Suomalaisuus ?

[Riitta-mummi]

Pitää olla nöyrä ja häpeillä. Sitä se on. Olisiko papiston opettamaa alusta asti.
Kursailu kuului myös karjalaisuuteen. Jopa venäläiset elokuvat näyttävät kuinka ainakin talonpoikaisemännät sopottavat moneen kertaan: Ottakaa, ottakaa hyvät vieraat, ottakaa !

Meillä syötiin äsken kauppareissulta ostetut mustatmakkarat. Pidän sitä hämäläisenä heimoruokana. Ainakin tamperelaisena. Kai nämä Hollolan emnännätkin sitä laittoivat teurastusaikana. Samoin tuuvinki on hämäläinen. Luulen.
Veripalttu on kai tullut Ruosista.

[öppiäinen]

Espanjassa jossain päin tehdään niin mustanmakkaran tapaista makkaraa, että on mennyt täydestä, kun ravintola on pöydässä tarjonnut mustaamakkaraa espanjalaisen ruoan osana. Ja varmaan muuallakin makkarantekotaitoisella verensyöntialueella tehdään verimakkaroita, kun se on ennen ollut niin kätevä tapa säilöä verta. Ne sitten muistuttavat toisiaan enemmän tai vähemmän. Mustamakkara-nimellä on tehty useammanlaista makkaraa. Jo Helsingissä asuessani miellyin Tapolan tuotteeseen, ja olin pettynyt, kun jossain ruokalassa mustamakkara-annokseni makkara osoittautui ihan toisenlaiseksi (taisi sisältää vähemmän ryynejä).

Wikipediakin kertoo mustamakkara-asioista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustamakkara. Enpä tiennytkään, että nimi on noin uusi. Kauppahallissa on Teivon lihan myymälä, siellä on hyvää tapolamaista makkaraa. Olisiko ollut sitten tuo Savupojat, jonka makkarasta en pitänyt. Tai sitten vielä jonkin muun firman verimakkaraa on myyty nimellä mustamakkara.

[myyrä]

Pitää olla nöyrä ja häpeillä. Sitä se on.

Enpä usko. Se nyt vaan kuuluu suomalaiseen kahvinjuontirituaaliin eikä siinä mielestäni mitään negatiivista ole.

[öppiäinen]

^Minusta se on jotenkin mielenkiintoisen ristiriitaista. Pointti lienee vahvistaa sosiaalista arvojärjestystä (vanhat ensin, arvostetussa ammatissa toimivat ensin), mikä on ymmärrettävää. Toisaalta ulkopuolisen silmissä tapa varmaan näyttää omituisen epäkohteliaalta emäntää kohtaan: hän on tehnyt suuren työn kahvipöydän eteen, ja sitten näyttää kuin tarjoomukset eivät kelpaisikaan, valmiiksi kuppeihin kaadetun kahvin annetaan jäähtyä jne. Ja sitten on vielä se viimeisen palan kanssa kursailu, joka pahimmillaan johtaa ruoan haaskuuseen (kuten se viimeinen jäätelöpala, jota torstaina kyläillessäni kukaan ei kehdannut ottaa).

[Pena]

Jossakin ruoan jättäminen lautaselle on kohteliasta: olen saanut tarpeeksi. Jossakin se on epäkohtelias merkki siitä, ettei ruoka maistunut.

[Riitta-mummi]

Kursailusta. Minusta on ilmeistä, että tällaiset lauseet joita olen kuullutkin; " Enhän nyt minä ! Mites ny minä ensin, menkää te paremmat ihmiset ensin. Ruustinna esinnä.  Siä olet vanhemp ku miä ! "  kuvaavat tekonöyryyttä ja  tekoalemmudentunnetta.

Nykyään lapset saavat ensin. Se on oikein.

Meidän nuoprempi tytär jättää aina. Minä en siitä pidä. Olen opetettu leipäpalalla pyyhkimään lautasen. Teenkin sitä joskus kotona kun on ollut hyvä soossi.

[öppiäinen]

^Joissakin laihdutusohjeissa käsketään jättää lautaselle aina edes jotakin, olisiko siitä kysymys? Psykologinen juttu, joka huijaa uskomaan, että on saanut tarpeeksi.

Se on sitä ruokapula-aikojen opetusta, että kaikki on syötävä. Nykyään vaikka ruoka olisi kuinka maukasta, on parempi olla syömättä niin paljon kuin haluaisi. Joissakin maissa on ollut kerjäläiset sitä varten, että ei tarvitse ahtaa itseään ähkyyn.

[Leena]

Enpä usko. Se nyt vaan kuuluu suomalaiseen kahvinjuontirituaaliin eikä siinä mielestäni mitään negatiivista ole.

Samat sanat ja ajatukset. Höpsispöpsis koko nöyristelylle, sehän meni nähdäkseni päinvastoin. Oli fiiniä tietää tavat. Siitä sai olla ylpeä. Kahvi kyllä jäähtyi kuppeihin sen näin tapahtuvan, kun piti päässään arpoa vielä ikäjärjestystäkin, nuorempi ei saanut ohittaa vanhempaa. Se oli hyvin tärkeätä ja oikeastaan kaunista jos ei mennyt överiksi.

Pidin siitä että opetettiin odottamaan. Maalla kun meitä oli kolmatta tusinaa olisi tullut yleinen hulina muuten. Lapsi saa ensin jos on kyseessä ateria jota on odotettu. Silloin saivat pienimmät ensin ja isot serkut kuten minä, odotimme omaa lautasellistamme.  Herkkupöydässä voidaan harjoitella hyviä tapoja, kärsivällisyyttä, oman vuoron ilo on kahta suurempi. Lastenpöydässäkin voidaan harjoitella, jos ja kun usein sellainen katettiin tilanpuutteen tähden erikseen.

........

Minä olen miettinyt tätäkin... Nalle Wahlroos ei minulle ole enää suomalainen ja om vi möts, så tar jag som självklarhet att vi talas svenska. Portugaliin paenneet saavat valita kielen wielleicht, ma io preferisco italiano, naturalmente.

[öppiäinen]

^Tuo on kyllä herkkä homma tuo ikäjärjestyksen arpominenkin tilanteessa, jossa ei oikeasti tiedä, minkä ikäisiä ihmiset ovat. Sitä saattaa joku rouvasihminen varsinkin loukkaantua, jos vanhemmakseen käsketään ensin ottamaan.

[Pena]

Tuo on kyllä herkkä homma tuo ikäjärjestyksen arpominenkin tilanteessa, jossa ei oikeasti tiedä, minkä ikäisiä ihmiset ovat. Sitä saattaa joku rouvasihminen varsinkin loukkaantua, jos vanhemmakseen käsketään ensin ottamaan.

Tilanteen laukaisemiseksi voi käyttää läppää: aakkosjärjestyksessä ahneet ensin.

[Leena]

^Tuo on kyllä herkkä homma tuo ikäjärjestyksen arpominenkin tilanteessa, jossa ei oikeasti tiedä, minkä ikäisiä ihmiset ovat. Sitä saattaa joku rouvasihminen varsinkin loukkaantua, jos vanhemmakseen käsketään ensin ottamaan.

Alkaakohan se kuulua menneeseen aikaan. Sinänsä kyllä noin, nythän jokaisen on oltava ikuisesti nuori  joten tuo jättää kahvit kylmenemään kerrassaan, tuo periaate.

Muistan kyllä nolona yhä mokani kerran kaksi tai jotain. Olisi sopinut lasten ottaa vain pipari tai pulla mutta se pulla oli tosihyvää ja olisin hakenut lisää, sillä kohdin kaikki jäykistyi. Olin vieraassa seurueessa silloin. Tavallaan hiffasin kyllä nähdessäni kuinka toiset lapset toimivat mutta ahneus voitti, tai makeannälkä. Tai nälkä. Kumma että sellainen saattaa vieläkin hatuttaa, ja oikeastaan syystä.

Ei joka mielitekoa tarvitse tyydyttää ja olisin pärjännyt yhdellä pullaviipaleella ihan hyvin.

[öppiäinen]

Ehkäpä emäntänä jos vieraileva rouvasväki rupeaa kursailemaan, voinkin tokaista että onhan se kuulemma niinkin että kylmä kahvi kaunistaa.

[Riitta-mummi]

Uus-suomalaisia harrastuksia ?  Suopotkupallo, eukonkanto, löylynoton kisat,

saappaanheitto, kännykänheitto ym.

Uusintako on värijuoksu ?      http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/08/01/tuhannet-halusivat-juosta-ja-sotkea---katso-kuvat-lahden-variestejuoksusta

[Pena]

Meitä sanotaan usein metsäläisiksi. Siinä on paljon perää. Kun monet muut eurooppalaiset pelkäävät metsää, meille se on kodikas rauhoittumisen paikka.

[öppiäinen]

Yhteenkään uussuomalaiseen harrastukseen en ole osallistunut, ja metsässä pelkään eksyväni! Ja jos on kovin louhikkoista niin lisäksi taittavani nilkkani. Olen kaupunkisuomalainen.

Minun Suomeani taitaa olla kirjastolaitos ja se, että luotetaan enemmän yhteiskunnan instituutioihin kuin omiin sukulaisiin. Ei voi lapseton luottaa siihen, että kyllä hänet vanhana sitten veljen tyttären miniä hoitaa.