Lainaan pätkän J. Karjalaista:
Mä en tiedä mitään rakkaudesta
mä en tiedä mitään naisista
mä en tiedä enää yhtään mitä
Miehen täytyy tehdä
mitä miehen täytyy tehdä?
Tuo on kutakuinkin minun asemani tässä keskustelussa. En siis yritä esittää asiantuntijaa. Ja sitten varsinaiseen asiaan:
Viisveisaaja, minä saan vähän sellaisen vaikutelman, että sinä et oikein edes yritä ymmärtää naisia. Eihän kaikkea tarvitse myötäillä, mutta sinä tunnut oikein tarkoituksella hakevan sitä yhteentörmäystä. Ei kai se kovin hyvältä tunnu naisesta, jos hän yrittää kertoa jotain ja toinen töksäyttää vastaukseksi: "Mitä horiset, ei tuossa ole mitään järkeä." (Vähän kärjistäen.)
Minä ainakin yrittäisin asettua toisen ihmisen asemaan ja miettiä, onko ajattelussamme edes jotain yhteistä, vaikka aluksi ei tuntuisikaan siltä. Jos ei todellakaan ole mitään yhteistä, niin sille ei voi mitään. Mutta kyllä minusta suurimmassa osassa tapauksista pitäisi pystyä edes jollakin tasolla kuvittelemaan, miltä toisesta tuntuu. Ja siinä on tilaisuus lähteä rakentamaan henkistä yhteyttä. Ehkä. En tiedä.