jomnkinasteisia oireita.  Syystä tai kolmannesta oireet alkavat haitata elämää ja tuottaa subjektiivista kärsimystä. 

Ne kannattaisi siinä tapauksessa hoitaa pois.  Oikein osoite ei tosin ole psykiatri mutta sitä autta saa ohjeita kenelle hakeutua psykoterapiaan tai paykianalyysiin, samoin tietoa hoidon korvattavuudesta.

........................

Jos nyt joku tämän lukee niin, että Leena käski painua hoitoon tai peräti, körttiläiset käskivät painua hoitoon niin Leena tulee henkilökohtaisesti opettamaan vähän moraalia.  Körttiläiset eivät ole tehneet niin eivätkä näin ja Leena koettaa nyt pitkän mietinnän jälkeen pysyä hetken asiassa.

Unohtuuhan tämä itseltänikin toisinaan mutta fakta homma on, että saitilla  seikkailee muuan eräältä ammatiltaan psykiatri, ja kyllä kerron jos tämä otus nahkani alla herää.  Nyt kävi niin(kin).  Harvemmin.
................

Ääh, tuntuu tyhmältä mutta jätän kuitenkin tän jutun poistamatta. Kapteeni laivas tietää, etten meinannu pahaa. Vikka vaan ammattinimeäni jatkuvast väärin lausutaan   :003:






Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: öppiäinen - 23.11.22 - klo:10:18
Luulisin, että yksinäinen lapsuus on vielä kauheampaa.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: öppiäinen - 23.11.22 - klo:10:25
Länsimaissa naiset kuolevat vanhuuteen keskimäärin 80–85 vuoden iässä, ja miehet yleisimmin 75–80-vuotiaana. Erittäin pitkä elinikä on naisilla tyypillisempää kuin miehillä. Suurin osa sata vuotta ylittäneistä ihmisistä on naisia.  :icon_xmaslol:

Lähde

Vanhuus https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhuus

Eikös oikea lähde tässä nyt kuitenkin olisi Pyhä Raamattu?  (https://cosgan.de/images/smilie/figuren/a060.gif)

Ps. 90:10
Meidän elinpäivämme ovat seitsemänkymmentä vuotta taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta

1. Moos. 6
3 Silloin Herra sanoi: "Minun Henkeni ei ole vallitseva ihmisessä iankaikkisesti, koska hän on liha. Niin olkoon hänen aikansa satakaksikymmentä vuotta."

(Ai juu mutta eihän körttiläiset saa Raamattua siteerata, saati paukuttaa sillä ketään päähän. Sori.)

Mutta miehet lienee siis raamatullisempia, kun ymmärtävät kuolla psalmin määrittämässä ajassa?
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: PekkaV - 23.11.22 - klo:12:04
   Yksinäinen nuoruus
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 23.11.22 - klo:19:26
Kiusataan koulus taikka myös duunis.  Jättää rumaa jälkee. 
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 23.11.22 - klo:19:40
Hyväksikäytetyt lapset, alistetut vaimot, hakatut kotieläimet.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Viisveisaaja - 23.11.22 - klo:19:56
Maksalaatikko
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 24.11.22 - klo:05:59
Maksalaatikko


Riippuu kuka sen tekee kovasti.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: PekkaV - 24.11.22 - klo:06:00

   Yksinäinen eläkeläinen

Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 24.11.22 - klo:14:27
(Ai juu mutta eihän körttiläiset saa Raamattua siteerata, saati paukuttaa sillä ketään päähän. Sori.)
Aamen! Raamatun siteeraaminen ei kuulu herännäisyyteen.  :icon_xmaslol:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Pena - 24.11.22 - klo:14:36
Raamatun siteeraaminen ei kuulu herännäisyyteen.

Saahan körttiläinenkin lainata Raamattua, jos sen tekee taiten ja asiaan liittyen. Kuuluuhan raamattutunti herättäjäjuhlienkin vakio-ohjelmiin. Päähän paukuttaminen lienee eri asia. Eihän avatulla kirjalla oikein voi läimäyttää.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Thomas McElwain - 27.11.22 - klo:06:24
Hyviä uutisia tänä aamuna! En tiedä voiko se olla hauheampaa kuin yksinäinen vanhuus, mutta sain hyviä uutisia. Joku ystävä ulkomailla (kyllä tällainen narsistillakin voi olla ystäviä, ainakin Suomen ulkopuolella) kysyi eilen oliko jotain pahaa minulle eilen tapahtunut, kun sähköposti kuului alakuuloiselta. Sanoin, että on liian pitkä kertomus, mutta körtit taas liittoutuvat minua vainoamaan. Nyt sain tietää, että hän ystäväpiirin kanssa keskiyöllä pitivät tilaisuuden, jolloin loivat syyllisille "voimakkaat" kiroukset. Seppo Samila muistettiin nimeltä, mutta suurin osa piileksii valhenimien taakse. Hän väitti, että kiroukset toimivat silti. Minä en usko sellaisiin, mutta voimme aina toivoa, että te saatte tuntea lähipäivinä tulokset siitä, että menitte kehumaan ja kiittämään viisveisaajaa siitä, että hän haukkui minua narsistiksi siionin virsien nykysijainnin ilmoittamisesta.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Thomas McElwain - 27.11.22 - klo:06:30
Kiusataan koulus taikka myös duunis.  Jättää rumaa jälkee.

 :eusa_clap:
Totta. Myös körttifoorumilla. Minua on täällä kiusattu aika rumasti siionin virsien kääntämisestä, viisveisaaja jopa lupasi ottaa pari kolme kaveria mukaan ja läksyttää minua kotona. Ylläpito vaivihkaa tuhosi todistusta siitä muutaman päivän sisäällä, niin rumaa jälkiä täällä hoidetaan. Ilmeisesti kiusamisesta valittamista on paljon suurempi synti kuin itse kiusaaminen, moittimisesta päätellen. Tänään ainakin kiusaaja sai kukkakimput ja kiusaamisen paheksuja sai moitteet.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 20.12.22 - klo:14:11
Suomessa on lukuisia vanhuksia, jotka kärsivät yksinäisyyden tunteesta. Eräs vanhus puhuu viherkasville, ettei unohda, miten sanat soljuvat suusta. Toinen toivoo pääsevänsä ajasta ikuisuuteen. Yksinäisyyden syyt voivat johtua puolison kuolemasta, muutosta, eläkkeelle jäämisestä tai sairaudesta. Syitä on monia muitakin. Ajoittainen yksinäisyys on osa normaalia elämää, mutta joidenkin kohdalla tunne on pitkäaikainen tai pysyvä.  :eusa_pray: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/667546d5-b53f-4fb9-849b-bd663deaf5df

Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 21.12.22 - klo:14:05
Hoivapaikkaan pääsyä helpottaa, jos sytyttää kotonaan tulipalon tai lähtee harhailemaan yöpaita päällä kadulle, huokaa arvostettu gerontologian professori ja vanhuustutkija Marja Jylhä. :eusa_pray:

Marja Jylhä painottaa, että muistisairaudet yleistyvät jyrkästi iän myötä. Dementiaan sairastuvien määrän voi laskea suoraan yli 85-vuotiaiden määrästä.

– Yli 90-vuotiaista dementiaa on yli 40 prosentilla. Elämän pidentyminen on lääketieteen voitto, mutta ihminen vanhenee ja muuttuu hauraaksi elämänsä loppuvuosina. Muistisairauksiin ei edelleenkään ole parantavaa lääkettä, eikä niitä voi tehokkaasti ennaltaehkäistä.

Vanhuustutkija muistuttaa, että kasvavasta hoivatarpeesta huolimatta ympärivuorokautisen hoivan saamista on vaikeutettu jo pitkään. Hoitoon pääsyn ehtoja on monin paikoin tiukennettu.

Professori Jylhän mukaan ympärivuorokautisen hoivan karsimisella on inhimillisen kärsimyksen lisäksi valtavia vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Esimerkiksi poliisi joutuu aikaisempaa enemmän etsimään kotoaan eksyneitä muistisairaita.

– Kotona asuu tälläkin hetkellä ihmisiä, jotka eivät tiedä enää olevansa kotona, ja tämä tekee kotihoidon mahdottomaksi. Näitä ihmisiä ei voi kotona enää oikeasti hoitaa.

– Jotkut sanovat, että hoivapaikkaan pääsyä helpottaa, jos sytyttää kotonaan tulipalon tai lähtee harhailemaan yöpaita päällä kadulle. Jos istuu kotonaan ahdistuneena ja likaisenakin, hoitajat pesevät sinut sitten kun ehtivät. Se ei ehkä vielä riitä hoivapaikkaan, Jylhä pohtii.

Lähde

Hauraan vanhuksen on yhä useammin pakko asua yksin kotona – Ylen kysely paljastaa huolestuttavan näkymän
https://yle.fi/a/74-20009464
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Pena - 21.12.22 - klo:14:59
Kirjoitapa joskus jotain omia ajatuksiasi, luterilainen! Ainakin voisit kommentoida nätä 'leikkaa ja liimaa' -lainauksiasi. Kerro vaikka, miltä näillä näkymin näyttää elämäsi vaikkapa 80-vuotiaana. Arveletko, että sinulla on silloin kestävä läheisistä ihmisistä koostuva turvaverkko? Jos olet jo sen ikäinen, onnittelen.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Viisveisaaja - 21.12.22 - klo:21:08
Joskus nuorena kiihkouskonnollisena kiersimme ihmisten koteja jakaen ilosanomaa, en nyt tiedä missä kohtaa se sanoma oli vain iloinen, kun muistutimme tien olevan myös kivikkoinen ja raskas.

No sääli tuli ja uskonnollisuus karisi, kun jokusen vanhuksen kotiin tulimme tai tulin.
Siellä jutellen ja jotain joululehteä tarjoten viekkaasti sisään päästyä.
Vanhuksen kun aloitti jutella, niin juttua tuli ja loppua ei ollenkaan.
Yhden vanhan miehen muistan, kun hän alkoi kertoa elämästään ja sitä tarinaa tuli jokunen tunti.
-Yksi mummo alkoi itkeä ja tarjota rahaa ja kertoi käyneensä kun oli voimia paljon kirkossa.
Itku meinasi päästä niiden vanhusten luona vieraillessa.
Heidän yksinäisyytensä löi kyllä kasvoihin ja mietin, että missä heidän omaiset, miksi ei he ole kuuntelemassa. Ja paljon muuta.

Jos olisi ollut enempi järkeä päässä tai vähempi ja enempi järkeä sydämessä, niin oisin heidän luonaan aloittanut säännöllisen vierailun.
En tajua miksi en tehnyt sitä.
Omat turhat pyrkimykset johonkin kai vei.
Vaikka turha pyrkiä minnekkään, kun kaikki on korkeimman kädessä.
Toinen nukkuu ja tulee siunatuksi. Toinen uurastaa ja ei saa mitään aikaan.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 22.12.22 - klo:10:31
Se on,  ettei osaa olla ja viihtyä yksin, itsensä seurassa.  Se on kamalaa millä ikäkaudella hyvänsä.

Joka osaa olla yksin, todella viihtyy itsensä seurassa ja siinä muistojensa ja Jumalan kanssa,  saattaa olla erittäin onnellinen,  ainut mitä hänelle toivotan,  on hätäapu jos vaikka kaatuu eikä selviä takaisin jaloilleen....  siinä vain toinen hauras vanhus harvemmin muuta kuin hätääntyy.

Moni jää lopulta yksin,  harvoin täältä käsi kädessä lähdetään.


Oman psyykkisen totuutensa ja Jumalansa kanssa rauhan tehnyt viihtyy ja kenties juuri iäisyyden aamun sarastaessa. 

Sen olen nähnyt, ja sitä hiljaksiin aavistelen, ja siitä kiitän.   :kahvi: :kahvi: :kahvi:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 22.12.22 - klo:15:33
Kirjoitapa joskus jotain omia ajatuksiasi, luterilainen! Ainakin voisit kommentoida nätä 'leikkaa ja liimaa' -lainauksiasi.
Gerontologian professori ja vanhuustutkija Marja Jylhä on alan asiantuntija.  :icon_xmaslol:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 22.12.22 - klo:15:44
Gerontologian professori ja vanhuustutkija Marja Jylhä on alan asiantuntija.  :icon_xmaslol:

Juuh...  Se tiedetään...  Ettet sitten ihan päätöksellä ajattele itse. 
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 22.12.22 - klo:15:52
Suomen tämän hetken arvostetuin psykoanalyytikko ja psykoanalyyttisen teorian tutkija ja opettaja Pentti Ikonen sanoi muuan luennollaan ihmisen todella ymmärtäneen ja sisäistäneen oppimansa ja lukemansa kun hän on opiskellut niin paljon, ettei enää uskalla varmuudella sanoa, keneltä on oppinut tämän tai tuon tai tuon ajatuksen. 

Minulla on vielä matkaa,  voin mainion hyvin antaa tähdeviitteeksi ainakin Erik H Eriksonin Lapsuus ja Yhteiskunta, itselläni on Gummeruksen laitos mutta se on painettu useita kertoja, ja luulen kustannusikeuksien siirtyneen vaan varma en tästä ole,    Ikonen ja Rechardt, Thanatoksen  kohtalot,  Suomen  Psykiatriyhdistyksen julkaisuja,   ja... ja... ööh,  on muita kanssa, minun pitää ajatella.   En ole mitään keksinyt itse kaiken olen saanut opetettuna tai lukenut ja tietty sitten ajatellut paljon kaikkee

niin ja Melkanie Klein, Kateus ja kiitollisuus, sitä minä erittäin suosittelen, sen kääntäminen suomen kielelle oli Heljä Lankiselta kulttuuriteko.  Ei nyt suoastaan tuohon liity mutta liittyy kumminkin.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 23.12.22 - klo:14:10
Joka osaa olla yksin, todella viihtyy itsensä seurassa ja siinä muistojensa ja Jumalan kanssa
Aamen! Yksinäinen vanhuus Jumalan kanssa riittää nöyrälle alatien madolle taivaaseen pääsyn epävarmassa toivossa.   :icon_xmaslol:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Pena - 23.12.22 - klo:19:06
Yksinäinen vanhuus Jumalan kanssa riittää nöyrälle alatien madolle taivaaseen pääsyn epävarmassa toivossa.

Toivo on varma. Meidät on pelastettu, se on varma toivomme. Mutta toivo, jonka jo näkee täyttyneen, ei enää ole toivo. Kukapa toivoo sellaista, minkä jo näkee (Room. 8:24)!
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 27.12.22 - klo:11:42
Kirjoitapa joskus jotain omia ajatuksiasi, luterilainen! Ainakin voisit kommentoida nätä 'leikkaa ja liimaa' -lainauksiasi. Kerro vaikka, miltä näillä näkymin näyttää elämäsi vaikkapa 80-vuotiaana. Arveletko, että sinulla on silloin kestävä läheisistä ihmisistä koostuva turvaverkko? Jos olet jo sen ikäinen, onnittelen.
Todennäköisesti olen silloin jo kuollut ellei sitten Kristuksen toinen tulemus ja viimeinen tuomio ole tapahtunut, jossa meidät jaetaan vuohiin ja lampaisiin.:eusa_pray:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 27.12.22 - klo:13:55
Tänään alkaa selvitä että yksinäinen vanha mies, erakoksi mainittu onkin Rautjärven kirkon polttaja.

Tämä on paitsi raitjärveläisten murhe myös yhteinen murheemme ihmisisä jotka ovat niin erakoituneita, vanhoja, yksinäisiä, katkeria ja vihaisia että ajautuvat hirvittäviin tekoihin viattomia ulkopuolisia kohtaan.

Ihminen joka salaa itsensä, salaa myös tekonsa ja on tällä  tavoin peloittava .

Tämä voi olla myös Vladimir Putinin ongelma. Vaikka on mainetta, näennäistä valtaa ja rahaa tietysti vaikka kuinka paljon, kun ei ole mielenrauhaa eikä kestä terveyshuoliaan, ajatuu amok-juoksun-kaltaisiin tekoihin.

Herra armahda näistäkin !
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Pena - 27.12.22 - klo:14:02
Tämä voi olla myös Vladimir Putinin ongelma.

Vallan huipulla on yksinäistä. Varsinkin silloin, kun valta perustuu pelkoon, sen haltija joutuu itse elämään alituisen pelon vallassa.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 27.12.22 - klo:14:18
Eräskin asui bunkkerissa ja vei naisensa mukanaan itsemurhaansa.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 29.12.22 - klo:09:36
Aamen! Yksinäinen vanhuus Jumalan kanssa riittää nöyrälle alatien madolle taivaaseen pääsyn epävarmassa toivossa.   :icon_xmaslol:

Hyvä tavaton, kuinka joku ihminen jaksaa höpistä joutavuuksia.  En sano ikinä että olisi hiljaa, mutta ellei sinulla ole muuta sanottavaa, niin tiedoksi, tuo on jo moneen kertaan luettu ellet noin niinkuin itse sattumalta huomaa.  Kehitä vaikka ihan vahingossa jotain, mistä et ole ennen kirjoittanut, kun näkemykseni ja kokemukseni mukaan kuitenkin osaat, tai siis, olen lukenut sinulta paljon älykkäämpiä juttuja. 

Tämä alkaa muistuttaa rikkinäistä äänilevyä, siis vanhaa vinyyliä jossa oli naarmu ja joka sen takia jäi junnaamaan yhtä ja samaa uraa.

Eihän sitä enää kukaan kuunnellut vaan vaihtoi ehjään.  Et sitten voisi tehdä samoin?   
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 29.12.22 - klo:09:46
Todennäköisesti olen silloin jo kuollut ellei sitten Kristuksen toinen tulemus ja viimeinen tuomio ole tapahtunut, jossa meidät jaetaan vuohiin ja lampaisiin.:eusa_pray:

Tietoni (!) mukaan sitä ennen tapahtuu tempaus (uskovaiset ts viidesläiset) tempaistaan pilviin(en tiedä kuinka käy kirkkaalla ilmalla, noh, meillä Suomessa on  tavallisesti pikkuisen pilvistä, asumme länsituulten vyöhykkeellä)  ja seuraa tuhatvuotinen aika jona saatana hallitsee maailmaa ja tosin, siltä toisinaan näyttää, entäs sitten jos uskovaiset on jo tempaistu==  No joka tapauksessa Öljymäki ei ole haljennut eli paljon tapahtuu ennen tuota minkä selostat...

Kyllätäällä kaikki tiedetään ja vähän ylikin,  rippikoulun salatietopäivän tuioksena, ei muistiinpanoja....   :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 29.12.22 - klo:13:43
Tietoni (!) mukaan sitä ennen tapahtuu tempaus (uskovaiset ts viidesläiset) tempaistaan pilviin(en tiedä kuinka käy kirkkaalla ilmalla, noh, meillä Suomessa on  tavallisesti pikkuisen pilvistä, asumme länsituulten vyöhykkeellä)  ja seuraa tuhatvuotinen aika jona saatana hallitsee maailmaa ja tosin, siltä toisinaan näyttää, entäs sitten jos uskovaiset on jo tempaistu==  No joka tapauksessa Öljymäki ei ole haljennut eli paljon tapahtuu ennen tuota minkä selostat...

Kyllätäällä kaikki tiedetään ja vähän ylikin,  rippikoulun salatietopäivän tuioksena, ei muistiinpanoja....   :eusa_pray:
Leena on dispensationalismin harhan pelottelema. Meidän ei tarvitse tähyillä taivaalle, josko Kristus tulisi jo tänään, koska Hän on kirkkonsa keskellä läsnä koko ajan sakramenteissa jakaen armoaan näkyvien aineiden välityksellä. Viimeisenä päivänä, Kristuksen toisen tulemuksen yhteydessä, tapahtuu yleinen, jokaista ihmistä koskeva ylösnousemus. Ensiksi herätetään uskossa kuolleet, ja sitten kirkastetaan silloin elossa olevat uskovat. Uskovien ja suruttomien kuolleista herättämisen välillä ei ole tuhatvuotista valtakuntaa. Ai niin, körttiläisethän eivät ole uskovia mutta Kristuksen toisen tulemuksen yhteydessä on viimeinen tuomio, jossa meidät jaetaan vuohiin ja lampaisiin. (Joh. 5:28-29; Fil. 3:21;  Jes. 66:24; Matt. 12:41; 1 Kor. 15:51-52; 1 Tess. 4:16-17; Hebr. 9:27; Matt. 22:29;  Matt. 11:25; Room. 4:17; Room. 4:21). :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Pena - 29.12.22 - klo:14:26
Ai niin, körttiläisethän eivät ole uskovia.

Ovat uskovia, mutta eivät oikeauskoisia, uskovaisia tai uskomassa. Sanat tarkoittavat oikeastaan samaa, mutta ovat eri porukoiden käytössä. Merkityksissä on vivahde-eroja riippuen siitä, käytetäänkö sanaa 'meistä' vai 'muista'.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Pena - 29.12.22 - klo:14:27
Leena on dispensationalismin harhan pelottelema.

Ei Leena mitään pelkää, on saattanut nuorena säikähtää.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 30.12.22 - klo:04:34
Ei Leena mitään pelkää, on saattanut nuorena säikähtää.

Täällä on oikeaa tietoa --- Leena peräri pelkää liian vähän mitään, mutta toteenpa tässö lutheruslaisella olevan toinen tieto näistä tempauskysymyksistä, kuin meitä  valistäneilla pastoreilla. 

Joku täällä on tainnut kuulla kuinka menin uskosta --  kun tullaan niin voi kai mennäkin.  Oli viehättävä toukokuinen perjantai ja kaikki hesan mustarastaat äänessä, kun lähdin Kansanterveystieteen laitokselta mitä tekemistä minulla siellä oli en muista mutta kai jotain kun sieltä tulin, ja odottelin bussia Ruskeasuon pysäkillä, ja katselin auringon viivyttelevää laskua Haagan yllä, ja pout olivat vaalassa vastapuhjenneessa lehdessä, Mätäjoki, kauniimpi kuin nimensä,  virtasi vakaana kohti merta, ja maailma oli uusi ja tuore ja kaunis, kaunis

ja sanoin Jumaöalle,  Minä en, hyvä Jumala, enää jaksa olla uskovainen, aamen ihan vailla huuromerkkejä.

Paljon on vettä virrannut Kymijoessa sen jälkeen, ja Mätäjoessa  myös sen puolesta, ja tapahtunut moniaita kuten oli että tapasin yhden svenskatalande prästin jonka kanssa kuulin että tuo minulle opetettu  versio ja lutheruslaisenkin ´versio, noh, siitä en kuin uumoile mutkan kautta kun ei kerro vaikka kysytään suomalainen miesoletettu kun on ---     kulkevat kristinuskon nimellä kyllä. 

En tässä mitään totea hänen versiostaan aamenhuutoineen,  mutta sanottakoon niistä minulle oetetuista että kristinuskoa,  kun itse huomasin, rimaa hipoenm ja aika ajoin sen alittaen, mikä oli oma toteennuttaminen

Virsi:  Suoi Jeesus, paras opettaja
         mun itseäni tuntea kokonaan ---   


           Kun kristityn on nimi mulla
           tee siksi mnut todella
           suo tahtos tekijäks mun tulla
          sun nuhteitasi totella
           ja käydä  viimein taivaaseen
           elohon, iloon iäseen.


Seuraavan opettajani tosin ehtivät natsit hirttämään, mutta on heitä, jotka kuoltuaankin puhuvat. Kun en oikein saanut papeista johdonmukaisesti tolkkua, päätin että rupen itse lukemaan niitä kirjoja, kun avoimessa yliopistossa voi enkä halunnut papiksi enkä uskonnon opettajaksi, enkä viedä yhdeltälään nuorelta ihmiseltä opiskelupaikkaa,

 ainoastaan lukea teologiaa ja sitä voi lukea siellä paljon jonkia lisäksi kävin kuuntelemassa Risto Saarisenko se oli, graduseminaaria kun kehuivat ja sattui sellanen duuni että pystyin karkaamaan.  Ja koineen kreikan sai etänä tosin läsnäolotentein mutta yksin lukien ja nettiin räpsähti aina ne luentosiat ja tehtävät ja uskontotieteestä sai lisäopetusta jossa oli hermostuttava ja hermostunutkin opettaja kyllä, mutta se ryhmä oli taas ihan super  eli kaikkea voi tehdä-. 

Minä arvelen, kun asia joskus on tullut asialliseen keskusteluun, eli ei semmoiseen kun mainigtun nimimerkin täällä esitelmöimä aamenhuutoineen ja tietotoimistoineen Ainoistas Oikeista Viimeisistä Tapahtumista, että nyt kun emme enää ole niin siteissä kotiseudun  virityksiin ns kristinuskosta, vaan voimme selata netistä minkä tahdomme ja meihin vetoaa, niin siis, minähän vain a j a t t e l e n   e n 

että

minkä ihminen on nuorempi, hän pitää kaikessa itseään vallan voitokkaana ja tämä koskee kaikea elämää, siitä alkaen että voi muuttaa aviopuolison ja itse kestää kaiken ja osaa kaiken ja hallitsee  kaiken ja tämä kyllä on tietopohjaista tietoa, ja näin on oikein ja kuten tulee olla.  Nuoren tuleekin uskaltaa,  nelikymppisenä epätöi jo monia seikkoja, eräskin meitä opettanut psyologi sanoi, enää en uskaltaisi hankkia lasta, tiedän liikaa itsestäni puolisostani maailmasta --- moni tlosin niinkij telee, välihuuto ilman aamenta,m asia on ptofaani. 

Kun vuosirenkaitsa on kuusikymmentä, elämä alkaa muuttua selviämisen ihmeeksi ja sangen epävarmaksi ja näin tulee olla.  Sillä maailman kaikkinaisesgta epävarmuudesta tulee oppia ja osata ja hyvä kai olisi, joa niillä nuorilla olisi lähistöllä joku varttunut joka hieman jarruttaa jotta ei aivan syöksytä päin seiniä ja tämä väki jo ymmärtää itseään eikä elätte,e ainakaan luuloja mistään, ei edes siitä a´kallisarvoisesta pelastumisestaan,  sillä

hänellä itsellään ei ole enää ja bän sen tietää,  sitä valuuttaa jolla lunastetaan ihmissielu tuonelasta, niin sanoakseni. 

Joku oppii tämän nuorempana, joku ja terve ihminen useasti onnistuu pitämään paremmat käsityksensä pityempään, ja oletan, min
ä  v a i n  oletan, että ihmisen Ljuoja hänet tuntee,  ja kaikki käy tlisinaan tahtonsa mukaan, ja  kun joskus ymmärsin mitä alvin todella sanoi ja tarkoitti kaksinkertaisella predestinaatiollaan, olin jälleen taas heyken rAuhallisempi


Kerran Italisasssa oli emerituspiispa Eero Huovinen mukana, kuten aika usein tosin.  Tuli puheeksi yhteinen ehtoolllinen roomalaiskatolisen kirkon kanssa, nythän sine mennään kyllä mutta eeellä käsi vasi yli rinnan osoitetaan estetty, jolloin pappi siunaa ainoastaan.

Mjutta siis,  oli kysynyt milloin se sopisi.  Jos pystyy uskoaan kaiken heidän katekismuksestaan, well yes,   si,  perche no, ja naturalmente, siitä vaan.  Eilei pysty, kun ehkä on  outoja seikkoja enkä ole minä Leena sitä edes lukenut kuin sen palasen taikka liitteen tai mikä hän on,  tai asiakirja, Yhteinen julistus vanhurskauttamisesta,  Mutta se ei siis riitä

jos on kamala sielunhätä eikä oman kirmon pappia paikalla, niin oklei sitten,  tägän päättyi se ialogi melkein,  Huovinen sanoi, sehän koskee minua joka päivä. 

Tämän minä arvelen heränneitten, so körttiläisten ymmärtäneen syvästi oikein,  mutta tähän pääsemiseen tarvitaan että jokseenkin useasti päätyy vaelluksessaan pyrstölleen tai turvalleen turpeeseen.  Ja, kokenuy kaiken tietää mutta aika hulliu on, jos kaien lähtee kokemaan

Ihmisen vaan täytyy oma polkinsa kulkea, ja olkoon että öiti veisasi jokseenkin siionin virsiä ja oli jotakuinkin piiloherännyt aivan tietämättään, ja vähitellen mietti mielessään  yhä körttiläisemmin (isä ei näistä asioista puhu)

Eihän se mitään vaikuttanut kun me sskon kanssa aikanamme käytiin se kotiseurakunnan rippikoulu paikallisvärityksellä ---- joku uhuu astian mausta, minä väitän että koko kuppi on vaigettu ja juoma siinä samalla,m  kun kristinuskoa tarjoilklaan ----  ja jos ei ymmärrä hetännäisyyttä,  ei sitä asiaa voi auttaa,  ei ole vielä vaeltanuyt sille kohtaa, ehkä joskus vaeltaa ellei ole vaikka kotonaan kokenut niin ikäviä,  ettei enää i k i n ä   ja silloin on no, niin,  jos sanoisin että myllynkivi pantu kaulaan, se kuulostaisi dramaattisemmalta kuin ajattelen


sillä


kaikki vanhemmat tulevat niin tehneiksi, parasta tarkoittavatkin, sillä ihminen on vajavainen olento ja jokaisen täytyy sen takia lähteä ja irrottautua kodistaan,  vaikka saattaa joskus palata kun on itse vähän kokenut elämää ja tehnyt omat erehdyksensä. 

Sellaista mietin ja pahoittelen, tuli taas pitkä teksti.  Nyt kai itäisi pestä nuorempi siilini Xavier Zelensky, kun se on herelä ja fillaroi, aina sen kylpy siirtyy, se joko nukkuu ja päästää vihisen tuhinan kun tarjotaan kylpyä, tai on keskittynyt siilillisiin puuhiinsa, ei sitä viitsi häiritä,  aermpi likainen ja onnellinen siili, mutta huomenna se pestään. 
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 30.12.22 - klo:04:57
Kirjoitusvirheistä sen  verran, ei ollut alvin joka keksi jutun kaksinkertaisesta predestinaatiosta kyllä se oli   Calvin.  Pari näppäintä otti vähän osumaa kun sairastin
oksennustaudin joulun alla.   :kahvi:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: öppiäinen - 31.12.22 - klo:14:51
Tietoni (!) mukaan sitä ennen tapahtuu tempaus (uskovaiset ts viidesläiset) tempaistaan pilviin(en tiedä kuinka käy kirkkaalla ilmalla, noh, meillä Suomessa on  tavallisesti pikkuisen pilvistä, asumme länsituulten vyöhykkeellä) 

Ei kai sitä pakko ole suoraan ylöspäin temmata? Kai saa viedä yläviistoon, jos on tarpeen sopivan pilvisyysalueen löytämiseksi?

Joskus voi käydä niin, ettei koko Suomen alueella ole pilviä, mutta jos koko maapallon kiertää niin löytyy kyllä.

Vaikka toisaalta minä olen ollut luulossa, että tempaaja olisi jossain määrin säistäkin vastuussa. Tosin joidenkin uskovaisten ajattelussa on kai sitäkin, että on erikseen luonto ja yliluonto, ja luonto toimisi jotenkin itsekseen kun se on toimimaan kertaalleen asetettu, ja tempaajan toimenkuvaa on vain silloin tällöin puuttua asioihin. Ehkä tarkoitus ei ole järkätä tempaukselle otollista säätä sitten?
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: PekkaV - 07.02.23 - klo:04:38

   Vanhus on enemmän läsnä - ja enemmän poissa! Skaala on laajentunut ja hajonnut, levinnyt.
Elämänkoemus on tuottanut painavaa dataa, jonka pyörittäminen fysiikan heiketessä lopulta nujertaa. Sirpaleita sieltä, sirpaleita täältä. Ihmiskasvot, lähimmäinen, se kaikkein oleellisin jää viimeisenä konkretiana, kunnes sekin hiipuu ja haihtuu, etääntyy ja katoaa ja ihminen on viimeisellä puomilla Jumalansa edessä.

Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 11.02.23 - klo:15:33
Yksikään ihminen ei kuole "vanhuuteen".

Iän myötä lisääntyvät erilaiset sairaudet, joita joskus on joskus kutsuttu rappeutumissairauksiksi.  Tätä suuremmassa määrin vaikuttaa tautikertymä, syöpäsairauksien yleistyminen pääasiallisesti.

Totta tietysti on että eräät ayöpätyypit ovat yleisempiä lapsilla ja nuorilla, akuutti lymfaattinen leukemia tulee etsimätyä mieleen, samoin aggressiivinen rintasyöpä ja sarkooma.

Virvoittaakseni sieluasi voin kertoa faktatietona, että alamäki alkaa kahdenkymmenen elinvuoden jälkeen.

Voit siis tyyntyä, vanhuus ei ole sairaus.   :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap:  eikä korkea ikä tapa ketään.
Sairauksiin kuoleminen on väistämätöntä ja normaalia.  :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 23.08.23 - klo:12:56
Toivo on varma. Meidät on pelastettu, se on varma toivomme. Mutta toivo, jonka jo näkee täyttyneen, ei enää ole toivo. Kukapa toivoo sellaista, minkä jo näkee (Room. 8:24)!
Ainoa toivomme pelastuksessamme on toivo, sillä heränneen tumman ystäväkansan armon varassa roikkumisen, alatien kristillisyydessä piehtaroivan murhevoittoisen heikon uskon riittämättömyydessäkin on luja luottamus siihen, miten Kristuksen tuomioistuimen tuomio on omallakin kohdalla paras mahdollinen, oli se sitten mikä tahansa. Herännyt tumma ystäväkansa ei perusta alatien kristillisyyden uskonasennettaan tarpeettomiin mielenliikutuksiin, järjen päätelmiin, intuitioon tai luulouskoon pelastusvarmuudessa. :eusa_pray:

Mutta eikö meitä kauhistuta, miten vanhuksille syötetään palvelukodeissa joka päivä pullaa? Omaisetkin ovat pöyristyneitä!  :icon_eek:

Lähde

Omainen pöyristyi, kun vanhus syö joka päivä pullaa palvelu­kodeissa – näin asiantuntijat kommentoivat
https://www.is.fi/terveys/art-2000009797284.html
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Pena - 23.08.23 - klo:14:59
Mutta eikö meitä kauhistuta, miten vanhuksille syötetään palvelukodeissa joka päivä pullaa? Omaisetkin ovat pöyristyneitä!

Minua ei kauhistuta, päinvastoin. Jo kolmevuotiaana minua sanottiin pullapojaksi. Sanottiin kiisselipojaksikin. Jos saan hoivakodissa sitten pullan lisäksi päivittäin myös kiisseliä, tulen olemaan täysin tyytyväinen. Omaiset pöyristykööt, jos ovat pöyristyäkseen!  :003:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 25.08.23 - klo:09:29
Jos saan hoivakodissa sitten pullan lisäksi päivittäin myös kiisseliä, tulen olemaan täysin tyytyväinen.  :003:
Persujen mielestä nämäkin pitäisi estää.   :003:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: öppiäinen - 28.08.23 - klo:02:12
Jos saan hoivakodissa sitten pullan lisäksi päivittäin myös kiisseliä, tulen olemaan täysin tyytyväinen. Omaiset pöyristykööt, jos ovat pöyristyäkseen!  :003:

Omaiset pöyristyvät, sinä pyöristyt!

Mutta mahtaako sitä mihinkään hoivakotiin päästä. Toivon, että robotiikka kehittyy niin, etten olisi vanhana kovin paljon ihmisistä riippuvainen.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 30.09.23 - klo:13:49
Palveluasuminen on alkanut siintää . Olen googlaillut jo hiukan eri paikkoja Lahdessa.
Matti on katsellut Salpalinna-Sagan mainoksia ja olisi sinne halukas. Minä olen ajatellut Diakonissalaitoksen yhteydessä olevaa Matildakotia.

Molemmat saivat hyvät maininnat kun kyselin asiasta eilen Mehiläisessä. Kallista se on kaikkialla. Juuri ja juuri eläkkeemme kattaisivat kuukauden kulut kaksiossa jonka kokoista ajattelemme.

Sagassa olisi oma pieni keittiö, jääkaappi-pakastin ja mahdollisuus viedä on pyykkikonekin.

Annetaan ajan kulua ainakin puoli vuotta. Sitä ennen käymme tutusmassa paikkaan.

Yksi jälkeläinen on ostanut vanhan koulun, jonne meidän ylimääräiset huonekalut ym. tavarat mahtuisivat. Kirpparit saisivat loput.

Tein ns. 'kuolinsiivouksen' jo kun lähdimme talostamme, joten aivan mahdottomasti ei tilpehööriä ole. Kellarikomerossakaan ei ole juuri mitään täällä.

Oli viisautta muuttaa viitisen vuotta sitten tähän, ja nyt on ajateltu jatkaa matkaa vielä helpommin.
Onhan niinkin, että sitten kun toinen meistä kuolee, niin toinen on valmiiksi palvelun ääressä.
Ajattelen näin myös tyttäriämme, hekin ovat pian eläkeiässä ja vaivojensa kanssa kipuilevat hekin.

Kun muuttaa yhteisöön ei ole myöskään yksin.

Siunaa Herra palvelijasi toiveet.   :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Mörtti-57 - 30.09.23 - klo:18:30
Äitini asui vanhusten palvelutalossa viitisen vuotta, kun itsenäinen asuminen omakotitalossa ei sujunut enää mitenkään.
Palvelutaloon sopeutuminen ei onnistunut kovin hyvin, kun integroituminen muistisairaana ihmisenä uusiin oloihin oli vaikeaa.
Ei ollut mukava huomata siellä vieraillessa, että oven kun suljin, niin hän muistisairaana joutui taas siihen pelottavaan mustaan aukkoon, jossa ei ketään läheisiä ole aikoihin käynytkään.
Aamulla herättyään aina mietti, että missä paikassa hän oli.

Siksi onkin parempi, että ei liian huonokuntoisena muuta palvelutaloon, kun tietää missä on ja pystyy vielä hyvin integroitumaan sinne.
Näinhän se oli ainakin Lapualla, että palvelutalon asukkaana, että melkein koko eläke kului eri palveluihin. Eläkkeestä jäi muistaakseni 150€/kk, joka oli varattu henkilökohtaisiin hygieniatuotteisiin, sairaanhoitokuluihin ym. joita palvelutalo ei tarjonnut.
Monenkaan asukkaan eläke ei oikeasti riittänyt palvelutalon maksuihin, vaan puuttuva osa maksetaan Kelan hoito-, ateria ja asumistukina.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 30.09.23 - klo:19:07
Meillä on molemmilla huonot jalat, mutta pää pelaa, ainakin vielä.

Oma äitini asui kolme-neljä vuotta Tapanila-kodissa 1990-luvun alussa, ja kuoli siellä.
Useimmat asukkaat olivat dementikkoja, mutta äitini ei. Hän löysi ystävän joka oli vaikeahoitoinen diabeetikko, mutta muuten virkeä. Oli nuorempikin kuin äiti. Myös henkilökunta oli oikein mukavaa. Itse kävin kaksi kertaa viikossa ja veljeni samoin. Ei äiti ollut läheskään niin yksinäinen kuin pienessä asunnossaan yksin asuessaan. Voin sanoa että hän viihtyi Tapanilassa ja nukkui pois hymy huulillaan.

Silloin kuukaisimakasun lisäksi ei muita kuluja peritty. Pyykinpesukin kuului samaan hintaan.

Toisin on nykyään. Jokainen toimitettu kahvikupillinen maksoi Liisa-neidillä, ystävälläni joka eli 102-vuotiaaksi Onnelantien palvelutalossa.

Olen kuullut monien dementikkojen omaisten kertovan tuota samaa: ' Kukaan ei ole käynyt moneen kuukauteen !' vaikka lapset käyvät säännöllisesti.
Ikävä sairaus, myös omaisille.

Monet nuoretkin pelkäävät sairastuvansa samaan kun suvussa on dementiaa. Se on melkoinen painolasti muiden jokapäiväisten huolien lisäksi.

1. Pietarin kirje 5
[7] Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: öppiäinen - 30.09.23 - klo:21:15
Siksi onkin parempi, että ei liian huonokuntoisena muuta palvelutaloon, kun tietää missä on ja pystyy vielä hyvin integroitumaan sinne.

Hyvä pointti. En ollut tullut ajatelleeksi.

Mielestäni äitini voisi muuttaa sellaiseen, kun vielä jonkin verran pää pelaa. Ei täysin, mutta ainakin sen verran, että hän muistaa että ei aina muista. Mutta viimeksi oli huolissaan siitä, pysyykö palvelutalo pystyssä vai joudutaanko ehkä lopettamaan. Ei haluaisi muuttaa enää toista kertaa.

Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: öppiäinen - 06.11.23 - klo:19:18
Ehkä minun pitäisi vain määrätä äitini muuttamaan johonkin palvelutaloon. Ja samalla pistää täytäntöön se edunvalvontavaltuutus. Nyt on pankissa herännyt epäilys, että joku kotihoidon työntekijä ehkä käyttää tiliä väärin.  :107:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 06.11.23 - klo:19:51
Onko äitisi ns. ruumiin ja sielun voimissa ?

Vastustaako hän sinua  ? Olisi toki hänen parhaakseen jos panisit toimeksi jo. Eikö puhuminen auta ?

Aina ikä ei ole ainoa kriteeri palveluasumiseen. Mutta kalliiksi se tulee. Siksi tässä me ei vielä tehty päätöstä sen puoleen. Ja kaikki tuntuu nyt paremmalta kun saatiin taas auto omaan käyttöön. Se luo turvaa. Matti ajaa vielä hyvin, ainakin tutut reitin. Eikä me muuta tarvitakaan.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Leena - 16.11.23 - klo:05:06
Jumala ei sitten riisunut a u t o s t a.   :003:


Anteeksi,  ei pitänyt tosin tulla mutta tuli jokin puhelinasia Sepposille ja sitä kautta muistin tämän ja yhä toimi tunnukset.  Ei ole väki vaihtunut ja puheenaiheetkin yhä samat.  Aika ei säästele ketään tietty.


Yhä ajattelen, että olisi jotain pahempaa kuin y k s i n ä i n e n  vanhuus.   Yksinäisyys missä hyvänsä ikäkaudessa on oma suuri ongelmansa.  Yksinäinen nuoruus saattaa olla raskaampi ja surullisempi kuin se yksinäinen vanhuus konsanaan. 

Väsymys, heikentyvä terveys,  toisinaan muistisairaudet ei siis läheskään aina, näköjään rasittavat ja kun tietysti katselen omia vanhempiani 94 ja 93 heitä kyllä väsyttää kaikki muu kuin lupa saada olla yksin,  tietysti eri asia kuin se y k s i n ä i s y y s .  He pikemmin väsyvät kovasti jokaisesta puhelusta,  vierailuja ei voi ajatellakaan,  enintään 15 min kerrallaan.  Joka ikinen yritys saada selvää kylminä pysyvistä pattereista koronarokotuksista jne jne tuntuu päättyvän sa,oin:Älä herrannnimessä vaan tule tänne niistä huolehtimaan,  soita vähän harvemmin,  joojoo hoidetaan ihaan itse.  Kylläkylläkyllä pystytään, vaikka on pahasti nähty etteivät ollenkaan kykene.

Tekevät loppusiivousta vaikka kuinka sanon, antakaa olla,  kyllä me niistä sitten --  ts,  minä roudaan kaiken osuuteni vain kotiin, sisko heittää pois,  mutta siis,  olisivat huolehtimatta. 

Jotenkin tuntuu että s o s i a a l i n e n   vanhuus vasta rasittava onkin.  Ja tuo ettei-teidän-sitten-tarvitse on omaisille kamalaa katseltavaa. 

Itse huomaan, kuinka jo nyt, 66v, vähitellen jaksan yhä vähemmän kontakteja --  etenkin jos täytyy mennä johonkin.  Lääkärillä käynti riittää päivän ponnistukseksi.  No tietty, en ole kovin terve, mutta siis en käsitä mikä tässä on niin kauheaa. 













Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 17.11.23 - klo:14:50
Olen kuullut monien dementikkojen omaisten kertovan tuota samaa: ' Kukaan ei ole käynyt moneen kuukauteen !' vaikka lapset käyvät säännöllisesti.
Dementikot saavatkin tutustua joka päivä uusiin ihmisiin.  :icon_xmaslol:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 17.11.23 - klo:15:23
Valitettavasti lienee näin.

Ennenvanhaa tällainen oli luonnolista ja ihmistä sanottiin vahukseksi. Nyt vanhoja sanotaan usein Alzheimerpotilaaksi tai dementikoksi.

Minulla on usein mielessä tarina vanhasta koulukirjasta. Siinä vanhus oli laitettu tuvan nurkkaan karsinaan. Ruoka annettiin kaukalossa. Pieni poika kysyi äidiltä: Äiti laitanko sinut sitten karsinaan kun olet vanha. :'(

Kukapa sen tietää mitä on meillä huomena.

Joulu on jo tulollaan, iloitkaamme siitä tunteesta minkä ajatus joulusta aina luo. :114:  R-m
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 18.11.23 - klo:22:49
Mummodisko tanssittaa niin mummoja kuin myös pappoja.  :icon_xmaslol:

Mummodiskossa jorataan ja lievitetään yksinäisyyttä – “Joskus täältä on lähdetty ilman rollaattoria tai pyörätuolia”
https://yle.fi/a/3-10636636

Mummodisko https://www.mummodisko.fi/

Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 11.12.23 - klo:11:23
Yksikään ihminen ei kuole "vanhuuteen".

Iän myötä lisääntyvät erilaiset sairaudet, joita joskus on joskus kutsuttu rappeutumissairauksiksi.  Tätä suuremmassa määrin vaikuttaa tautikertymä, syöpäsairauksien yleistyminen pääasiallisesti.

Totta tietysti on että eräät ayöpätyypit ovat yleisempiä lapsilla ja nuorilla, akuutti lymfaattinen leukemia tulee etsimätyä mieleen, samoin aggressiivinen rintasyöpä ja sarkooma.

Virvoittaakseni sieluasi voin kertoa faktatietona, että alamäki alkaa kahdenkymmenen elinvuoden jälkeen.

Voit siis tyyntyä, vanhuus ei ole sairaus.   :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap:  eikä korkea ikä tapa ketään.
Tämän maailman egyptiläiseen viisauteen perustuva lääketiede ponnistelee työntääkseen tuonnemmaksi sitä, mikä vääjäämättä kuitenkin tapahtuu meille kaikille. Mitä väliä sillä on elikö joku 50-vuotiaaksi tai 100-vuotiaaksi? Maailmankaikkeuden mittakaavassa sillä ei ole merkitystä, sillä me olemme kuin ruoho. :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Pena - 11.12.23 - klo:12:36
Tämän maailman egyptiläiseen viisauteen perustuva lääketiede...

Nykyaikainen lääketiede perustuu kaikista maista kotoisin olevaan viisauteen. Juutalaiset taitavat olla kunnostautunein kansa.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 11.12.23 - klo:14:31
Nykyaikainen lääketiede perustuu kaikista maista kotoisin olevaan viisauteen. Juutalaiset taitavat olla kunnostautunein kansa.
Raamatussa Egypti kuvaa maailmaa. Mooseskin kasvatettiin kaikkeen egyptiläisten viisauteen.  :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Pena - 11.12.23 - klo:22:06
Raamatussa Egypti kuvaa maailmaa.

Kuvaa Babylonkin. Jeesuksen aikana Rooma oli 'koko maailma'.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 27.02.24 - klo:15:52
Äitini asui vanhusten palvelutalossa viitisen vuotta, kun itsenäinen asuminen omakotitalossa ei sujunut enää mitenkään.
Palvelutaloon sopeutuminen ei onnistunut kovin hyvin, kun integroituminen muistisairaana ihmisenä uusiin oloihin oli vaikeaa.
Ei ollut mukava huomata siellä vieraillessa, että oven kun suljin, niin hän muistisairaana joutui taas siihen pelottavaan mustaan aukkoon, jossa ei ketään läheisiä ole aikoihin käynytkään.
Aamulla herättyään aina mietti, että missä paikassa hän oli.

Siksi onkin parempi, että ei liian huonokuntoisena muuta palvelutaloon, kun tietää missä on ja pystyy vielä hyvin integroitumaan sinne.
Näinhän se oli ainakin Lapualla, että palvelutalon asukkaana, että melkein koko eläke kului eri palveluihin. Eläkkeestä jäi muistaakseni 150€/kk, joka oli varattu henkilökohtaisiin hygieniatuotteisiin, sairaanhoitokuluihin ym. joita palvelutalo ei tarjonnut.
Monenkaan asukkaan eläke ei oikeasti riittänyt palvelutalon maksuihin, vaan puuttuva osa maksetaan Kelan hoito-, ateria ja asumistukina.
Mieluumminhan sitä vanhuksena kituu yksin omassa kotona kuin jossain laitoksessa.  :eusa_pray:
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 27.02.24 - klo:16:03
Olen vanha ja monisairas, mutta en kidu. Asun kotona, mutta voin muuttaa asumista tarpeen mukaan.
Kun on minulla tämä Matti, niin meillä pelaa yhteistyö. Hän ajaa autoa vaikka ei paljon muuta voi. Minä en voi enää näköni vuoksi ajaa, mutta voin auttaa Mattia monella muulla tavoin.
Niin kauan kun voidaan näin pärjätä, on elämä hyvää. Ei sen tarvitse huonoksi mennä silloinkaan jos palvelukotiin joutuu/pääsee.

Asenteista on kysymys, ja kunnosta myös. Toivotaan parasta.

Oletko sinä luterilainen jo vanhus ?
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 11.03.24 - klo:15:26
Kun on minulla tämä Matti, niin meillä pelaa yhteistyö. Hän ajaa autoa vaikka ei paljon muuta voi. Minä en voi enää näköni vuoksi ajaa, mutta voin auttaa Mattia monella muulla tavoin. Niin kauan kun voidaan näin pärjätä, on elämä hyvää. Ei sen tarvitse huonoksi mennä silloinkaan jos palvelukotiin joutuu/pääsee.
Entäpä sitten, kun sinulla ei enää ole Mattia? Vanhusten yksinäisyyteen liittyy usein jokin elämäntapahtuma, kuten puolison menetys.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 11.03.24 - klo:15:45
On ollut satoja kertoja ajatuksissa. Uskon että myös Matilla on sama ajatus ollut kun on nähnyt heikot hetkeni, kuten tänään.

Emme me sitä nyt etukäteen sure mitä sen jälkeen on. Minä jätän jo kaiken Herran haltuun. On myös palveluasumista ja hoitokoteja.

Viihdyn mainiosti omien juttujeni parissa ja pidän ihmisistä. Joten aina on jotakin tarjolla. Lisäksi meillä on tyttäret, heillä on lapsia ja lapsenlapsenlapsiakin on.
Jumala on ollut meille rikas Antaja. Siitä kiitän joka päivä.

https://www.youtube.com/watch?v=NRhaP0YjnLE

Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: öppiäinen - 12.03.24 - klo:10:46
^ On aika hyvin, että pystyt nettiä käyttämään. Täällä on jotain seuran tapaista toisinaan tarjolla, ja monenlaista viihdettä. Kaikki ikäisesi eivät osaa. Ja onhan se nykyään asioiden hoitamisessakin usein tarpeen.

Seitsemissäkymmenissä oleva tuttavapariskunta oppi kanssa käyttämään, ja nyt on tylsää viettää aikaa heidän kanssaan, kun ovat koko ajan kännyköillään. Televisiokin lakkasi kiinnostamasta. Itsehän olen edelleen läppärikansaa, näppäilen yhdeksällä sormella (oikealle peukalolle ei ole käyttöä).
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: Riitta-mummi - 12.03.24 - klo:11:33
Tiedän että monet eivät käytä periaatteesta vaikka kotona olisi kone esim. lapsilla.

Tämä on minusta parhaita apulaisia mitä on keksitty. Tietty on kiva kun saa pyykit ja astiat käsiä kastamatta pestyksi, mutta ajankuluna ja tiedon jakana tämä on hieno laite. Ja musiikki !
Radiosta saat hyvää kuunneltavaa jos niin sattuu, mutta YouTuesta saa melkein mitä vaan saattaa toivoa.

No koin äsken ikävän vanhuuteen liittyvän yllätyksen. Minulla on näihin vuosiin asti ollut lähes reijättömät hampaat, muita vikoja on toki ollut. Kaksi parondontiittia on leikattu mm.
Nyt kun oli pakko mennä, löytyi viisi reikää. Kaksi niistä paikattiin heti ja loput viikon päästä. Kuiva suu , hampaar eikiintyy. Olen käyttänyt GUM kosteuttajaa, mutta ei se oikein tunnu auttava.
Otsikko: Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
Kirjoitti: luterilainen - 13.03.24 - klo:13:28
Valitettavasti lienee näin.

Ennenvanhaa tällainen oli luonnolista ja ihmistä sanottiin vahukseksi. Nyt vanhoja sanotaan usein Alzheimerpotilaaksi tai dementikoksi.

Minulla on usein mielessä tarina vanhasta koulukirjasta. Siinä vanhus oli laitettu tuvan nurkkaan karsinaan. Ruoka annettiin kaukalossa. Pieni poika kysyi äidiltä: Äiti laitanko sinut sitten karsinaan kun olet vanha. :'(

Kukapa sen tietää mitä on meillä huomena.

Niin, kukapa sitä tietää, mitä meillä on huomenna? Kun vanhempiemme hellä hetki on vetänyt sukusolut toistensa luo, toinen puskeutuu toisen sisään ja siitä alkaa jakautuminen ja kehittyminen. Eikä se lopu syntymään. Lapsi kasvaa, kehittyy, tulee aikuiseksi, uurastaa ja alkaa vanheta, loppua kohti rapautuu ja surkastuu eikä yksinäisyyteen ja särkyihin mikään lääke tuo helpotusta ja lopulta kuolee, siinäkö on kaiken loppu?

Ainakin siinä on ihmisen ja hänen tietämyksensä loppu. Ehkä kuoleman jälkeen on luvassa jotain, ja kaikki se, minkä keskellä elämässä kamppaillaan ja jää vaille vastausta, saa lopulta selityksen. Mutta siitä ei ole kenelläkään varmuutta.  :eusa_pray: