Koulun aamuhartaus muinoin. Tätä veisattiin usein, vuoroin Totuuden henki-virren kanssa:
Dav. 139 psalmi.
1.
Mun tutkit, Herra, tarkasti, Sä tiedät kaikki
tekoni, Myös vähimmässä sulle näyn,
Jos makaan, istun, nousen, käyn; Sä kaikki tieni ha-
vaitset, Myös ajatuksen' salaiset.
2. Ei ykskään sana suustani Käy, Herra, tietämät-
täsi, Eloni päivät entiset Sä tunnet, niin myös vas-
taiset; Ei mikään täällä minua Voi tietämättäs kohdata.
3. O tieto ihmeteltävä! Ei löydy ihmisjärkeä, Sen
joka voisi arvata, Se ompi ylen korkea; Sun suuret
työs mä näen vaan, Niit' ihmettelen ainiaan.
4. Kuhunka voisin välttyä, Sun kasvoistasi siir-
tyä? Jos piileyisin pilvihin, Niin näkisit mun siellä-
kin; Jos tuonelaankin pimiään, En silmääs välttäis
sielläkään.
5. Ja aamuruskon siivillä Jos voisin lentää, lii-
dellä, Mä maan ja meren äärihin, On kasvois valo
sielläkin; Kaikk' ilmi on sun edessäs, Sä täytät kaikki
kädessäs.
6. Jos sanon: yö mun peittää nyt! Niin olen
tuiki pettynyt, Sill' yönkin synkeydessä On silmäs
aina näkevä; Pimeys sulle sake'in On niinkuin päivä
kirkkahin.
7. Jo ennen syntymistäni Mun näkivät sun sil-
mäsi; Mun päiväni ne olivat, Jo ennenkuin ne koit-
tivat, Sun kirjassasi selvillään, Ei salattuna yhtäkään.
8. O ääretöntä armoas Ja ihmeitäs, sä laupias!
Ne ovat epälukuiset Kuin meren hiedan muruset. O
viisauden syvyyttä! O ääretöntä hyvyyttä!
9. Suut sulje jumalattomain Ja tuki kielet pilk-
kaajain, Kuin häväisevät nimeäs Ja vihaavat sun
säätyjäs, Karkaavat sua vastahan! Mä heitä, Herra,
kammoan.
10. Mua tutki, Herra Jumala, Mun sydäntäni
koeta, Ojenna ajatukseni Ja johdata mun jalkani! Jos
lienen tiellä pahalla, Mua oikialle taluta!
11. Niin kiitän aina armoas, Mun ettäs suljet
suojahas, Ja ettäs elohon mun loit, Myös kaiken hy-
vän mulle soit; Sun tykös tahdon turvata, Ain' tah-
toasi seurata.
Heinrich Vogtherr, (saks.), n. 1530.
http://koraali.fi/mp3/110.mp3