Mietteitä

[Riitta-mummi]

Se käsitys mikä on yleisin 'uskovaisista'  on itseensä tyytyväisestä, Jeesuksen omakseen ottaneesta esimerkillisestä ihmisestä, joka ei syntiin sorru ja jolla on varma taivaspaikka.

' Katso, tuossa menee uskovainen ! '     Onko hän ihminenkään ?

Tällaisia uskovaisia olivat useimmat seurakuntalaiset joita tapasin ennen kuin löysin körttiläisyyden .

Kuva uskovasta ihmisestä avartui, ja henki alkoi kulkea helpommin näissä seuroissa.

Jopa taidetta tunnutaan ymmärrettävän, ja humanistinen elämänasenne on mielestäni hyvin lähellä kristillistä laupeutta ja suvaitsevaisuutta.

Tätä eivät vieläkään konservatiivisimmat allekirjoita. Jeesus puhuu vertauksissaan molemmista. Ne ovat uskoville annettuja lahjoja.

Mietin, että emme käytä, yleensä, ortodokseista tai katolisista sanaa uskovainen.
He tunnustavat u s k o a. Sitä minäkin tunnustan, en itseäni.

Körttihuiviakaan en ole käyttänyt kuin Juhlilla. Sekin on mielestäni uskovaisuuden merkki.

[karjalaisenkyösti]

Se käsitys mikä on yleisin 'uskovaisista'  on itseensä tyytyväisestä, Jeesuksen omakseen ottaneesta esimerkillisestä ihmisestä,

Joo, ehkä tuo kuvaus sopii parhaiten meihin äärikonservatiiveihin, jota itsekin edustan.
Kovin hyvää kuvaa ei varmaan anna foorumuillakaan se, että ylpeys jotenkin vain riippuu minussa kiinni, ketunhäntä on jo kasvanut kainaloon kiinni ja usein tulee pisteltyä sanan säilällä muita ja kuvittelen olevani muita parempi.
Osaako Riitta tai joku kerota, kuinka pääsisin eroon ketunhännästä ja saisin tuon ylpeyden vaihdettua nöyryyteen?

[Pena]

Ortodoksiseen kilvoitukseen kuuluu jatkuva 'Jeesuksen rukouksen' toistaminen: ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua”. Eiköhän se ole läheistä sukua herännäisyyteen kuluvalle 'armon kerjäläisenä' olemiselle. Kaipa siinä nöyryys vähitellen tarttuisi. Lyhyempi muoto on tietysti: "Herra, armahda" tai kreikaksi: "Kyrie eleison".

[karjalaisenkyösti]

Ortodoksiseen kilvoitukseen kuuluu jatkuva 'Jeesuksen rukouksen' toistaminen: ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua”. Eiköhän se ole läheistä sukua herännäisyyteen kuluvalle 'armon kerjäläisenä' olemiselle. Kaipa siinä nöyryys vähitellen tarttuisi. Lyhyempi muoto on tietysti: "Herra, armahda" tai kreikaksi: "Kyrie eleison".

Hyvä neuvo. Tuosta rukouksesta tosiaankin saa valtavan määrän erilaisia muunnelmia.

Henrik Renqvist käytti vieläkin lyhyempää muotoa: "Auta", jota hän sitten erään elämänkerran mukaan toisteli. Ehkä hänellä oli pidempiäkin vastaavia.

[Pena]

Hyvä neuvo.

Ota siis neuvosta vaari. "Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika" lausutaan mielessä sisäänhengittäessä ja: "armahda minua syntistä" uloshengittäessä. Hengität Jeesusta sisään ja syntisyyttäsi ulos. Aloita nyt ja lopeta viimeisessä hengenvedossasi. Se on ihanne, ei pakko.

[Riitta-mummi]

Kovin hyvää kuvaa ei varmaan anna foorumuillakaan se, että ylpeys jotenkin vain riippuu minussa kiinni, ketunhäntä on jo kasvanut kainaloon kiinni ja usein tulee pisteltyä sanan säilällä muita ja kuvittelen olevani muita parempi.
Osaako Riitta tai joku kerota, kuinka pääsisin eroon ketunhännästä ja saisin tuon ylpeyden vaihdettua nöyryyteen? karjalaisenkyösti

...

Minä en ala neuvomaan, kertomaan mitä p i t ä ä  tehdä ollakseen oma itsensä foorumeilla.

Loit itsestäsi kuvan kirjanoppineena konservatiivinä, mutta nyt kerrot sen olleen 'kettumaista narraamista' !

Kun tunnut kovasti ymmärtävän ja tulkitsevan luterilaista, nousee välttämättä mieleen: oletteko kumppaneita ja leikkimässä jotakin muuta mitä olette.

Olen laittanut omat tekstini täydessä lapsenmielisessä totuudessa, ja saanut teidät leikkimään kustannuksellani ?

Olen luottanut kaikkien foorumilaisten rehellisyyteen. Olen pettynyt, sillä olemmehan totuuden asialla.

[Riitta-mummi]

Kysyn sinulta Kyösti, missä mielessä pidit Raamattu-ikkunaa Helsingissä ja Raamatunlauseita busseissa ?

[karjalaisenkyösti]

Kysyn sinulta Kyösti, missä mielessä pidit Raamattu-ikkunaa Helsingissä ja Raamatunlauseita busseissa ?

Minulla oli sellainen epävirallinen neuvo niille, jotka halusivat olla mukana toiminnassa, jossa tuodaan raamatuntekstejä julkisille paikoille: jos haluaa olla toiminnassa mukana, pitäisi olla vähintään yksi väärä motiivi mukanaoloon.

Raamatuntekstit ovat edelleen Helsingissä Mannerheimintiellä, Kirkkonummella , Radio Novassa ja niissä paikoissa, joissa julisteita on.

Mitkä sitten ovat minun motiivini? Niitä on kaiketikin valtava määrä, eri voimakkuusasteilla, monia niistä en edes tiedosta: halu tuoda Raamattu julkisuuteen, halu tehdä jotain poikkeavaa, ylpeys, kunnianhimo, auttamishalu, ..............

[luterilainen]

Minulla oli sellainen epävirallinen neuvo niille, jotka halusivat olla mukana toiminnassa, jossa tuodaan raamatuntekstejä julkisille paikoille: jos haluaa olla toiminnassa mukana, pitäisi olla vähintään yksi väärä motiivi mukanaoloon.

Raamatuntekstit ovat edelleen Helsingissä Mannerheimintiellä, Kirkkonummella , Radio Novassa ja niissä paikoissa, joissa julisteita on.

Mitkä sitten ovat minun motiivini? Niitä on kaiketikin valtava määrä, eri voimakkuusasteilla, monia niistä en edes tiedosta: halu tuoda Raamattu julkisuuteen, halu tehdä jotain poikkeavaa, ylpeys, kunnianhimo, auttamishalu, ..............

Me körttiläiset ystäväkansana emme pidä siitä, että raamatuntekstejä tuodaan julkisille paikoille suruttomien näkyville.

[vn]

Suruttomia on monenlaisia, samoin kuin surullisiakin.
Osa meistä tarvitsee raamattua elämänohjeeksi.

[Pena]

Me körttiläiset ystäväkansana emme pidä siitä, että raamatuntekstejä tuodaan julkisille paikoille suruttomien näkyville.

Ystäväkansa - tarkoitetaan sitten mitä porukkaa tahansa - ei varmaankaan merkitse joukkoa, jolla olisi yhtenäiset mielipiteet ja asenteet. "Me emme pidä siitä, että..." ei ole ystävien vaan seuraajilleen sanelevan johtajan kieltä.

[luterilainen]

Ehkä onkin näin.
Körttiläiset körttipukuineen ja muine vastaavineen ja kaikkien muidenkin suuntien kristityt vastaavine seikkoineen.

Kuinka tuon sanan "uskovainen" voisi puhdistaa ylimäärisestä?

Körttipuvulla on kätevää erottautua ja tehdä pesäeroa suruttomista. 

[Thomas McElwain]

Körttipuvulla on kätevää erottautua ja tehdä pesäeroa suruttomista. 

 

Luulin, että körttiläisyydessä oli jotain arvokasta, Siionin virret. Mutta körtit ovat nekin hylänneet kristinuskoaan myötä. Mikä muu sitten on jäljellä kuin joku harva körttipuku? Suruttomista puheen ollen, taitavat vain olla iloisia englanninkielen Siionin virsien menettämisestä. Viedään nyt pois ranskankielisetkin, kun eivät niitäkään arvosta senkään verran, että olisi voinut seurata foorumin sääntöjä vaikka alusta asti.

[Pena]

Körttipuvulla on kätevää erottautua ja tehdä pesäeroa suruttomista.

Erottautuminen ei aina ole pesäeron tgekemistä. Se voi olla myös kutsu sellaiselle, joka sitä kaipaa. Näin toimii esimerkiksi Pelastusarmeijan univormu. Ihminen, joka tarvitsee 'soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa' tietää kääntyä pelastussotilaan puoleen. Kenties körttipukukin on aikoinaan toiminut niin.

[Thomas McElwain]

Tämä asia voi hoitua lyhyesti, kun otatte pesäeron myös ranskalaisista käännöksistä. On jo kokemusta englanninkielisistä. Jos ei tapahdu kivuttomasti nyt, voidaan tehdä niin kuin tehtiin englanninkielisten kanssa. Voin kääntyä Herättäjä-Yhdistykseen, ja mainita, että asia voidaan hoitaa oikeudessa. Olisi parempi, jos käännökset nyt poistettaisiin pyynnöstäni. Tapahtuminen on ollut nihkeä, mutta pystytte siihen. Suurin osa käänöksistä ovat jo poissa ja teillä on kaikki hyvin ja hauskaa täällä, kissat pöydällä ja elefantit huoneessa. Kohta voitte unohtaa, että ne ovat joskus käännettykin.