Ilmeisesti erä syy, miksi nimim. Luterilainen ei ole kaikkien suosiossa täällä, on se, että hän edustaa Paavo Ruotsalaisen ajan kristillistä ajattelua niin körttiläisten, kuin muidenkin vastaavien liikkeiden osalta ja että hän on äärimmäisen turhautunut nykyiseen körttiläiseen liikkeeseen, koska se syvimmässä mielessä on poikennut kovin kauas menneestä.
No, tämän poikkeamisen jo totesi eräs Paavon tyttäristä, tai se taisikin oli tyttären tytär (tai sitten se oli tyttären tyttären tytär).
Tämä pois poikkeaminen entisestä on tietysti tapahtunut muuallakin, mutta en tiedä muuta liikettä, missä se olisi niin selkeä ilmiö.
Sen verran olen körttiläistäkin kirjallisuutta lukenut, että vaikea sitä muuhun johtopäätökseen on päästä.
Ja korostan vielä, että sama on mielstäni suunta muuallakin, kuten esim. helluntalaisuudessa.