Keskustelu > Testialue

Muistelo nuoruuden kotikaupungistani Äänekoskelta

(1/6) > >>

sivullinen:
Paitsi, että asuin hieman Suolahden puolella, mutta nyt ne kaksi pikkukaupunkia ovat yhtä. Huomaan ajattelevani Äänekoskea hyvin usein ja olen jopa harkinnut muuttoa sinne takaisin. Ehkä en kuitenkaan sitä tee, koska minulla on täällä Joensuussa hyvä asunto ja toinen tärkeä seikka on toimivat hoitosuhteet sairaalan lääkäreihin.

Äänekoskella asui muutamia vanhan ajan puliukkoja, nykyisin sanotaan pultsari tai spurgu. Yksi, jonka hämärästi muistan oli Mäkisen Eikka; hän oli myös sotaveteraani, niin kuin sen aikaisista (1970-luku) monet kaltaisensa. Hän istui usein kavereineen rannassa, tiheän pusikon suojassa. Paikkaa sanottiin Kankkulaksi. Sieltä hän lähti tarpeeksi tulilientä nautiskeltuaan sitten vetäytymään kohti kotiaan yhden Oikarais Kaitsun kanssa. Moni, niin kuin en itsekään tiennyt, että Eikka kirjoitti myös runoja, joita pikkulehti eli oikeammin Sisä-Suomen lehti julkaisi. Se oli siis tienoon paikallislehti. Tässä yksi Eikan runo:

ERO

Kun mä kuoleman kautta
            erkanen
jää minusta pelkkä muisto.
Kaikki vainiot valittaa -
ei vähiten Kankkulan puisto.

Kun mä kuoleman kautta
            erkanen älä
turhaan kelloja soita, muuten
Kankkulan kaveri, sinä surusi
voittaa koita.

Kun mua hautaan saatellaan
avaa Pietari oven mulle.
Ja seuraavassa postissa laitan
kiitoskortin sulle.

Kun mua hautaan saatellaan
saat laulaa laulua kaksi.
Minua kaksissa miehin
                kannetaan
näin tulee se halvemmaksi.

Eino Sakari Mäkinen

-ei ole vielä seitsemääkymmentä vuotta Eikan kuolemasta, mutta lähetän tämän siitä huolimatta Eikan muistoksi.

Riitta-mummi:
Aasinsiltaa pitkin kopsuttelen aiheeseen Teoston tapaiseen omistusoikeustapaukseen.
Yksi rakkaimmista schlagereistani, Klaus Hoffmanin Mein Flanderland´ia ei enää löydy YouTubesta.

Kysymys on eräästä tietystä taltiosta, jossa Klaus on levykannessa nuorena kultakiharaisena, ja video näyttää Flanderin rantahietikkoa ja upeaa taivasta.

Aasinsilta on sivullisen rakkaus Äänekoskeen. Minulla on erikoinen suhde Flanderiin jossa en tiedä käyneeni ( mutta tunnen 1600-luvun laatukuvat kuin olisin asunut niissä ), esim. Johannes Veermerin ruudulliset kivilattiat ja naisten asut ovat kotoisia minulle.

Siis. Laulu Mein Flanderland löytyy kyllä, mutta levykansi on erilainen, eikä kuva liiku, ja äänentoisto on huono siihen rakkaaseen levytykseen verrattuna.

https://www.youtube.com/watch?v=SkjIBZ7jgtA

Mistä moinen 'roistomainen' teko ?  Levy-yhtiönkö tekosia ?

Riitta-mummi:
Etsivä löytää !

Ei löydy YouTuben hakurivin avulla, mutta Körttifoorumin Haku auttoi. Kirjoitin Mein Flanderland, ja nyt soi:

https://www.youtube.com/watch?v=pOtKnGDz59c&feature=youtu.be

Tallensin sen tähdellä omiin tiedostoihin.  :023:

luterilainen:

--- Lainaus käyttäjältä: sivullinen - 18.11.20 - klo:17:40 ---Huomaan ajattelevani Äänekoskea hyvin usein ja olen jopa harkinnut muuttoa sinne takaisin.

--- Lainaus päättyy ---
Äänekosken Huima :icon_xmasbiggrin:

sivullinen:

--- Lainaus käyttäjältä: luterilainen - 18.11.20 - klo:18:44 ---Äänekosken Huima :icon_xmasbiggrin:

--- Lainaus päättyy ---

Huima oli ennen kova, mutta nyt Koiviston Kipinä on parempi koriksessa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu