Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: Riitta-mummi - 06.05.20 - klo:19:55
-
Nyt sen kertoo Mahalia Jackson:
Koko maailman on hänen käsissään
https://www.youtube.com/watch?v=IkbHHQtT_Ho
Amen :eusa_pray:
-
Välihartaus, otsikolla We are not afraid.
Joan Baez: We Shall Overcome
https://www.youtube.com/watch?v=nM39QUiAsoM
-
VK 354 Kristityn ilman ristiä
https://www.youtube.com/watch?v=8VvnwB6ftF0
1.
Kristityn ilman ristiä
ei Herra olla anna.
Siis suostu siihen nöyränä
ja ristiäsi kanna.
Hän lapsiaan rakkaimpiaan
vie usein alle vaivan,
lyö ankarimmin aivan.
2.
Ei kristittyä ristittä
milloinkaan tänne luotu.
Se minkä saat nyt kärsiä,
on parhaaksesi suotu.
Ei Jumala voi sinua
kurittaa vihassansa
vaan rakkaudessansa.
3.
Kristitty ilman ristiä
ei rukoukseen taivu.
Siis ristin alla köyhänä
Jeesuksen eteen vaivu.
Ja Jumala on siunaava
sen ristin, minkä antaa.
Saat voiman sitä kantaa.
4.
Kristitty ilman ristiä
ei pysy valvehella,
vaan uneen synti pettävä
taas alkaa vaivutella.
Ah, kiusoissa ja vaivoissa
karkaise uskoani,
oi Jeesus, auttajani.
5.
Et ristittä suo minunkaan
vaeltaa tiellä taivaan.
Se auta, Jeesus, kantamaan
ja tyytymään myös vaivaan.
Jos kärsinkin, niin kuitenkin
kanssani tiellä kuljet,
elävään toivoon suljet.
David Nerreter 1701. Suom. August Ahlqvist 1866. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1937. | Sävelmä: Toisinto Raumalta.
-
VK 557 Sinun luoksesi, Jeesus
1.
Sinun luoksesi, Jeesus, nyt tulla suo,
yön varjot kun päivän jo voittaa.
Taas yön lepo rauhaisa meille tuo,
vain luonasi valkeus koittaa.
Suo loppu kerran kuolossa autuas.
2.
Olen käskysi rikkonut, tiedän sen,
ja murhetta sinulle tuotan.
Nyt tuomion, Herrani, ansaitsen,
vaan toivossa ristiisi luotan.
Suo loppu kerran kuolossa autuas.
3.
Anna päiväni kulkea kanssasi
ja yön yli rauhassa maata.
Suo, että ei henkeni nukkuisi,
ettei saisi kilvoitus laata.
Suo loppu kerran kuolossa autuas.
Aukusti Oravala 1937. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Pohjanmaalta.
-
VK 303 Jeesus, aarteheni
https://www.youtube.com/watch?v=VOZmsj4w550
1.
Jeesus, aarteheni,
riemu sydämeni,
kuule ääneni.
Katson sinuun aina,
sydämeeni paina
lohdutuksesi.
Herrani, Jeesukseni,
verelläsi minut ostit,
armohelmaas nostit.
2.
Vasten valtaa surman
Jeesukselta turvan
sydämeni saa.
Vaikka vihollinen
väijyy petollinen,
Jeesus pelastaa.
Myrsky soi ja salamoi,
synnin syvyys uhkaa, pauhaa,
Jeesus antaa rauhaa.
3.
Poissa pedon valta,
poissa kuolemalta
kauhun mahti on.
Kiitos Jumalalle,
hän suo hukkuvalle
turvakallion.
Jeesus voi, ken voiton toi,
kuolemasta minut auttaa
kuolemansa kautta.
4.
Menköön mainen kulta,
ristiinnaulitulta
armon aarteen saan.
Niin en maailmasta,
vallan valtikasta
enää huolikaan.
Erottaa ei mikään saa
minua pois Herrastani,
lunastajastani.
5.
Monet kukkuloille
täällä korkeimmille
pyrkii kunniaan.
Jeesus, lähelläsi
auta jälkiäsi
aina seuraamaan.
Ainoa on kunnia,
Jeesus, elää omanasi,
palvelijanasi.
6.
Turhat huolet jääkää,
Jeesus tahtoo häätää
murheet maailman,
kääntää omillensa
heidän parhaaksensa
kaiken vaikean.
Vaivoihin jos joudunkin,
kuormani hän kaikki kantaa,
kiitosmieltä antaa.
7.
Huomaas murheet heitän,
Herra, turviis peitän
suuret puutteeni.
Tunnet asiani,
valvo parastani,
Vapahtajani.
Anteeksi suo syntini,
ole vielä kuollessani,
Jeesus, riemunani.
Johann Franck 1653. Suom. virsikirjaan 1685. Säk. 5 Johan Schmedeman 1694. Suom. Bengt Jakob Ignatius 1824. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Johann Crüger 1653.
-
SV 68 Jumala, Isä, armahda
1. Jumala, Isä, armahda,
minulle ole suopea,
kun kerjäläisen lailla
kaikkea hyvää vailla
sinua pyydän antamaan
anteeksi synnit kokonaan
minulle, köyhimmälle,
armoa kerjäävälle.
Syyllinen olen synteihin,
näin rukoilen nyt kuitenkin:
Jumala, sääli minua
ja pahat työni unohda,
ne heitä selkäs taakse.
2. Kuin varjo olen ihmisen,
en luottamuksen arvoinen.
Vääryyteen tuskin puutun,
vaan paikoilleni juutun.
Sokea, kuuro, tunnoton
ja tyhjä sydämeni on.
Lieneekö syyllisellä
nyt syytä ylvästellä?
Kun puutetta on pyhyyskin,
syntini millä peittäisin?
En edessäsi seisoa
tohtisi, ellet armahda
Jeesuksen nimen tähden.
3. On sydämeni kipeä,
kun laupeuden lääkettä,
Jeesusta ainoastaan,
en huoli, ota vastaan.
En hänen ristinarmoaan,
en lahjavanhurskauttaan
sydämen kätköön paina,
vaan unohdan ne aina.
Näin sisäisesti surkastun
ja Jumalasta vieraannun
itseni valtaan vajoten,
vapaaksi luotu ihminen
vaellan orjuudessa.
4. Nyt Jumalani, tähän jään
neuvottomana itkemään.
Syyn tiedät murheeseeni,
kun katsot sydämeeni.
Suunnaton synnin kuorma on,
sen kantaja on voimaton,
ja vastuu synneistäni
lyö tomuun elämäni.
Käteni painan suulleni,
vaikenen, pyydän nöyrästi:
kääntäisit katseen laupiaan
puoleeni, että lohdun saan,
anteeksi aivan kaiken.
Johan Kahl 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, M. Nuorva 2015
-
VK 117 Pyhä Henki, lohduttaja
https://www.youtube.com/watch?v=q1NwcfKrsqw
1.
Pyhä Henki, lohduttaja,
valon lähde ainoa,
Pyhä Henki, puolustaja,
sydämeni taivuta.
Tee se temppeliksesi,
että huokaukseni
Herran puoleen nousta voisi,
niin kuin pyhä tahtos oisi.
2.
Sinä olet Henki Herran,
paras lahja Jeesuksen,
jonka lupasi hän kerran
ohjaajaksi omilleen,
lunastuksen sinetti,
toivon varma ankkuri,
Sanan vahva todistaja,
lupauksen kirkastaja.
3.
Lähde armon, rakkauden,
Henki taidon, totuuden,
lahjoittaja elon uuden,
lohduttaja sydämen,
hengelleni todista,
että kuulee Jumala
minua kuin isä lastaan,
eksynyttä juoksee vastaan.
4.
Niin kuin kaste kedoillemme
vuotanut on taivaasta,
niin myös, Henki, sieluillemme
taivaan vihma vuodata.
Täytä meidät lahjoilla,
pelastuksen armolla.
Avaa sydän Kristukselle,
anna rauha sydämelle.
5.
Sinä tunnet ihmeet taivaan,
salaisuudet Jumalan.
Anon, taitamaton aivan,
että oikein vaellan.
Saata Herraa tuntemaan,
neuvojansa seuraamaan.
Sanan anna johtaa meitä
karttaaksemme synnin teitä.
6.
Sinä tahdot puhtautta,
Pyhä, pyydät pyhyyttä,
vihaat synnin saastaisuutta,
vilppiä ja vääryyttä.
Pyhitä siis mieleni,
sydämeni, sieluni,
puhdista se majaksesi
sinun siinä ollaksesi.
7.
Olet hellä mieleltäsi,
puhdas niin kuin kyyhkynen.
Kestää ei voi edessäsi
kova, nurja ihminen.
Mieli nöyrä minuun luo,
armo voimakseni suo,
että lähimmäisiäni
rakastan kuin itseäni.
8.
Tietä kaitaa käydessäni
ole matkasauvana.
Ole itse elämäni
kuolemankin tullessa.
Herran päivän aamuna
minun anna astua
rakkaan Jeesukseni eteen
pyhäin kanssa käsi käteen.
Paul Gerhardt 1647. Ruots. Haqvin Spegel 1686. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. komitea 1937. | Sävelmä: Toisinto Pohjois-Savosta.
-
SV 254 Viimeisen laulun vielä laulan
https://www.youtube.com/watch?v=Pg-WQYRR3TQ&list=RDPg-WQYRR3TQ&start_radio=1
1. Viimeisen laulun vielä laulan,
ennen kuin matkaa jatketaan,
viimeinen huuto vasten yötä:
käy, Herra, meitä siunaamaan.
2. Vieläkin toivon, vaikka täällä
toivoa ei näy ollenkaan.
Nyt käteen tartun Vapahtajan:
käy, Herra, meitä siunaamaan.
3. Rukoilla jos en osaisikaan,
niin ikävöidä häntä saan,
saan sairastaa taas sylissänsä.
Käy, Herra, meitä siunaamaan.
4. Muut kaikki hylkää, vaan ei Herra,
hän hyvin hoitaa lapsiaan
ja kuivaa kaikki kyyneleemme.
Käy, Herra, meitä siunaamaan.
5. Yhteistä matkaa tehdä saamme
turvaten vain Vapahtajaan.
Ja risti näyttää meille suunnan.
Käy, Herra, meitä siunaamaan.
6. Perille kerran taivaan kotiin
päästään vain yksin armostaan.
Armahda heikkoa ja kurjaa,
käy, Herra, meitä siunaamaan.
Jaakko Löytty 1989, © Warner/Chappell Music Finland, julkaistu kustantajan luvalla
-
VK 440 Orjantappuroita kasvaa
1.
Orjantappuroita kasvaa
syntiinlankeemuksen maa.
Moni harhaa turvatonna
tuntematta Jumalaa.
Jaksammeko, Herran kansa,
nähdä kylmin sydämin
vihamiehen saalistusta,
julmaa valtaa helvetin?
2.
Moni kantaa kärsimystään
epätoivo sielussaan.
Moni vaipuu vierellämme
paatuneena kuolemaan.
Käytämmekö itsekkäästi
Herran suomaa armoa?
Eikö Jeesus Kristus kuollut
kaiken kansan puolesta?
3.
Jeesus käski riemuvuotta
maailmalle kuuluttaa,
vangituille, sorretuille
viedä voiton sanomaa.
Jeesus käski riivaajaiset
lannistaa ja syöstä pois.
Sairaita hän neuvoi tuomaan
kärsimyksen yöstä pois.
4.
Jeesus, pyhän nimes tähden,
vuoksi kalliin veresi
valtakuntas työhön lähden,
apuun lähimmäisteni.
Kerron heille armostasi,
rakkautes työtä teen.
Kärsivien taakkaa kannan,
kuivaan tuskan kyyneleen.
5.
Armopalkan saanhan sulta:
ilon auttaa, palvella.
Aarteeni sä itse olet,
Jeesus, kaikki kaikessa.
Saavu, Jeesus, ikävöity,
seurakuntas odottaa.
Kerran luodaan, lupasithan,
uusi taivas, uusi maa.
Jaakko Haavio 1962. Virsikirjan lisävihkoon 1963. | Sävelmä: Toisinto Raumalta. 4
-
SV 244 Herra, Herra, älä heitä
https://www.youtube.com/watch?v=cvyHx4brYrM
1. Herra, Herra, älä heitä,
kasvojasi älä peitä.
Lastasi vie korven tiellä,
niin kuin kansaasi veit siellä.
2. Pilven-, tulenpatsaitasi
vielä näytä sanastasi.
Pidä niiden tuntumassa
elämässä, kuolemassa.
3. Ravinnoksi aina anna
vaivain tiellä taivaan manna.
Anna uutta voimaa siitä,
oma voima kun ei riitä.
4. Kristus-kalliosta avaa
lähde, josta virvoittavaa
vettä janoava saisi,
juodaksensa ammentaisi.
5. Jos taas käärme purra saisi,
myrkkyhampain haavoittaisi,
pronssikäärme puuhun nosta
auttajaksi turmiosta.
6. Jordanille asti saata.
Näytä luvattua maata.
Kuolon virran poikki kanna,
pyyhi kyynel, autuus anna.
Mikko Katila 1899, uud. J. Haavio 1971, SV 2016
-
Vanha Siionin virsi 278
https://www.youtube.com/watch?v=mw7EkYyxygY
Suo, Herra, mun sinuhun uskaltaa,
kun kiusaaja minua vainoaa
ja neuvottomuuteni vaivaa.
Kun voimasi suuruuden tunnustan,
saan pilkkaa ja naurua maailman
ja ahdistus mieltäni kaivaa.
Oi, Herra on aarteeni ainoa,
on perintöosani taivaassa,
on siitä jo riemuni suuri.
Soi ihanan maan mulle arpani,
ja kirkkaana kunniankruununi
jo toivossa välkkyvi juuri.
Kun, Herrani, viet minut taivaaseen,
niin usko on vaihtuva autuuteen
sun kasvojes kirkkaudessa.
Ja pyhien suuressa seurassa
saan uudesta virrestä iloita
sen pauhussa riemullisessa.
Haqvin Spegel psalmin 16 pohjalta (vuoden 1701 virsikirja)
-
https://www.youtube.com/watch?v=OE1vnJKj6VQ&list=RDOE1vnJKj6VQ&start_radio=1
VK 560 SV 220 :
Maat, metsät hiljenneinä
1.
Maat, metsät hiljenneinä
ja meret tyyntyneinä
kiittävät Jumalaa.
On laannut voima tuulten.
Vaikene, puhe huulten,
vain sydän puhua nyt saa.
2.
Sinua, Jumalani,
nyt kiitän iloissani,
kun tunnen voimasi.
On kaikki hallussasi,
soi taivas kiitostasi
ja koko luomakuntasi.
3.
Nyt ihmettelen tässä,
näin, Herra, elämässä
lastasi talutat:
suot armolahjojasi
ja hoidat sanallasi
ja joka päivä armahdat.
4.
Aamusta aamuun herään
ja ilta illan perään
käyn rauhaas nukkumaan.
Voin päivän päivään liittää,
ja hyvyyttäsi riittää,
et, Herra, väsy auttamaan.
5.
Vaan tunnen murheissani:
taas, Herra, matkallani
pois kuljin tieltäsi.
On turva lapsellasi
vain laupeudessasi.
Näin sulje minut helmaasi.
Johan Kahl 1745. Suom. Elias Lagus 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893, Jaakko Haavio 1962. Virsikirjan lisävihkoon 1963. | Sävelmä: Saksassa 1495.
-
VK 510 Sinä, Jeesus, ymmärrät parhaiten
https://www.youtube.com/watch?v=6u8_6zoCaMk
1.
Sinä, Jeesus, ymmärrät parhaiten,
kun katsot sydämeen,
miten pelkään, valoa väistelen
ja kaipaan pyhyyteen.
Anna anteeksi, pese puhtaaksi,
tee uudeksi kokonaan.
Minä tahdon kuunnella ääntäsi,
se kutsuu seuraamaan.
2.
Sinä, Jeesus, Mestari hiljainen,
et vaatimuksiin vie.
Tulet vastaan seuraasi pyytäen
ja itse olet tie.
Enkä leipää, laukkua, sauvaakaan
saa turvaksi matkalle.
Otan yhden askelen kerrallaan
ja pääsen perille.
3.
Sinä, Jeesus, vallasta riisuuduit
ja suostuit nöyryyteen.
Isän tahdon täyttäen antauduit
maan kaikkeen köyhyyteen.
Sido, Jeesus, nyt minut itseesi,
suo usko ja rakkaus!
Ota kaikki voimani käyttöösi,
luo matkaan tarkoitus.
Anna-Maija Raittila 1982. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Englantilainen kansansävelmä.
-
SV 216 Niin koitti päivä iloinen
https://www.youtube.com/watch?v=4WN9dZDBt-Y
1. Niin koitti päivä iloinen,
veisaamme: kiitos Jeesuksen,
kun pelastuksen meille toit,
kun pelastuksen meille toit,
yön jälkeen uuden valon soit.
2. On aurinkosi loistava,
vaan vaellamme varjoissa.
Säteesi anna lämmittää,
säteesi anna lämmittää,
rakkautesi sytyttää.
3. Kirkkautesi valaiskoon,
armosi aina loistakoon.
Se joka aamu uusi on,
se joka aamu uusi on,
saa siitä toivon toivoton.
4. Oi Jeesus, ole ruokamme,
ravinto, leipä köyhälle.
Vie meidät armolähteen luo,
vie meidät armolähteen luo,
janoisen siitä juoda suo.
5. Sinussa saamme riemuita,
vain sinä olet auttaja.
Kuoleman kärsit ristillä,
kuoleman kärsit ristillä,
syntisten olet ystävä.
6. Nyt kuule, Jeesus armias
ja ole meille laupias.
Jos ristisi ei lohduta,
jos ristisi ei lohduta,
ei ole muuta toivoa.
7. Oi Jeesus, meitä armahda,
suo valon loistaa taivaasta,
ja ole läsnä alati,
ja ole läsnä alati,
rakenna seurakuntaasi.
Mahd. Henrik Renqvist 1827, uud. W. Malmivaara 1893, VK 1938, J. Löytty 2015
-
VK 399 Taas armon kyllyydestä
1.
Taas armon kyllyydestä
tuon, Herra, kiitoksen,
sen jokahetkisestä
voimasta riemuitsen.
Se on niin avara,
ei voi se loppua.
Herralle ikuisesti
soi kiitos, kunnia.
2.
Oi Jeesus, kunniani,
kruununi verraton,
kun olet aarteenani,
muu tyhjää, turhaa on.
Ja vaikka henkeni
alttiiksi joutuisi,
sinua tunnustaisin,
ainoa Herrani.
3.
Anteeksi, Herra, anna
nyt synnit, puutokset
ja armollasi kanna,
pois torju syytökset.
Isäni, armahda
lastasi heikkoa,
pauloista synnin auta
ja pahan vallasta.
4.
Tahtoisin Herran mieltä
noudattaa kaikessa.
Suo, etten eksy tieltä,
en luovu armosta.
Varjele lastasi,
niin etten horjuisi.
Sinulle kunniaksi
suo elää, Herrani.
5.
Suojele isänmaata
ja omaisiani.
Pyhyyden tuntoon saata
kirkkoni, kansani.
Oi Herra, armahda,
sairaita paranna,
vahingot, vaarat torju
ja auta, pelasta.
Ruotsalainen 1601. Suom. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. komitea 1880, 1937, 1984. | Sävelmä: Saksassa 1704.
-
VK 285 Voi, mihin raukka juoksisin
https://www.youtube.com/watch?v=5J12LxCVID0
1.
Voi, mihin raukka juoksisin
ja mistä avun saisin?
Maan ääriin vaikka kulkisin,
niin turhaan vaeltaisin,
kun kalliin armonaikani
tuhlaten käytin, Herrani,
tein tahtoasi vastaan.
2.
Oi Herra kärsivällinen,
eteesi täytyy tulla.
Maan tomu olen, syntinen
tunnolla tuomitulla.
Ei kukaan silloin kestäisi,
jos mukaan oikeutesi
sä löisit kuivaa kortta.
3.
Ah, sammuu uskonlamppuni,
jos sen et hoida tulta,
ja yöhön vaipuu sieluni,
jos en saa voimaa sulta.
Sanasi anna valoksi
ja Pyhä Henki oppaaksi,
mä niitä ikävöitsen.
4.
Lähteenä ole janoisen,
nälkäisen ruokkijana.
Kun eksyn korpeen syntien,
niin ole paimenena.
Oksalle ole runkona
ja ontuvalle sauvana.
Lain tuomioista päästä.
5.
Jo sydän kylmä sulata
ja loista aurinkona,
sokean ole valona
ja vangin auttajana.
Virvoita kuollut elämään,
vahvista heikko kestämään
ja hoida turvatonta.
Lars T. Nyberg 1745. Suom. Elias Lagus 1790, uud. Wilhelmi Malmivaara 1891. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Pohjanmaalta.
-
VK 456 Jos tahdot hartain mielin
1.
Jos tahdot hartain mielin
palvella Jumalaa,
niin kiitä helein kielin
Herrasi kunniaa.
Auringon noususta
sen laskuun maailma
armosta avarasta
ylistää Luojaansa.
2.
Hyvyyttä, voimaa Herran
jos tutkit hartaasti,
niin huomaat joka kerran
valtansa suureksi.
Maanpiiri kansoineen
ja taivas joukkoineen
ei riitä kunniassa
verraksi Luojalleen.
3.
Ja vaikkei ole toista,
ei ketään vertaistaan,
ei varjelustaan poista
hän päältä heikonkaan.
Niin viisaudessaan
hän johtaa taivaastaan
valtaisat tähtitarhat
ja matosetkin maan.
4.
Vaan moni puutteessansa
syö leipää kyynelten
ja huokaa murheitansa
yksinään kärsien.
Kuitenkin Jumala
voi nostaa tomusta,
voi kurjimmankin auttaa
pilkasta, sorrosta.
5.
Vain tyhjät Herra täyttää
kalliilla lahjoillaan,
hän alhaisinta käyttää
voi työhön korkeimpaan.
Sen tekee kätensä,
voimansa väkevä,
ja aikanansa täyttyy
sanansa elävä.
6.
Näin tekee ihmeitänsä
voimassaan Jumala,
ihminen järjellänsä
ei niitä tajua.
Herrassa iloitsen
ja kiitän riemuiten.
On Herran armo vahva
ja iankaikkinen.
Haqvin Spegel 1673. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. komitea 1880, 1937. | Sävelmä: Toisinto Lapualta.
-
VK 327 Kaikki maat, te riemuitkaatte
https://www.youtube.com/watch?v=ShlD9XOSN2c
1.
Kaikki maat, te riemuitkaatte,
kansat, Herraa palvelkaa!
Hänen luokseen tulla saatte,
sydämestä veisatkaa.
Kiitosvirsi kohotkoon,
riemun huuto raikukoon!
2.
Tyhjästä hän, Mestarimme,
meihinkin loi elämän.
Armon valoon heräsimme,
ruumiin, hengen antoi hän.
Kristus meidät verellään
osti uuteen elämään.
3.
Viettäkäämme kiitosjuhlaa,
tulkaa Herran huoneeseen!
Hyvyydessään Herra tuhlaa
laupeutta lapsilleen.
Kautta sukupolvien
kestää armo Kristuksen.
Johann Franck 1653. Ruots. Jakob Arrhenius 1691. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. komitea 1937, 1984.
-
SV 223 Kun päivä iltaan ennättää
1. Kun päivä iltaan ennättää,
yön varjoon maisema kun jää,
niin kysyn sydämeltäni,
miten taas vietin päiväni.
2. Olenko rauhaa nauttinut
ja ristin juureen taipunut?
Pyysinkö sieltä neuvoa?
Voi Jeesus, minut armahda.
3. On sydämeni kylmennyt
ja harhateille eksynyt.
Siis Hengelläsi Pyhällä
valaise, auta, lämmitä.
4. Jos langettaisit tuomion
sen mukaan, kuinka syytä on,
pelkäisin, enkä tohtisi
eteesi tulla, tuomari.
5. Vaan täytit lain. Nyt tiedän sen:
on armahdettu syntinen,
suoritit kaiken velkani,
siis sinussa on turvani.
6. Suo kaikki synnit anteeksi.
Lahjoita vanhurskautesi.
Saan yksin ansiostasi
näin olla sinun omasi.
Ulrika Sofia Nordencreutz 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, T. Issakainen 2011
-
VK 296 Sinuhun, Jeesus, ainoaan
https://www.youtube.com/watch?v=nFr5caDu_OI
1.
Sinuhun, Jeesus, ainoaan
mä turvaan tuskissani.
En toista turvaa tunnekaan
mä ahdistuksissani.
Ei mikään voima maallinen,
ei taitavinkaan ihminen
voi auttaa ahdistuksesta.
Siis sinua
vain huudan, toivo ainoa.
2.
Kun suuret synnit ahdistaa
ja sydäntäni soimaa,
suo, että sielu tuta saa
kuolosi kovan voimaa.
Oi Jeesus Kristus, minua
nyt Isän luona puolusta.
Vapahda synnin kuormasta
ja vaarasta.
Niin itse lupaat sanassa.
3.
Suo usko mulle armostas,
se kallis lahja taivaan,
niin että varjeluksessas
kestäisin kaiken vaivan.
Sinua anna rakastaa
ja veljeäni armahtaa.
Näin eläissä ja kuollessa
suo apua,
karkota viekas kiusaaja.
4.
Kunnia Jumalallemme,
Isälle, Luojallemme,
ja Kristukselle, Pojalle,
rakkaalle Herrallemme,
niin Hengelle myös Pyhälle,
lohduttajalle hyvälle.
Hän täällä meitä opettaa
ja vahvistaa,
iäiseen riemuun valmistaa.
Konrad Hubert 1540. Ruots. Laurentius Petri Gothus 1564. Suom. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. Elias Lönnrot 1872, komitea 1984. | Sävelmä: Saksassa 1541.
-
VK 561 Tästäkin päivästä tahdon nyt kiittää
https://fr-fr.facebook.com/Katariinanseurakunta/videos/iltavirsi-561-t%C3%A4st%C3%A4kin-p%C3%A4iv%C3%A4st%C3%A4-tahdon-nyt-kiitt%C3%A4%C3%A4-lauletaan-t%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n-kairavuon-pa/918530525261698/ ( alussa virren esittely ja Raamatunlukua)
1.
Tästäkin päivästä tahdon nyt kiittää,
Herrani, nöyrästi tunnustaen:
Huonosti suoritin tehtävät sen.
2.
Vieläkö armosi minulle riittää?
Syntisin olen ja kelvottomin.
Annathan anteeksi, uskollisin.
3.
Kärsimyskruunusi mieleeni paina,
kiinnitä uskossa sydämeni
itseesi lähemmin, Jeesukseni.
4.
Jalkani johdata jälkiisi aina.
Herrani, levolle käydessäni
hautaa nyt syntini haavoihisi.
5.
Rukoile, Jeesus, ja varjele silloin,
kun uneen illalla vaipua saan
enkä voi valvoa, rukoillakaan.
6.
Uupunut ruumiini tyynnytä illoin.
Rukoile minulle, armollisin,
uusia voimia, uskoakin.
7.
Jos vielä lahjoitat huomenen uuden,
Henkesi minua johdattakoon,
syntini, vilppini paljastakoon.
8.
Varjele pauloista uskottomuuden.
Uudista minutkin ihmiseksi,
joka on sinulle kunniaksi.
Lars T. Nyberg 1745. Suom. Elias Lagus 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893, Jaakko Haavio 1971, Niilo Rauhala 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Toisinto Etelä-Pohjanmaalta.
-
SV 230 Sinun luoksesi, Jeesus, nyt tulla suo
VK 557
https://www.youtube.com/watch?v=fuIDprRM5nA
1. Sinun luoksesi, Jeesus, nyt tulla suo,
yön varjot kun päivän jo voittaa.
Taas yön lepo rauhaisa meille tuo,
vain luonasi valkeus koittaa.
Suo loppu kerran kuolossa autuas.
2. Olen käskysi rikkonut, tiedän sen,
ja murhetta sinulle tuotan.
Nyt tuomion, Herrani, ansaitsen,
vaan toivossa ristiisi luotan.
Suo loppu kerran kuolossa autuas.
3. Anna päiväni kulkea kanssasi
ja yön yli rauhassa maata.
Suo, että ei henkeni nukkuisi,
ettei saisi kilvoitus laata.
Suo loppu kerran kuolossa autuas.
Aukusti Oravala 1937, uud. VK 1986
-
SV 133 Soi, virteni, kiitosta Herran
https://www.youtube.com/watch?v=Y089uGLTIRI
1. Soi, virteni, kiitosta Herran.
Hän on hyvä, armollinen,
on kätensä laupias, voimallinen.
Ken armoonsa turvasi kerran,
on riemuiten muistava sen.
2. Hän, Herramme, kuoleman alta
on noussut ja voittanut sen.
Työn täytti hän puolesta syntisien.
On hänellä voima ja valta
ja kirkkaus ihmeellinen
3. Hän vaikka on näin pyhä, suuri
ja valtias taivaan ja maan,
ei hylkää hän lastansa halvintakaan,
vaan suojansa antaa kuin muuri.
Näin hellintä hoitoa saan.
4. En pelkää siis vaarojen matkaa,
hän silloinkin kantaa ja vie,
kun polku on synkeä, kaita on tie.
Voin kanssansa taivalta jatkaa.
Hän vastakin auttava lie.
5. Kun matkalla Jaakobin lailla
yön ankaran painia saan
ja sielu on uupunut taistelemaan,
niin silti se, toivoa vailla,
on siunattu voittamanaan.
6. Soi, virteni, kiitosta Herran.
Hän aivan on ihmeellinen,
kun suurinta syntistä armahtaen
hän, laupias, lahjana kerran
suo rauhansa taivaallisen.
Mikko Katila 1899, uud. SV Lisävirsiä 1938, H. Kivekäs 1971
-
VK 396 Käyn kohti sinua
https://www.youtube.com/watch?v=2B1PYD2L6vg
1.
Käyn kohti sinua,
oi Herrani,
tietäni viitoittaa
pyhä ristisi.
Virteni matkalla
soi täynnä toivoa.
Käyn aina, Herrani,
kohti sinua.
2.
Kun päivä pilvinen
tien pimentää,
kun synkkä, raskas yö
usein yllättää,
niin katseen kaipaavan
taivaalle kohotan.
Käyn aina, Herrani,
kohti sinua.
3.
Suo, että näkisin
tien taivaaseen,
vaikka se peittyisi
vaivaan, murheeseen.
Lohduta sanalla,
uskoa vahvista.
Käyn aina, Herrani,
kohti sinua.
4.
Kun taival päättynyt
on päällä maan,
käyn luokse Jeesuksen
riemuun ihanaan.
Ei tuska yltää voi,
kirkkaana laulu soi.
Käyn aina, Herrani,
kohti sinua.
Sarah Adamsin virren (1841, suom. Rauhansäveliä 1894, Aune Krohn 1912) pohjalta Niilo Rauhala virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Lowell Mason 1856.
-
SV 242 Ah saavu, Jeesus, seuraksemme
VK 103 https://www.youtube.com/watch?v=LPSmu-_L_D8
1. Ah saavu, Jeesus, seuraksemme,
niin sydämemme rukoilee,
kun koittaa ilta matkallemme
ja armon päivä alenee,
vastassa iäisyyden yö
ja viime sota, kuolon työ.
2. Kun kuljet, Jeesus, rinnallamme,
niin rakastamme, uskomme.
Suo rohkeutta sodassamme,
sinussa lepää toivomme.
Kun Jeesus keskellämme on,
on yökin päivä verraton.
3. Vain siitä syttyy sydämemme,
kun saavut, Jeesus, auttaja.
Kirkastat armon, vaikka emme
ansaitse lahjaa sellaista.
Kasvosi vaikka salaatkin,
toivomme saamme takaisin.
4. Riemuiten sitten kiiruhdamme
rakkaiden ystävien luo.
Näin siellä heille julistamme:
vieläkin Herra avun suo.
Me luulimme, on kuollut hän,
vaan näimme hänen elävän.
5. On lähellä jo ajan ilta,
jää, Herra Jeesus, luoksemme.
Pois tyhjiltä vie laitumilta
ja ole itse ruokamme,
kun huomispäivä ahdistaa
ja vaiva, nälkä rasittaa.
6. Kun olet, Jeesus, seurassamme,
armosi anna johdattaa,
niin että täällä toisiamme,
kuin tahdot, voimme rakastaa.
Siis, Jeesus, ole turvamme.
Veisaamme: kiitos sinulle!
Abraham Achrenius 1769, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, J. Löytty 2013
-
SV 141 Lähelle Jeesustani
https://www.youtube.com/watch?v=4_3XFMT1xlg
1. Lähelle Jeesustani
levottomuuksissani
taas suojaan hakeudun.
Ja kylkeen Vapahtajan
teen itselleni majan,
rauhaansa laskeudun.
2. Saan, Jeesus, vierelläsi
katsella silmistäsi
taivaista maisemaa.
Saan haistaa toivon tuulen,
äänesi hellän kuulen,
se huolen vaientaa.
3. Opeta siinä uutta
myös yksinkertaisuutta,
pieneksi minut tee,
niin että lapsen lailla
on sielu huolta vailla,
kanssasi iloitsee.
4. Kun eksyn joskus tieltä,
taas vedä minut sieltä
alusta alkamaan.
Vain sinun seurassasi
opetuslapsenasi
elävän uskon saan.
5. Syvälle sisimpääni
viritä soimaan ääni
armosta kertova.
Sen sointi nyt jo tässä
rohkaisee elämässä,
johdattaa kulkua.
Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, H. Kivekäs 1971, uud. ja 2. säk. K. Pispa 2016
-
VK:
524 Kun päivän työ on päättynyt
1.
Kun päivän työ on päättynyt,
puoleesi, Jeesus, käännyn.
Jos voimaa, armoa et suo,
niin huolten alle näännyn.
Hyväksy hyvät hankkeeni,
sovita vääryyteni.
Suo rauha omaantuntooni
ja lepo ruumiilleni.
2.
Työn kuorma, Jeesus, huojenna
myös ihmisiltä muilta,
niin lepovuoroon päässeiltä
kuin työhön kutsutuilta.
Maaseudun siunaa asujat
ja kaupunkien kansa.
Kaikkia hoida, varjele
töissänsä, toimissansa.
3.
Kun lapset kouluun rientävät,
taluta, Jeesus, heitä.
Ja viivy aivan lähellä
äitejä väsyneitä.
Tee kodit onnellisiksi,
luo leikin armautta
ja ystävyyttä, hymyä
keskelle harmautta.
4.
Ja vielä, Jeesus, rukoilen:
Suo sille, joka määrää,
lempeä mieli, oikea
ja tahto välttää väärää.
Ja sille, jonka tehtävä
on työssä kättä käyttää,
suo taito, itseluottamus,
kun käskyjä hän täyttää.
5.
Myös niille, joiden työnä on
murhetta, hätää poistaa
tai armon sanaa julistaa,
suo totuutesi loistaa,
niin että köyhät, hyljätyt
saisivat arvon uuden,
tuskassaan löytää voisivat
armosi salaisuuden.
6.
On vaarallista monen työ
ja yksitoikkoistakin.
Voi mieli olla kiusattu
ja joskus katkerakin.
Ruumis ja sielu varjele
kaikesta vahingosta.
Oi Herra, auta heikkoja
ja maahan lyödyt nosta.
7.
Et, Jeesus, tullut maailmaan
herraksi mahtavaksi
vaan palvelemaan toisia,
heikkojen auttajaksi.
Siunaus anna kaikille
työn raskaan raatajille,
yhteisen hyvän puolesta
kuormia kantaville.
8.
Kuin leivällä ja kalalla
siunasit tuhansia,
niin ruoki taivaan leivällä
huoliinsa uupuvia.
Turvaksi meille, Herramme,
jää päivällä ja yöllä.
Sinua saamme ylistää
niin levolla kuin työllä.
Jaakko Haavio 1959. Virsikirjan lisävihkoon 1963. | Sävelmä: Toisinto Pohjanmaalta.
-
Iltahartaus 19.6. radiossa. Kirsi Hämäläinen Elimäki
https://areena.yle.fi/audio/1-2016102
-
VK 303 Jeesus, aarteheni
https://www.youtube.com/watch?v=VOZmsj4w550&t=1s
1.
Jeesus, aarteheni,
riemu sydämeni,
kuule ääneni.
Katson sinuun aina,
sydämeeni paina
lohdutuksesi.
Herrani, Jeesukseni,
verelläsi minut ostit,
armohelmaas nostit.
2.
Vasten valtaa surman
Jeesukselta turvan
sydämeni saa.
Vaikka vihollinen
väijyy petollinen,
Jeesus pelastaa.
Myrsky soi ja salamoi,
synnin syvyys uhkaa, pauhaa,
Jeesus antaa rauhaa.
3.
Poissa pedon valta,
poissa kuolemalta
kauhun mahti on.
Kiitos Jumalalle,
hän suo hukkuvalle
turvakallion.
Jeesus voi, ken voiton toi,
kuolemasta minut auttaa
kuolemansa kautta.
4.
Menköön mainen kulta,
ristiinnaulitulta
armon aarteen saan.
Niin en maailmasta,
vallan valtikasta
enää huolikaan.
Erottaa ei mikään saa
minua pois Herrastani,
lunastajastani.
5.
Monet kukkuloille
täällä korkeimmille
pyrkii kunniaan.
Jeesus, lähelläsi
auta jälkiäsi
aina seuraamaan.
Ainoa on kunnia,
Jeesus, elää omanasi,
palvelijanasi.
6.
Turhat huolet jääkää,
Jeesus tahtoo häätää
murheet maailman,
kääntää omillensa
heidän parhaaksensa
kaiken vaikean.
Vaivoihin jos joudunkin,
kuormani hän kaikki kantaa,
kiitosmieltä antaa.
7.
Huomaas murheet heitän,
Herra, turviis peitän
suuret puutteeni.
Tunnet asiani,
valvo parastani,
Vapahtajani.
Anteeksi suo syntini,
ole vielä kuollessani,
Jeesus, riemunani.
Johann Franck 1653. Suom. virsikirjaan 1685. Säk. 5 Johan Schmedeman 1694. Suom. Bengt Jakob Ignatius 1824. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Johann Crüger 1653.
-
VK 368 Jeesus matkakumppani
https://www.youtube.com/watch?v=PHNxbqNDZwY
1.
Jeesus matkakumppani
on mulla ristin tiellä.
Vaikka horjuu jalkani,
ei apuaan hän kiellä.
2.
Lapsen heikon tuntee hän
ja rientää avukseni.
Korven tiellä synkeän
hän on mun paimeneni.
3.
Kenen luokse pakenen
ja kenen puoleen käännyn?
Ole, Herra, armoinen,
sinua vailla näännyn.
4.
Vaivaani mä valitan,
oi rakkain Jeesukseni.
Syntini mä tunnustan,
suo rauha sielulleni.
5.
Sinuun turvaan heikkona,
saan suojan helmassasi.
Matkan jälkeen nauttia
suo pyhää lepoasi.
Säk. 1–3 Efraim Jaakola 1861, säk. 4–5 Samuel Hellman 1899. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Raumalta.
-
SV 23 Sisälläni kysyy ääni
1. Sisälläni kysyy ääni,
sitkeä ja hiljainen:
Tuhlaanko vain elämääni,
miksi oikein harhailen?
Minne oman tahdon tie
minut itsepäisen vie,
viekö kirkkauden maille
vaiko yöhön suojaa vaille?
2. Eikö sielu siitä piittaa,
että Jeesus kolkuttaa,
rakkauden armoviittaa
hartioille sovittaa?
Kätensä hän ojentaa,
turvapaikan tarjoaa.
Miksen millään usko tuota?
Miksi Jeesukseen en luota?
3. Kypsymätön sydämeni
kylmä on ja tunteeton.
Haalin hyvää itselleni,
toiset siinä tiellä on.
Voitko, Herra, opettaa
miten kuuluu rakastaa
antamalla omastani,
käyttämällä lahjojani?
4. Jumalani, olen tässä –
eksyneeni tunnustan –
paluutietä etsimässä
aavikoilta maailman.
Jeesus, etsi kadonnut,
kanna kotiin uupunut.
Herra, siten löydän sinut,
että sinä etsit minut.
5. Ristinkuolemaasi asti
kannoit synnit kauheat.
Oi, niin sanomattomasti
langennutta rakastat!
Näytä, Jeesus, haavasi,
murra, muuta mieleni.
Mitä sanoit, tahdon kuulla,
ryövärille ristinpuulla.
6. Pyhä Henki, rinnassani
jatkuvasti työtä tee.
Johdata nyt matkallani,
kunnes armo aukenee.
Olet lepo, lohdutus,
köyhän apu, virvoitus,
lämpö kylmän sydämeni,
kirkastaja Jeesukseni.
Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, uud. ja 3. säk. K. Pispa 2014
https://www.youtube.com/watch?v=7Cv8n4ZUB94
-
SV 221 Tuon tästä päivästä kiitoksen sulle
https://www.youtube.com/watch?v=kkbsR0KUPI8
1. Tuon tästä päivästä kiitoksen sulle,
Herrani, levolle hiljentyen,
syntini, puutteeni tunnustaen.
Virheeni annatko anteeksi mulle?
Häilyvä, pelkäävä mieleni on,
tahtoni nöyrtymään taipumaton.
2. Kärsimyskruunusi mieleeni paina,
taivuta katsomaan ristiäsi.
Hautaathan syntini haavoihisi.
Jalkani johdata jälkiisi aina.
Rakkaaksi tee mulle autuuden tie.
Päivästä päivään näin kanna ja vie.
3. Rukoile, Jeesus, ja varjele silloin,
lepoon kun vaipua vuoteelle saan
enkä voi valvoa, rukoillakaan.
Nukkua suo minun rauhaasi illoin.
Rukoile minulle, armollisin,
uusia voimia, uskoakin.
4. Jos vielä lahjoitat huomenen uuden,
Henkesi minua kuljettakoon.
Salainen vilppini paljastukoon.
Päästä jo kahleista valheellisuuden.
Uudista minutkin ihmiseksi,
joka on sinulle kunniaksi.
Lars T. Nyberg 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, VK 1938, L.-M. Renko 2015
-
SV 228 Suojaasi minut peitä
https://www.youtube.com/watch?v=p2DzBrSRtLQ
1. Suojaasi minut peitä,
oi Jeesus, Herrani.
Sinussa vain on turva,
jos kuinka kävisi.
Kaikeksi tule mulle
ja ole valona.
Päivästä päivään elää
suo yksin armosta.
2. Anteeksi synnit anna,
kevennä kuormani.
Luo minuun uusi mieli
voimalla Henkesi.
Ja meidät, pienet, suuret
nyt sulje suojaasi,
yö rauhallinen anna,
oi Jeesus, Herrani.
Lina Sandell 1865, suom. 1900, uud. VK 1938, J. Löytty 2016
-
SV 137 Kiitos, Herra maan ja taivaan
https://www.youtube.com/watch?v=ozj6YmJT8mI
1. Kiitos, Herra maan ja taivaan,
että kuulit ääneni.
Kun jo vaipui toivo aivan,
olit väkevyyteni.
Pelastukseen tahdot johtaa,
vaikka vaarat täällä kohtaa.
2. Elämässä, kuolemassa
sinuun katson toivoen.
Aina olet auttamassa,
siitä kiitän, iloitsen,
siitä veisaan suin ja kielin,
hartain sydämin ja mielin.
3. Herra, turva omiesi,
voideltusi auttaja,
siunaa laumaa lampaittesi,
ruoki, kaitse, virvoita.
Auta ahdistusten tiellä,
kunnialla kruunaa siellä.
Gustaf Ållon 1694, suom. VK 1701, uud. VK 1886
-
SV 224 Pois pyyhi velkani
1. Pois pyyhi velkani.
Sieluni vapaaksi
jo puolestani maksa,
en muuten, Jeesus, jaksa.
Taas seison kerjäämässä
vain tyhjin käsin tässä.
2. Suo lepo rauhaisa.
Varjele minua,
kun yössä vaanii huolet,
elämän nurjat puolet.
Suojele herkkää mieltä,
vie pahan ansat tieltä.
3. Levitä siipesi
peitoksi päälleni.
Kun päivä yöksi vaihtuu,
niin kaikki murhe haihtuu
ja lepään helmassasi,
rauhassa, omanasi.
Johan Kahl 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, M. Nuorva 2015
-
SV 221 Tuon tästä päivästä kiitoksen sulle
https://www.youtube.com/watch?v=kkbsR0KUPI8
1. Tuon tästä päivästä kiitoksen sulle,
Herrani, levolle hiljentyen,
syntini, puutteeni tunnustaen.
Virheeni annatko anteeksi mulle?
Häilyvä, pelkäävä mieleni on,
tahtoni nöyrtymään taipumaton.
2. Kärsimyskruunusi mieleeni paina,
taivuta katsomaan ristiäsi.
Hautaathan syntini haavoihisi.
Jalkani johdata jälkiisi aina.
Rakkaaksi tee mulle autuuden tie.
Päivästä päivään näin kanna ja vie.
3. Rukoile, Jeesus, ja varjele silloin,
lepoon kun vaipua vuoteelle saan
enkä voi valvoa, rukoillakaan.
Nukkua suo minun rauhaasi illoin.
Rukoile minulle, armollisin,
uusia voimia, uskoakin.
4. Jos vielä lahjoitat huomenen uuden,
Henkesi minua kuljettakoon.
Salainen vilppini paljastukoon.
Päästä jo kahleista valheellisuuden.
Uudista minutkin ihmiseksi,
joka on sinulle kunniaksi.
Lars T. Nyberg 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, VK 1938, L.-M. Renko 2015
-
SV 133 Soi, virteni, kiitosta Herran
1. Soi, virteni, kiitosta Herran.
Hän on hyvä, armollinen,
on kätensä laupias, voimallinen.
Ken armoonsa turvasi kerran,
on riemuiten muistava sen.
2. Hän, Herramme, kuoleman alta
on noussut ja voittanut sen.
Työn täytti hän puolesta syntisien.
On hänellä voima ja valta
ja kirkkaus ihmeellinen
3. Hän vaikka on näin pyhä, suuri
ja valtias taivaan ja maan,
ei hylkää hän lastansa halvintakaan,
vaan suojansa antaa kuin muuri.
Näin hellintä hoitoa saan.
4. En pelkää siis vaarojen matkaa,
hän silloinkin kantaa ja vie,
kun polku on synkeä, kaita on tie.
Voin kanssansa taivalta jatkaa.
Hän vastakin auttava lie.
5. Kun matkalla Jaakobin lailla
yön ankaran painia saan
ja sielu on uupunut taistelemaan,
niin silti se, toivoa vailla,
on siunattu voittamanaan.
6. Soi, virteni, kiitosta Herran.
Hän aivan on ihmeellinen,
kun suurinta syntistä armahtaen
hän, laupias, lahjana kerran
suo rauhansa taivaallisen.
Mikko Katila 1899, uud. SV Lisävirsiä 1938, H. Kivekäs 1971
https://www.youtube.com/watch?v=NXmlI7jcoVE
-
VK 566 Yö joutuu etehemme
https://www.youtube.com/watch?v=_q9uxiUaBKE
Yö joutuu etehemme,
taas päättyi päivä tää.
Oi rakas Jeesuksemme,
nyt luoksemme sä jää.
Uskomme vahvista
ja aina suojaa meitä.
Vaaroissa kätke, peitä,
suo lepo rauhaisa.
:059: :059:
Ruotsalainen 1682. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. Elias Lönnrot 1872. | Sävelmä: Ranskassa 1557.
-
SV 145 Kiitos ja kunnia
1. Kiitos ja kunnia
sinulle, Auttaja.
Ristisi valo hohtaa,
pois eksyksistä johtaa.
Sovintoveren ääni
tuo rauhan elämääni.
2. Luo ristin riennän niin
kuin turvakaupunkiin.
Suojaasi heikon peität,
vainoojan ulos heität.
Näin vihollisen vimman
hillitset ankarimman.
3. Armosi virvoittaa
sydäntä kaipaavaa.
Ken jalkoihisi vaipuu,
sen tyyntyy tuska, kaipuu.
Sairaiden hoidat haavat,
nälkäiset leivän saavat.
4. Näin suuren autuuden
saa köyhä syntinen.
Suo minun maata tässä
armoa kerjäämässä
ja kerran taivaassasi
veisata kiitostasi.
Catharina Christiernin 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, T. Issakainen 2011
Galleria
-
VK 299b Ei mikään niin voi virvoittaa
https://www.youtube.com/watch?v=iXVO_occ-eY
1.
Ei mikään niin voi virvoittaa,
en muusta iloani saa,
ei autuutta saa suurempaa
kuin minkä Jeesus lahjoittaa.
2.
En lepoa mä löytänyt,
en muusta mistään tyyntynyt,
ennen kuin löysin aartehen,
ystävän, Herran Jeesuksen.
3.
Muu vaivoissa ei lohduta,
ei auta kuolon tuskissa,
ei päästä alta murheitten
kuin läsnäolo Jeesuksen.
4.
Valmisti kuuliaisuuden,
aukaisi oven autuuden
Jumala meille Pojassaan,
kun antoi hänet kuolemaan.
5.
Ainoa anteeksantamus,
ainoa synnin sovitus
ja ainoa tie armohon
Jeesuksen risti yksin on.
6.
On ainut neuvo huonolle,
on ainut turva heikolle
ja ainut meillä puolustus
Jeesuksen esirukous.
7.
Maailman viettelyksistä,
kiusauksista, synneistä
ainoa ompi pelastus
Jeesuksen suuri rakkaus.
8.
Ainoa tosi viisaus
ja ainoa vanhurskaus,
ainoa puhdas pyhitys
on Vapahtajan yhteys.
9.
Muut kuollessa ei rauhaa saa,
ei kestä Herran kunniaa,
ei pysy eessä Jumalan
kuin seuraajat vain Karitsan.
Lars T. Nyberg 1745. Suom. Elias Lagus 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1901. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Bartholomäus Gesius 1603.
-
VK 461 Kiitä Herraa, yö ja päivä
https://www.youtube.com/watch?v=XuJw8mh0z9I
1.
Kiitä Herraa, yö ja päivä,
pimeys ja valokin!
Aurinko ja kuu, myös kiitä,
hän on tehnyt teidätkin.
Taivaan tähdet, hiljaisella
matkallanne kiittäkää.
Lähde, virta, meren laine,
ylistykseen yhtykää.
2.
Maailman te vuoret, laaksot,
Herraa kunnioittakaa!
Aamun kirkkaat kastehelmet,
Luojaa saatte heijastaa.
Kiitä Herraa, pienin kukka
laakson laajan liepeellä.
Metsän puut, te huminoikaa
Herran suurta nimeä.
3.
Kiitä Herraa, sadepilvi,
salama ja ukkonen!
Kiittäkää, te kidetähdet
tuiman talvipakkasen.
Kiitä, lumi, raekuuro,
kiitä, myrsky mahtava,
kiitä, leuto lännen tuuli,
illan rusko hehkuva.
4.
Kiittäkää, te Luojan linnut,
erämaiden eläimet,
retkillänne, loukoissanne,
kesyt, villit, nälkäiset!
Merten, virtain kalaparvet,
valasparvet, laulakaa,
kaikki luodut laadullanne
Herraa kunnioittakaa.
5.
Kiittäkää jo Korkeintanne,
kansat, kansain ruhtinaat,
lapsukaiset, vanhat, nuoret,
pienet, heikot, voimakkaat!
Halleluja, kiitoksenne
nouskoon maasta taivaaseen,
yhtyköön se enkeleitten
taivaalliseen kiitokseen.
6.
Sieluni, nyt kiitä Herraa,
lunastajaa, luojaasi!
Lapsekseen hän sinut osti,
orjuudesta vapaaksi.
Hän on aina auttajasi,
armossaan vie autuuteen.
Kiitä riemuiten siis Herraa
nyt ja aikaan iäiseen!
Lina Sandell psalmin 148 ja apokryfisen Kolmen miehen kiitoslaulun pohjalta 1879. Suom. 1886, 1892. Virsikirjaan 1938. Uud. ja säk. 4 suom. Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Felix Mendelssohn 1843.
-
Jaakko Löytty, Käy Hera meitä siunaamaan
https://www.youtube.com/watch?v=DSIbboQ_I9A&list=RDDSIbboQ_I9A&start_radio=1
-
VK 549 Isämme, kiitos päivästä
https://www.youtube.com/watch?v=-YFTQbmhyek
1.
Isämme, kiitos päivästä,
kun varjo illan leviää,
ja kiitos, että kuormamme
anteeksianto nostaa pois.
2.
Kuin päivä painuu syliin yön
ja virrat mereen juoksevat,
niin virtaa kohti sinua
sydänten kiitos, kaipaus.
3.
Keskellä yön ja pimeän
Kristuksen armo vartioi.
Yön lepo ruumiin virkistää.
Vain usko valvoo, valaisee.
4.
Siis riisu jälleen, Herramme,
pelon ja valheen verkot pois.
Pois kaikki kiista tyynnytä,
sulata kylmyys, ylpeys.
5.
Isän ja Pojan Hengessä
Kristuksen nimeen pyydämme:
Isämme, sulje meidät taas
armosi syliin avoimeen.
Aamen.
Aurelius Ambrosius 300-luvun lopulla. Säk. 1–2 suom. Konstantin Siitonen 1884. Koko virren ruots. Anders Frostenson 1968. Suom. Anna-Maija Raittila 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Keskiajalta.
-
Kiitos tästä!
Kas, tämä virsi on tuolla Mustarastaan levyllä, enpähän muistanut.
Keskiaikainen virsi tuttu myös siksi kun lauluporukkamme tätä harjoitellut. :eusa_angel:
-
VK 561 Tästäkin päivästä tahdon nyt kiittää
1.
Tästäkin päivästä tahdon nyt kiittää,
Herrani, nöyrästi tunnustaen:
Huonosti suoritin tehtävät sen.
2.
Vieläkö armosi minulle riittää?
Syntisin olen ja kelvottomin.
Annathan anteeksi, uskollisin.
3.
Kärsimyskruunusi mieleeni paina,
kiinnitä uskossa sydämeni
itseesi lähemmin, Jeesukseni.
4.
Jalkani johdata jälkiisi aina.
Herrani, levolle käydessäni
hautaa nyt syntini haavoihisi.
5.
Rukoile, Jeesus, ja varjele silloin,
kun uneen illalla vaipua saan
enkä voi valvoa, rukoillakaan.
6.
Uupunut ruumiini tyynnytä illoin.
Rukoile minulle, armollisin,
uusia voimia, uskoakin.
7.
Jos vielä lahjoitat huomenen uuden,
Henkesi minua johdattakoon,
syntini, vilppini paljastakoon.
8.
Varjele pauloista uskottomuuden.
Uudista minutkin ihmiseksi,
joka on sinulle kunniaksi.
Lars T. Nyberg 1745. Suom. Elias Lagus 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893, Jaakko Haavio 1971, Niilo Rauhala 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Toisinto Etelä-Pohjanmaalta.
-
SV 197 Vanhurskas Herra, kasvojesi alta
1. Vanhurskas Herra, kasvojesi alta
karkuun en pääse, saarrat kaikkialta.
Turvaan siis sinuun ja seisahdan.
Annatko armon harhailijalle?
2. Puoleesi huutaa sydämeni syvyys.
Näytä taas kirkas kasvojesi hyvyys.
Työtäsi, Herra, jos vastustan,
anteeksi anna lankeavalle.
3. Ylistys nouskoon koko sielustani
armosi tähden, suuri Jumalani:
pois otit syntini kauhean,
Poikasi annoit tuomion alle.
4. Vanha on mennyt. Saan jo alkaa uutta.
Lahjoita voimaa, uupumattomuutta.
Kuulen jo äänesi kaikuvan
valossa aamun vaeltajalle.
Erzsébet Túrmezei, suom. J. Haavio 1968, uud. K. Pispa 2014
sävelen laulaa Emilia Karhu: https://www.youtube.com/watch?v=bbEH1l7XyF8
( kesto 34 sekuntia )
-
VK 558 Pois aurinko jo painui vuorten taaksi
https://www.youtube.com/watch?v=V6szmot1zsA
1.
Pois aurinko jo painui vuorten taaksi,
pois tämä päivä kulki ainiaaksi.
Kaikkine riemuineen ja murheineen
se mennyt on, ei saavu uudelleen.
2.
Sinua, Herra, kiitän elämästä,
päivistä menneistä ja myöskin tästä.
On kädessäsi kulku kohtalon.
Tahtosi, Isä, tapahtukohon.
Johann Christoph Rube 1712. Suom. Ilta Koskimies 1923. Virsikirjaan 1938. Uud. Niilo Rauhala 1986. | Sävelmä: Ranskassa 1542.
-
SV 52 Jos vain voisin valvoa
1. Jos vain voisin valvoa
kiusauksissani,
muistaa Herran kuoloa,
karttaa himojani,
silloin omatuntoni
vartioisi mieltä,
enkä syrjään eksyisi
enää Herran tieltä.
2. Jos vain voisin valvoa
kilvoituksessani,
Vapahtajaan katsoa
Getsemanestani,
silloin voisin tyyntyä,
voittaa maiset huolet,
väistää viettelyksiä,
kestää pilkan nuolet.
3. Jos vain voisin valvoa
rukouksissani,
totuudessa armoa
pyytää Herraltani,
silloin voisin Hengessä
kiittää Jumalaani,
publikaanin vierellä
huutaa auttajaani.
4. Jos vain voisin valvoa
sanaa viljellessä,
tehdä Herran tahtoa
aina nöyryydessä,
saisin Hengen voimia,
uutta palavuutta
välttää väärää oppia,
ulkokultaisuutta.
5. Rukoilemaan, valvomaan
soisin oppivani,
Herran sanaan uskomaan
koko sielustani.
Jeesukseni, johdata
taisteluni voittoon.
Anna uutta toivoa
Herran päivän koittoon.
Väinö Malmivaara 1933, uud. SV Lisävirsiä 1938, J. Haavio 1971, SV 2016
-
Körttiseuroissa
https://www.youtube.com/watch?v=7Q8_08mJf-8
Uskomatonta, kertakaikkiaan, mä istun tässä ja ihmettelen vaan
Tää tosiaan säilyy muistoissa, kun meikä istui körttiseuroissa
Herännäisyys on ihanaa, sitä kai ne koittaa tällä todistaa
Taas puheita ja veisataan ja mä istun körttiseuroissa
Pyhä henki mun, kai karkas kaapin taa, kun en tunne mä mitään rafflaavaa
Vanha mummo takanani hoilottaa, falsetillansa korvat raastaa, raastaa, raastaa
Toi pappa pulinansa lopetti, kai sen kirkkovene kiveen pamahti
kokemushan tääkin on tosiaan, istuu Lapualla Körttiseuroissa
istuu Lapualla Körttiseuroissa
istuu Lapualla Körttiseuroissa.
https://www.allthelyrics.com/lyrics/klamydia/ktcrttiseuroissa-lyrics-1205472.html
-
SV 56 Ah, armon Herra suloinen
https://www.youtube.com/watch?v=LtgjvHuRruE
1. Ah, armon Herra suloinen,
nyt kuule huutoani,
kun kumarrun ja huokailen
ja puhun puutteistani.
Näin hätäni taas pakotti
kerjäämään helmoissasi,
pyytämään armoasi.
2. Kulkija olin huoleton,
en vaaraa nähnyt tiellä.
Mahdoton tilanteeni on,
en sitä enää kiellä.
Sokeana en kulkea
nyt osaa avuttasi,
vaan eksyn polultasi.
3. Kun järjeltäni neuvon sain
taas nousta ylemmäksi
Siinailla, vuoriteillä lain,
tie muuttui hämäräksi.
Murehtien nyt havaitsen,
taas olen eksyksissä.
En oikein tiedä, missä.
4. Vaan viimein Pyhä Henkesi
paljasti sydämeni
ja näytti turmelukseni,
löi maahan pyhyyteni.
Nyt kauhistun ja masennun
vilppiä elämäni
ja pahaa sydäntäni.
5. Edessäsi, oi Jumala,
alasti seison tässä
näin huonona ja kurjana
rauhaasi etsimässä.
Nyt vaateta ja ojenna
kätesi, nosta, kanna,
taivaasta toivo anna.
6. En osaa oikein rukoilla,
uupumus minut voittaa,
vaan saanhan silti huokaista:
armosi anna koittaa.
On voittoni, jos luoksesi
lopulta minut päästät
ja tuomiolta säästät.
Ah Jeesus, Herrani|Johan Kahl 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, VK 1938, VK 1986, M. Nuorva 2015
-
Vox Silentii, Sydämeni ajatukset:
https://www.youtube.com/watch?v=VMPvTXxAInU&list=RD0cLU_8s-DPQ&index=4
:059: :059:
-
Kiitos Riitta tästä!
On aivan mahtavaa laulua, otin itselleni jemmaan, vaikka on minulla tuo cd-levykin.
Vox Silentii käynyt esiintymässä myös Hattulan vanhassa kirkossa, ehkä montakin kertaa.
Olen käynyt siellä heitä kuuntelemassa livenä, en muista mikä vuosi.
:109: :039:
-
SV 18 Immanuel jos valollaan
https://www.youtube.com/watch?v=kXoRcqucA4Y
1. Immanuel jos valollaan
saa aavikonkin kukkimaan,
sieluni kuivaa maisemaa
hän voisiko myös kostuttaa.
Ah, riennä, Jeesus, köyhän luo.
Lunastustyösi lohdun tuo.
2. Iloa pyydän hiukkasen,
jos armossasi annat sen.
Tuo ristin valo hämärään,
suo kasvun ihme elämään.
Ah, riennä, Jeesus, köyhän luo.
Lunastustyösi lohdun tuo.
3. Oi, Jeesus, joudu auttamaan,
sanaasi saata uskomaan
ja auta kallis jyvänen
idulle peltoon sydämen.
Ah, riennä, Jeesus, köyhän luo.
Lunastustyösi lohdun tuo.
4. On omat voimat ehtyneet,
jo vajoavat askeleet.
Vaan Herra saapuu sittenkin,
janoonhan muuten nääntyisin.
Ah, riennä, Jeesus, köyhän luo.
Lunastustyösi lohdun tuo.
Anders Odhelius (And. Odel) 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, VK 1938, K. Pispa 2011
-
Saavu Jeesus, suuri armon tuoja
https://www.youtube.com/watch?v=Sb2XjeY4Yxc
-
Virsi 549
https://www.youtube.com/watch?v=-YFTQbmhyek&list=RD-YFTQbmhyek&start_radio=1
1.
Isämme, kiitos päivästä,
kun varjo illan leviää,
ja kiitos, että kuormamme
anteeksianto nostaa pois.
2.
Kuin päivä painuu syliin yön
ja virrat mereen juoksevat,
niin virtaa kohti sinua
sydänten kiitos, kaipaus.
3.
Keskellä yön ja pimeän
Kristuksen armo vartioi.
Yön lepo ruumiin virkistää.
Vain usko valvoo, valaisee.
4.
Siis riisu jälleen, Herramme,
pelon ja valheen verkot pois.
Pois kaikki kiista tyynnytä,
sulata kylmyys, ylpeys.
5.
Isän ja Pojan Hengessä
Kristuksen nimeen pyydämme:
Isämme, sulje meidät taas
armosi syliin avoimeen.
Aamen.
Aurelius Ambrosius 300-luvun lopulla. Säk. 1–2 suom. Konstantin Siitonen 1884. Koko virren ruots. Anders Frostenson 1968. Suom. Anna-Maija Raittila 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Keskiajalta.
-
Koskettavan kaunis keskiaikainen virsi, paljon on tullut laulettua tätä. :109:
-
VK 303 Jeesus, aarteheni
https://www.youtube.com/watch?v=VOZmsj4w550&t=1s
1.
Jeesus, aarteheni,
riemu sydämeni,
kuule ääneni.
Katson sinuun aina,
sydämeeni paina
lohdutuksesi.
Herrani, Jeesukseni,
verelläsi minut ostit,
armohelmaas nostit.
2.
Vasten valtaa surman
Jeesukselta turvan
sydämeni saa.
Vaikka vihollinen
väijyy petollinen,
Jeesus pelastaa.
Myrsky soi ja salamoi,
synnin syvyys uhkaa, pauhaa,
Jeesus antaa rauhaa.
3.
Poissa pedon valta,
poissa kuolemalta
kauhun mahti on.
Kiitos Jumalalle,
hän suo hukkuvalle
turvakallion.
Jeesus voi, ken voiton toi,
kuolemasta minut auttaa
kuolemansa kautta.
4.
Menköön mainen kulta,
ristiinnaulitulta
armon aarteen saan.
Niin en maailmasta,
vallan valtikasta
enää huolikaan.
Erottaa ei mikään saa
minua pois Herrastani,
lunastajastani.
5.
Monet kukkuloille
täällä korkeimmille
pyrkii kunniaan.
Jeesus, lähelläsi
auta jälkiäsi
aina seuraamaan.
Ainoa on kunnia,
Jeesus, elää omanasi,
palvelijanasi.
6.
Turhat huolet jääkää,
Jeesus tahtoo häätää
murheet maailman,
kääntää omillensa
heidän parhaaksensa
kaiken vaikean.
Vaivoihin jos joudunkin,
kuormani hän kaikki kantaa,
kiitosmieltä antaa.
7.
Huomaas murheet heitän,
Herra, turviis peitän
suuret puutteeni.
Tunnet asiani,
valvo parastani,
Vapahtajani.
Anteeksi suo syntini,
ole vielä kuollessani,
Jeesus, riemunani.
Johann Franck 1653. Suom. virsikirjaan 1685. Säk. 5 Johan Schmedeman 1694. Suom. Bengt Jakob Ignatius 1824. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Johann Crüger 1653.
Aamen! Me körttiläiset olemme veren alla, joten mikään paha ei pääse meitä syyttämään. :109:
-
On se vaan valtavaa, rakkaat körttiläiset, miten vielä saamme sanan-, omantunnon- ja uskonnonvapaudessa olla koolla tässä iltahetkessä, koska isoamme Herran sanaa, joka ravitsee sielun nälän. :)
Oi Herra, luoksein jää, jo ilta on, virsi 555 https://www.youtube.com/watch?v=2x_RgQ9UQ-w
1.
Oi Herra, luoksein jää, jo ilta on,
ja kadonnut on valo auringon.
Ken muu mua murheissani lohduttais,
kelt' turvan hädässänsä sielu sais.
2.
Päiväni rientää kohti loppuaan,
on ilo maallinen kuin varjo vaan.
Ei ole täällä mitään pysyvää,
vain sinä, Herra, sinä luoksein jää.
3.
Sä pahan väijytykset turhiks teet,
sä tuskat liennät, kuivaat kyyneleet.
Miss' on nyt, kuolema, sun voittosi,
kun Herra Jeesus, olet kilpeni.
4.
Sun, Herra, ristisi mua valaiskoon,
kun tieni painuu kuolon laaksohon.
Sen valon tieltä varjot häviää.
Eläissä, kuollessa sä luoksein jää.
Henry Francis Lyte 1847. Suom. Rauhansäveliä 1894, Martti Ruuth 1903. Virsikirjaan 1938.
-
Henry Francis Lyte oli anglikaanisen kirkon pastori. Rauhansäveliä on metodistien laulukirja. Martti Ruuth oli opettaja ja kirkkohistorioitsija. Mukavaa havaita luterilaisessa tällaista hengellistä avaruutta.
https://www.youtube.com/watch?v=9oidUNSGQ5o
-
Salla Ranta pitää iltahartauden tänään:
https://areena.yle.fi/audio/1-2016102
-
SV 2 Käy kohti isänmaatansa
https://www.youtube.com/watch?v=oqly4PVVNFE
1. Käy kohti isänmaatansa
tien kaidan matkalaiset,
ja maailmassa vieraassa
he ovat muukalaiset.
Ei asuntoa pysyvää,
vaan vaivaa, koti-ikävää
on heillä matkallansa.
2. Yöt, päivät tietään etsivät
keskellä maisen huolen,
vaan kotinsa he tietävät
saavansa tuolla puolen.
Ja isänmaata ihanaa
se matka aina tarkoittaa,
he sinne ikävöivät.
3. Tie sinne ohdakkeinen on
ja portti ahdas aivan,
vie alle ristin, ahdingon
ja murheen, tuskan, vaivan.
Ja esteet lukemattomat,
suot, laaksot, vuoret, kukkulat
kohtaavat matkamiestä.
4. Niin paljon vihollisia
on heitä vaivaamassa,
saa niitä vastaan sotia
ajassa vaikeassa.
Synkeä korpi maailman
eksyttää monen kulkijan
ja myrsky maahan kaataa.
5. Myös monet murheet maalliset
vaivaavat painollansa,
ja sairaudet, puutokset
saa kantaa ruumiissansa.
On hauras maja maallinen,
astia heikko, savinen,
se kaiken kivun tuntee.
6. Oi rakas Jeesus, suloinen,
sinua rukoilemme,
nyt katso puoleen heikkojen
ja riennä turvaksemme.
Me emme pääse ollenkaan
pyhyyden tietä kulkemaan
omassa voimassamme.
7. Kun matkavaattein varustat
yön selkään seuraajasi,
voitele silmät sokeat
myös silmävoiteellasi.
Sanasi lyhty kädessä,
piinasi muisto mielessä,
suo meidän tietä käydä.
8. Anteeksi anna synnit, ne
raskaaksi mielen saavat.
Pois pyyhi saastaisuutemme,
lääkitse sielun haavat.
Kuvasi meissä kirkasta,
uudista aina armolla,
lyö maahan viholliset.
9. Vahvista heikko uskomme
alhossa kiusausten,
suo, ettei sammu toivomme
helteissä ahdistusten.
Rakkauttasi tuntemaan
ja jälkiäsi seuraamaan,
ah, auta, Herra Jeesus.
10. On kovin raskas, vaikea
aikamme vaelluksen,
ja harvoin löytyy matkalla
hetkiä huojennuksen.
Vaan kunhan päästään perille,
niin loppuvat myös vaivamme,
ja levon aika alkaa.
11. Ne kaikki, jotka kulkevat
nyt ahdistusten teitä,
esteitten läpi tunkevat,
kun Herra hoitaa heitä,
vie asuntoihin ihaniin,
Karitsan häihin iäisiin.
Myös meidät saata sinne.
Mahd. Henrik Renqvist 1827, uud. W. Malmivaara 1893, VK 1938, VK 1986, J. Löytty 2011
-
Maat metsät hiljenneinä
https://www.youtube.com/watch?v=OE1vnJKj6VQ
:059: :059:
-
Virsi 359 Vaivaisten turva ainoa
https://www.youtube.com/watch?v=GepPEUliw-U
1.
Vaivaisten turva ainoa,
taas kutsut syntisiä,
luoksesi pyydät kaikkia
työn alla nääntyviä.
Sä särjettyjä virvoitat
ja raskautettuja,
leposi heille lahjoitat
ja autat vaivattuja.
2.
Voimaton olen, kylmennyt,
unohdan usein sinut.
Voi, jospa sanallasi nyt
ruokkisit, Herra, minut.
Puhtaaksi pese synnistä,
suo valo sokealle,
itseesi minut yhdistä,
etten jää synnin alle.
3.
Minua kutsu, houkuta
ja etsi, nosta, kanna,
etsimään minut taivuta,
tie luokses löytää anna.
Näin ahdistakoon hätäni
turviisi, Vapahtaja,
ja olkoon sydämessäni
sinulle aina maja.
4.
Käyn eteen armoistuimen
murheella, alla vaivan,
luoksesi tulla rohkenen
näin syntisenä aivan.
Mun raadollinen sieluni
on sairas kuoloon asti.
Mun suuret, syvät haavani
sä sido laupiaasti.
5.
Virvoitus suurin, Herrani,
on armopöydässäsi.
Pois huuhdo kaikki syntini
pyhällä verelläsi.
Suo, että pysyn uskossa
ja hengen köyhyydessä,
synnistä anna luopua,
pysyä nöyryydessä.
6.
Mieleeni aina johdata:
vain tuhkaa olen minä
ja täynnä uskottomuutta,
vaan uskollinen sinä.
Eteesi, pyhin Herrani,
saan tällaisena tulla.
Kun sinä olet aarteeni,
on rauha vaivatulla.
Anders Odhelius 1745. Suom. Elias Lagus 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Eurajoelta
-
Benkku oli laittanut tuollaisen "ookko tehny lenkkiä" kirjoitelman johonkin ketjuun.
Ja sinä luterilainen halusit sen kopsata tänne iltahartaus-ketjuun.
-
Benkku laittoi pelkästään musiikin, mutta tässä komofobisen 'iltavirressä ' oli ivaa meitä ja etenkin sukupuoleltaan poikkeavia kohtaan.
Rimanalitus luterilaiselta vailla vertaa, rakkaalla Körttifoorumilla ! :097: :'(
-
Ehkä tämän viimeisimmän virsiehdotuksen olisi voinut jättää julkistamattakin.
-
SV 8 Vaivaisten turva ainoa
1. Vaivaisten turva ainoa,
et hylkää syntisiä.
Luoksesi kutsut kaikkia
työn alla nääntyviä.
Myös särjettyjä virvoitat
ja huoliin vajonneita.
Leposi heille lahjoitat,
ja autat uupuneita.
2. Voimaton olen, kylmennyt,
unohdan usein sinut.
Elämän leipää pyydän nyt,
oi, Herra, ruoki minut.
Puhdista, pese syntistä,
suo valo sokealle.
Itseesi minut kiinnitä,
etten jää synnin alle.
3. Minua kutsu, houkuta
ja etsi, nosta, kanna.
Tiellesi minut taivuta,
luoksesi löytää anna,
tai vieköön viimein hätäni
turviisi, Vapahtaja,
niin, että sydämestäni
sinulle tulee maja.
4. Mieleeni aina johdata:
vain tuhkaa olen minä
ja täynnä uskottomuutta,
vaan uskollinen sinä.
On raadollinen sieluni
sairaana kuoloon asti,
suuret ja syvät haavani
lääkitse taitavasti.
Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, VK 1938, K. Pispa 2016
https://www.youtube.com/watch?v=GepPEUliw-U
-
Oi Herra jos mä matkamies maan
1.
Oi Herra, jos mä matkamies maan
lopulla matkaa nähdä sun saan!
Oi, jos mä kerran
näkisin Herran
kunniassaan!
2.
Sinua kaipaa sydämeni,
sun puolees huutaa mun henkeni.
On yksin tästä
sen ikävästä
kyyneleni.
3.
Muut kaikki hylkää, vaan sinä et.
Autuuden särkyneet sydämet
sinulta saavat,
sä luet haavat
ja kyynelet.
4.
Mua auta, Herra, mä toivon vaan,
vaikkei ois toivoa ollenkaan.
En päästä sua,
ennen kuin mua
käyt siunaamaan.
5.
Oi Herra, suothan sä minulle
sun armos voimaksi matkalle.
Anteeksi anna,
mua nosta, kanna,
vie perille!
6.
Oi saanhan joukkoon autuaitten
kanss’ ystäväini ja omaisten
mä päästä kerran
luo armon Herran.
Oi saanhan sen!
Wilhelmi Malmivaara 1903. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Mikael Nyberg 1920.
https://www.youtube.com/watch?v=KVRyVJkU7z8
-
Oi Herra jos mä matkamies maan
1.
Oi Herra, jos mä matkamies maan
lopulla matkaa nähdä sun saan!
Oi, jos mä kerran
näkisin Herran
kunniassaan!
2.
Sinua kaipaa sydämeni,
sun puolees huutaa mun henkeni.
On yksin tästä
sen ikävästä
kyyneleni.
3.
Muut kaikki hylkää, vaan sinä et.
Autuuden särkyneet sydämet
sinulta saavat,
sä luet haavat
ja kyynelet.
4.
Mua auta, Herra, mä toivon vaan,
vaikkei ois toivoa ollenkaan.
En päästä sua,
ennen kuin mua
käyt siunaamaan.
5.
Oi Herra, suothan sä minulle
sun armos voimaksi matkalle.
Anteeksi anna,
mua nosta, kanna,
vie perille!
6.
Oi saanhan joukkoon autuaitten
kanss’ ystäväini ja omaisten
mä päästä kerran
luo armon Herran.
Oi saanhan sen!
Wilhelmi Malmivaara 1903. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Mikael Nyberg 1920.
https://www.youtube.com/watch?v=KVRyVJkU7z8
O Lord, if I, a poor pilgrim here
At end of journey, see You, my Dear,
Oh, if I lonely
Should see You only,
In glory's fear.
For You my heart longs above all things,
Toward You my spirit cries and takes wings.
Alone I falter
Seeking Your altar
In my pinings.
All others fail me, You are my stay.
Grief-stricken hearts in a blessed day
From You receiving,
You know my grieving
And tearful lay.
Run to my help, Lord, my hope alone,
Even if no hope here should atone.
I hold fast to You,
Bless me and do You
List to my moan.
O my Lord, grant to me in Your grace,
The strength to run and not fail the race.
Forgive and bear me,
Let nothing tear me
Out from Your face.
-
Te murheelliset
1.
Te murheelliset,
kun kuljette kyynelten teitä,
pois vaikerrukset,
maan multa ei armoa peitä.
2.
Ah ylistäkää
myös Jeesusta aikoina vaivan
ja nostakaa pää.
On nyt suvi läsnä jo aivan.
3.
Kun syntinen saa
näin nukkua haavoihin Herran,
niin helmasta maan
hän riemuun on nouseva kerran.
Väinö Malmivaara 1933. Virsikirjaan 1938.
-
Benkku oli laittanut tuollaisen "ookko tehny lenkkiä" kirjoitelman johonkin ketjuun.
Ja sinä luterilainen halusit sen kopsata tänne iltahartaus-ketjuun.
Benkun runo on poistettu tästä hartausketjusta.
-
Benkun runo on poistettu tästä hartausketjusta.
Minun täytyisi olla sitten varovainen. Olen poistettu monesta foorumista runojeni takia.
-
Vaivaisten turva ainoa, VK 359
1.
Vaivaisten turva ainoa,
taas kutsut syntisiä,
luoksesi pyydät kaikkia
työn alla nääntyviä.
Sä särjettyjä virvoitat
ja raskautettuja,
leposi heille lahjoitat
ja autat vaivattuja.
2.
Voimaton olen, kylmennyt,
unohdan usein sinut.
Voi, jospa sanallasi nyt
ruokkisit, Herra, minut.
Puhtaaksi pese synnistä,
suo valo sokealle,
itseesi minut yhdistä,
etten jää synnin alle.
3.
Minua kutsu, houkuta
ja etsi, nosta, kanna,
etsimään minut taivuta,
tie luokses löytää anna.
Näin ahdistakoon hätäni
turviisi, Vapahtaja,
ja olkoon sydämessäni
sinulle aina maja.
4.
Käyn eteen armoistuimen
murheella, alla vaivan,
luoksesi tulla rohkenen
näin syntisenä aivan.
Mun raadollinen sieluni
on sairas kuoloon asti.
Mun suuret, syvät haavani
sä sido laupiaasti.
5.
Virvoitus suurin, Herrani,
on armopöydässäsi.
Pois huuhdo kaikki syntini
pyhällä verelläsi.
Suo, että pysyn uskossa
ja hengen köyhyydessä,
synnistä anna luopua,
pysyä nöyryydessä.
6.
Mieleeni aina johdata:
vain tuhkaa olen minä
ja täynnä uskottomuutta,
vaan uskollinen sinä.
Eteesi, pyhin Herrani,
saan tällaisena tulla.
Kun sinä olet aarteeni,
on rauha vaivatulla.
Anders Odhelius 1745. Suom. Elias Lagus 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Eurajoelta
https://www.youtube.com/watch?v=GepPEUliw-U&list=RDGepPEUliw-U&start_radio=1
-
Kun päivä painuu levolle
1.
Kun päivä painuu levolle,
pyydämme pyhä Luojamme,
sinulta rauhaa sielulle
ja varjelusta ruumiille.
2.
Pois pahat unet karkota
ja öiset haamut hajota,
huoltemme kuorma huojenna
ja murhemieli murenna.
3.
Oi rakas Isä, suloinen,
ja Poika, Isän vertainen,
ja Henki, puolustajamme,
haltuusi kaiken annamme.
https://www.youtube.com/watch?v=v6X2PnOtUvw
Latinalainen Te lucis ante terminum 400–500 -luvulta, suom. Anna-Maija Raittila 1996. | Sävelmä: Keskiajalta / Saksassa 1568.
-
Sama Thomas Tallisin (1505-1585) sävellyksenä: https://www.youtube.com/watch?v=IQuRG8LbeRg
-
Ilta on tullut, Luojani
1.
Ilta on tullut, Luojani,
armias ole suojani.
Anteeksi synnit antaen
rauhalla siunaa Jeesuksen.
2.
Jos vielä uuden päivän saan,
lapsenas auta kasvamaan,
niin että taivaan kirkas sää
täällä jo saisi lämmittää.
3.
Lapsena hoida taivahan
keskellä vieraan maailman.
Täällä jo taivas rintaan luo,
nukkua helmaas nyt mun suo.
https://www.youtube.com/watch?v=uTM8ctP-RNI
-
Kuin matkamies nyt vaellan
1.
Kuin matkamies nyt vaellan,
käyn kohden kotiani.
Kun aukee portti kuoleman,
käyn kotiportistani.
Ah, auta, Herra Jumala,
huutamaan apuun sinua,
niin matka iloon päättyy.
2.
Taivasten joukko riemuiten
tervehtii tuloamme.
Me odotamme toivoen
keskellä vaivojamme
pääsyä sinne kunniaan
ja taivaan iloon ihanaan
kaikkien pyhäin seuraan.
3.
Pois murhe häipyy. Juoda saa
elämän vettä, rauhaa.
Puu paratiisin kukoistaa.
Marttyyrikuoro pauhaa.
Häät taivaan ovat alkaneet.
Pois pyyhitty on kyyneleet.
On ilo loppumaton.
4.
Päähämme kruunun kultaisen
kunnian Herra antaa.
Me saamme eteen istuimen
kiitoksen köyhän kantaa.
Ilo ja rauha suloinen
on luona Herran Jeesuksen
aina ja ikuisesti.
5.
Kuulkaamme, virsi kajahtaa
jo korkealta sieltä.
Jää taakse kerran synnin maa
ja itku korven tieltä.
Punaisen meren ylitse,
synkeän korven lävitse
vie meidät Kaanaan maahan.
A. G. Wallenius, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, T. Issakainen 2015
https://www.youtube.com/watch?v=_hqA4uoE_VE
-
Yö joutuu etehemme :icon_xmasbiggrin:
Yö joutuu etehemme,
taas päättyi päivä tää.
Oi rakas Jeesuksemme,
nyt luoksemme sä jää.
Uskomme vahvista
ja aina suojaa meitä.
Vaaroissa kätke, peitä,
suo lepo rauhaisa.
Ruotsalainen 1682. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. Elias Lönnrot 1872. | Sävelmä: Ranskassa 1557.
https://www.youtube.com/watch?v=_q9uxiUaBKE
-
https://www.youtube.com/watch?v=h0naTPlImw4
Tule kanssani Herra Jeesus,
Tule siunaa päivän työ.
Tule illoin ja aamuin varhain,
Tule vielä kun joutuu yö,
Tule vielä kun joutuu yö.
Tule askele askeleelta
Minun kanssani kulkemaan.
Sua ilman en saata olla,
Pysy luonani ainiaan,
Pysy luonani ainiaan.
Lauluntekijät: Armas Maasalo
-
VK 348 Herrasta veisaa kieleni
https://www.youtube.com/watch?v=Zcq8n-8DRbg
1.
Herrasta veisaa kieleni,
ylistää armoansa,
ei unohtaa voi sieluni
hyviä tekojansa.
Kun etsin, niin hän vastasi,
ja nöyrät kiitosvirttäni
iloiten kuuntelevat.
2.
Ne jotka Herraa etsivät,
löytävät lohdutuksen,
ja jotka häntä pelkäävät,
ne saavat varjeluksen.
Ja ahdingonkin aikana
on heillä rauhaa, iloa,
kun Herra heitä hoitaa.
3.
Kasvoihin Herran katsokaa,
ne loistaa suloisesti,
ja hyvyyttänsä maistakaa,
se vuotaa iäisesti.
On autuas se ihminen,
ken elää Herraan turvaten.
Ei mitään silloin puutu.
Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1937. | Sävelmä: Toisinto Pohjois-Savosta.
-
SV 244 Herra, Herra, älä heitä
Mikko Katila 1899, uud. J. Haavio 1971
1. Herra, Herra, älä heitä,
kasvojasi älä peitä.
Lastasi vie korven tiellä,
niin kuin kansaasi veit siellä.
2. Pilven-, tulenpatsaitasi
vielä näytä sanastasi.
Pidä niiden tuntumassa
elämässä, kuolemassa.
3. Ravinnoksi aina anna
vaivain tiellä taivaan manna.
Anna uutta voimaa siitä,
oma voima kun ei riitä.
4. Kristus-kalliosta avaa
lähde, josta virvoittavaa
vettä janoava saisi,
juodaksensa ammentaisi.
5. Jos taas käärme purra saisi,
myrkkyhampain haavoittaisi,
pronssikäärme puuhun nosta
auttajaksi turmiosta.
6. Jordanille asti saata.
Näytä luvattua maata.
Kuolon virran poikki kanna,
pyyhi kyynel, autuus anna.
https://www.youtube.com/watch?v=cvyHx4brYrM
-
Anna, hyvä ystävä anteeksi. Tuli niin sydän täyteen kun luin illalla tämän täydellisen virren, että oli pakko herätä yöllä kääntämään sitä.
SV 244 Herra, Herra, älä heitä
Mikko Katila 1899, uud. J. Haavio 1971
1. Herra, Herra, älä heitä,
kasvojasi älä peitä.
Lastasi vie korven tiellä,
niin kuin kansaasi veit siellä.
Sweet Lord, Sweet Lord, never leave me,
Never hide Your face to grieve me.
Guide Your child through desert folly
As You did Your people holy.
2. Pilven-, tulenpatsaitasi
vielä näytä sanastasi.
Pidä niiden tuntumassa
elämässä, kuolemassa.
Cloud of fire and cloud of shadow
Show Your words still on the meadow.
Keep fresh in my mind and spirit
In both life and death or near it.
3. Ravinnoksi aina anna
vaivain tiellä taivaan manna.
Anna uutta voimaa siitä,
oma voima kun ei riitä.
Feed me with Your manna daily
As I tread the hard road gaily.
Give new strength to come to heaven,
For my own is loss and leaven.
4. Kristus-kalliosta avaa
lähde, josta virvoittavaa
vettä janoava saisi,
juodaksensa ammentaisi.
From the rock of Christ bring flowing
Water to the pilgrim going
Thirsty on heaven’s pathway plodding,
To refresh and keep from nodding.
5. Jos taas käärme purra saisi,
myrkkyhampain haavoittaisi,
pronssikäärme puuhun nosta
auttajaksi turmiosta.
If the serpent there should fight me,
With his poison tooth to bite me,
Raise a brasen serpent casting
As an helper everlasting.
6. Jordanille asti saata.
Näytä luvattua maata.
Kuolon virran poikki kanna,
pyyhi kyynel, autuus anna.
Bring me to the brink of Jordan,
Glory glimpsed beyond the cordon.
Carry me beyond death’s river,
Dry the tear then, O Life-giver.
-
Kiitos ! On taito kääntäjältä saada säilymään virren henki, luonne. Sisällyttää oikeat sanat, ja säilyttää jopa riimi.
Kun Siioninvirsien kääntäjistä mainitaan esim. Jaakko Haavio ja uudistajista Jaakko Löytty, niin kyllä maininnan ansaitsee englannistajista Thomas McElwain. :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap:
-
Kiitos ! On taito kääntäjältä saada säilymään virren henki, luonne. Sisällyttää oikeat sanat, ja säilyttää jopa riimi.
Kun Siioninvirsien kääntäjistä mainitaan esim. Jaakko Haavio ja uudistajista Jaakko Löytty, niin kyllä maininnan ansaitsee englannistajista Thomas McElwain. :eusa_clap: :eusa_clap: :eusa_clap:
Jaakko Haavio ja Jaakko Löytty ansaitsevat kultajalustan. Minä todistettavasti en. Kirjoitan omaksi iloksi ja kourallisen muiden iloksi tai mielenkiinnoksi, ja pari-kolmen ihmisen kiusaaksi. Mutta olet oikeassa, rakas ystäväni. Virren hengen säilyminen on tavoite, joka on vaikea saavuttaa.
-
Olen lukenut taas Serafim Seppälän kirjaa Taivaalliset voimatat. Vanhoja kirjoituksia enkeleistä Lähi-Idän kirkoista , myös islamilaisista, on paljon enemmän kuin aavistinkaan.
Enkelit ovat luotuja kuten ihmisetkin. Heillä on moninaisia tehtäviä palvella Jumalaa ja ihmisiä, jopa valtioita. Kirja kertoo että jokaiselle kansakunnalle riittää oma enkeli, ja hänellä on myös nimi.
Jopa Jumala kuuntelee mitä mieltä enkeli on asioista. Enkeli ei kuitenkaan päätä.
Enkelit ylistävät Herraa. Pyhä, pyhä,pyhä Herra Sebaot !
Lapsenmielisenä uskon nyt enkeleihin enemmän kuin vuosikymmeniin, ehkä enemmän kuin lapsenakaan uskoin.
Iltalaulu:
https://www.youtube.com/watch?v=_lyfjDNlUkc
-
Olen lukenut taas Serafim Seppälän kirjaa Taivaalliset voimatat. Vanhoja kirjoituksia enkeleistä Lähi-Idän kirkoista , myös islamilaisista, on paljon enemmän kuin aavistinkaan.
Enkelit ovat luotuja kuten ihmisetkin. Heillä on moninaisia tehtäviä palvella Jumalaa ja ihmisiä, jopa valtioita. Kirja kertoo että jokaiselle kansakunnalle riittää oma enkeli, ja hänellä on myös nimi.
Jopa Jumala kuuntelee mitä mieltä enkeli on asioista. Enkeli ei kuitenkaan päätä.
Enkelit ylistävät Herraa. Pyhä, pyhä,pyhä Herra Sebaot !
Lapsenmielisenä uskon nyt enkeleihin enemmän kuin vuosikymmeniin, ehkä enemmän kuin lapsenakaan uskoin.
Iltalaulu:
https://www.youtube.com/watch?v=_lyfjDNlUkc
Serafim Seppälä taitaa olla parempi lähde enkeleistä kuin Norjan kuningasperhe.
-
En tiedä norjalaisen prinsessan enkeli-uskon laatua, mutta tiedän Suomessakin olevan ryhmiä jotka palvovat enkeleitä. Se on väärin.
Vain Jumalaa palvotaan, kuten enkelitkin tekevät.
Enkeli-kiiltokuvien keräily on ( oli ) lasten harrastus, mutta kun aikuiset ihmiset, lähinnä naiset, laittavat huoneisiin paljon enkeli-patsaita, se on minusta sitä 'kiiltokuva-uskoa'.
Taiteessa parhaita enkeleitä ovat Ina Collianderin puupiirrokset:
https://fi.pinterest.com/pin/806496245768642882/
Enkelit on tehty tulesta
-
Enkelit eivät ole varpusensiipisiä pulleita lapsia pilven päällä: https://pikkubysantti.fi/wp-content/uploads/2020/10/mihail.jpg
-
Niin, suloiset puttot, joita myös Rafael enkeli edustaa, ovat Eroksen innoittamia.
https://maymay.fi/tuote/pieni-rafaelin-enkeli-pilvella-kiiltokuva/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Putto
-
Enkelit eivät ole varpusensiipisiä pulleita lapsia pilven päällä: https://pikkubysantti.fi/wp-content/uploads/2020/10/mihail.jpg
Amerikassa ei tarvitse käydä helluntailaisten kokouksissa, että kuulisi huutoa. Se kuuluu hyvinkin kahden korttilin päässä. Kun tulin Suomeen, kävin kerran helluntailaisten kokouksessa. Hämmästyin kun rukous alkoi niin oli sellainen sipitys ja rupesin katsomaan kattoa, onko siellä varpusia. Ei ollut, mutta sitten tajusin, että Pyhän Hengen kyyhkynen oli muuttunut varpuseksi ja viserteli kansan joukossa.
-
MIkä lintu se kahden korttelin päähän kuuluva mahtaa olla? Kyyhkysen kujerrus kuuluu kyllä metsässä, mutta tuskin kaupungin melussa.
-
Ne käyttää vahvistimia.
-
Ne käyttää vahvistimia.
Hengen voiman lisäksi sähkövoimaa. Olisiko kyyhkynen muuttunut kellolinnuksi?
https://www.youtube.com/watch?v=dvK-DujvpSY
-
SV 133 Soi, virteni, kiitosta Herran
Mikko Katila 1899, uud. SV Lisävirsiä 1938, H. Kivekäs 1971
https://www.youtube.com/watch?v=y_h6QecV1hQ
1. Soi, virteni, kiitosta Herran.
Hän on hyvä, armollinen,
on kätensä laupias, voimallinen.
Ken armoonsa turvasi kerran,
on riemuiten muistava sen.
2. Hän, Herramme, kuoleman alta
on noussut ja voittanut sen.
Työn täytti hän puolesta syntisien.
On hänellä voima ja valta
ja kirkkaus ihmeellinen
3. Hän vaikka on näin pyhä, suuri
ja valtias taivaan ja maan,
ei hylkää hän lastansa halvintakaan,
vaan suojansa antaa kuin muuri.
Näin hellintä hoitoa saan.
4. En pelkää siis vaarojen matkaa,
hän silloinkin kantaa ja vie,
kun polku on synkeä, kaita on tie.
Voin kanssansa taivalta jatkaa.
Hän vastakin auttava lie.
5. Kun matkalla Jaakobin lailla
yön ankaran painia saan
ja sielu on uupunut taistelemaan,
niin silti se, toivoa vailla,
on siunattu voittamanaan.
6. Soi, virteni, kiitosta Herran.
Hän aivan on ihmeellinen,
kun suurinta syntistä armahtaen
hän, laupias, lahjana kerran
suo rauhansa taivaallisen.
-
37 Taas on yksi vuosi mennyt
https://www.youtube.com/watch?v=Y16s1DWi7rY
1.
Taas on yksi vuosi mennyt
saamastani ajasta.
Siitä kannan kiitoksen nyt,
kaiken annoit lahjana.
Kiitos, armon Jumala,
hyvyydestä kaikesta.
Minut muistit koko vuoden
voimaa, siunausta suoden.
2.
Kuinka käytin ajan menneen,
antamasi lahjatkin?
Yhtä huonosti kuin ennen
kunniaasi kirkastin.
Lähimmäisen laiminlöin
tekemättä jäänein töin.
Kantanut en ristiäni
nurkumatta, mielelläni.
3.
Tällaiseksi edessäsi,
Herra, tunnen itseni.
Muista vielä hyvyyttäsi,
muista laupeuttasi.
Pojassasi rakkaassa
minuakin armahda.
Armo yksin levon antaa,
uuteen päivään hoitaa, kantaa.
4.
Hengelläsi sydäntäni
joka hetki hallitse.
Tieni, koko elämäni
valollasi valaise.
Ohjaa, Herra, puheeni,
työni, ajatukseni.
Anna kaikkeen viisautta,
nöyrää mieltä, rakkautta.
5.
Sydämeeni, Herra, paina
armon tunto elävä.
Rauhasi suo siinä aina
säilyä ja syvetä.
Omaiseni, perheeni,
kaikki lähimmäiseni
huolenpidossasi kanna,
armon suoja heille anna.
6.
Siunaa kansaa, isänmaata,
ohjaa oikein elämään.
Esivalta, Herra, saata
tahtoasi täyttämään.
Silmäsi luo puoleemme,
anna rauha maallemme.
Isä, Poika, Henki Pyhä,
ylistetty olet yhä.
Elias Lönnrot 1865. Virsikirjaan 1886. Uud. Niilo Rauhala 1984. | Sävelmä: Toisinto Eurajoelta.
-
SV 18 Immanuel jos valollaan
https://www.youtube.com/watch?v=kXoRcqucA4Y
Immanuel jos valollaan
saa aavikonkin kukkimaan,
sieluni kuivaa maisemaa
hän voisiko myös kostuttaa.
Ah, riennä, Jeesus, köyhän luo.
Lunastustyösi lohdun tuo.
2. Iloa pyydän hiukkasen,
jos armossasi annat sen.
Tuo ristin valo hämärään,
suo kasvun ihme elämään.
Ah, riennä, Jeesus, köyhän luo.
Lunastustyösi lohdun tuo.
3. Oi, Jeesus, joudu auttamaan,
sanaasi saata uskomaan
ja auta kallis jyvänen
idulle peltoon sydämen.
Ah, riennä, Jeesus, köyhän luo.
Lunastustyösi lohdun tuo.
4. On omat voimat ehtyneet,
jo vajoavat askeleet.
Vaan Herra saapuu sittenkin,
janoonhan muuten nääntyisin.
Ah, riennä, Jeesus, köyhän luo.
Lunastustyösi lohdun tuo.
Anders Odhelius (And. Odel) 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, VK 1938, K. Pispa 2011
-
Maat, metsät hiljenneinä :icon_xmaslol:
1. Maat, metsät hiljenneinä
ja meret tyyntyneinä
kiittävät Jumalaa.
Jo laantui voima tuulten.
Vaikene, puhe huulten.
Vain sydän puhua nyt saa.
2. On kukka nupussansa,
ja lintu laulultansa
jo yöksi uinahtaa.
Hiljentyy luomakunta.
Luojaltaan pyytää unta
myös ihmismieli rauhaisaa.
3. Nyt ihmettelen tässä,
näin, Herra, elämässä
lastasi talutat:
suot armolahjojasi,
hellintä hoitoasi
ja joka päivä armahdat.
4. Aamusta aamuun herään,
käyn ilta illan perään
rauhaasi nukkumaan.
Voin päivän päivään liittää,
kun hyvyyttäsi riittää
näin joka päivä uudestaan.
5. Sinua, Jumalani,
nyt kiitän iloissani,
kun tunnen voimasi.
On kaikki hallussasi,
soi taivas kiitostasi
ja koko luomakuntasi.
Johan Kahl 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1962, VK 1986, M. Nuorva 2016
-
Taas päivän kirkas valo :icon_xmaslol:
1. Taas päivän kirkas valo,
maan, meren voima, ilo,
verhoaa kasvonsa
valaistuansa meitä
ehtooseen ehtineitä
kauniisti matkalla.
2. Vaan, sielu, muista silloin,
kun päivä sammuu illoin,
aikaasi rientävää.
Viikkosi viimeisetkin
väistyvät määrähetkin,
kun ilta ennättää.
3. Siis pidä mielessäsi
tulevaa lähtöäsi
virroilta Baabelin.
Armahtavaisen Herran
eteen me käymme kerran
taivaisiin pitoihin.
4. Nyt menen vuoteelleni
ja nukun, Jeesukseni,
armahtamanasi.
On taivaan valtakunta
siis totta eikä unta
jo eläessäni.
5. Sieluni riemu täyttää,
kun mietin, miltä näyttää
sen hetken ihanuus,
kun Isä rientää vastaan
syleillen omaa lastaan
ja alkaa ikuisuus.
Anders Odhelius (And. Odel) 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, K. Pispa 2016
-
Nyt kiitän, Herra, kaikesta :icon_xmaslol:
1. Nyt kiitän, Herra, kaikesta
tämänkin päivän armosta.
Vain vaivoin tulkita sen voin,
hyvyyttä kuinka suurta koin.
2. Minua siunaa vielä nyt,
kun jälleen yö on ehtinyt,
ja käske enkeleittesi
varjella nukkuessani.
3. Suo, että murheettomana,
huolia vailla, vapaana
rauhassa yöni lepäisin,
taas uuteen aamuun heräisin.
4. Katsahda puoleen kaikkien
heikkojen ihmislapsien.
Kuuntele rukouksia.
Suo uskoa ja lepoa.
5. Kaikkien pyhäin kanssa me
sinulle, ristin Herralle,
veisaamme virren iloiten
ja kerran uuden, taivaisen.
Ulrika Sofia Nordencreutz 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, T. Issakainen 2011
-
SV 39 Katseesi pyhän alla
1. Katseesi pyhän alla
paljaana sydämeni on.
Se tulvii tulvimalla
kuin karvas lähde, pohjaton.
Vain sinä voit sen voittaa,
sen juonet taltuttaa,
niin ettei vahingoittaa
se mitään täällä saa.
Nyt oksa villipuusta
veitsellä irrota.
Erota minut muusta
ja jaloon runkoon oksasta.
2. Näin, Jeesus, lähelläsi
saan olla siinä, uudistun.
Kun armokädelläsi
minua hoidat, rauhoitun.
Rauhaasi syventyvään
huoleni häviää,
ja sydän siinä hyvään
lepoon ja rauhaan jää.
Elävään uskoon saata,
ja käännä kulkuni
päin uutta isänmaata,
taivasta, sinun luoksesi.
Bengt Jonas Brantberg 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, T. Issakainen 2015
-
Yö joutuu etehemme:
https://www.youtube.com/watch?v=_q9uxiUaBKE
VK 566
Yö joutuu etehemme,
taas päättyi päivä tää.
Oi rakas Jeesuksemme,
nyt luoksemme sä jää.
Uskomme vahvista
ja aina suojaa meitä.
Vaaroissa kätke, peitä,
suo lepo rauhaisa.
Ruotsalainen 1682. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. Elias Lönnrot 1872. | Sävelmä: Ranskassa 1557.
-
Vaivaisten turva ainoa :icon_xmaslol:
1. Vaivaisten turva ainoa,
et hylkää syntisiä.
Luoksesi kutsut kaikkia
työn alla nääntyviä.
Myös särjettyjä virvoitat
ja huoliin vajonneita.
Leposi heille lahjoitat,
ja autat uupuneita.
2. Voimaton olen, kylmennyt,
unohdan usein sinut.
Elämän leipää pyydän nyt,
oi, Herra, ruoki minut.
Puhdista, pese syntistä,
suo valo sokealle.
Itseesi minut kiinnitä,
etten jää synnin alle.
3. Minua kutsu, houkuta
ja etsi, nosta, kanna.
Tiellesi minut taivuta,
luoksesi löytää anna,
tai vieköön viimein hätäni
turviisi, Vapahtaja,
niin, että sydämestäni
sinulle tulee maja.
4. Mieleeni aina johdata:
vain tuhkaa olen minä
ja täynnä uskottomuutta,
vaan uskollinen sinä.
On raadollinen sieluni
sairaana kuoloon asti,
suuret ja syvät haavani
lääkitse taitavasti.
Anders Odhelius (And. Odel) 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, VK 1938, K. Pispa 2016
-
Nyt iltarukouksessa pyydän Jumalalta armoa. Pyydän, että Hän iskisi niitä, jotka jatkaa englanninkielisten vanhojen Siionin virsien pilkkaamista, että hän lankeaisi tuomionsa niitten päälle. Kiroan heitä kaikilla mahdollisilla kirjouksilla.
-
Franciscus Assisilaisen rukous
Vapahtaja, tee minusta rauhasi välikappale,
niin että sinne, missä on vihaa,
toisin rakkauden,
missä loukkausta, toisin anteeksiannon,
missä epäsopua, toisin yksimielisyyden,
missä erehdystä, osoittaisin totuuden,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen,
missä pimeyttä, loisin sinun valoasi,
missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen.
Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon
etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita,
hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia,
pyytää rakkautta kuin rakastaa muita,
sillä antaessaan saa,
kadottaessaan löytää,
unohtaessaan saa anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään.
-
Sinun luoksesi, Jeesus, nyt tulla suo :icon_xmaslol:
1. Sinun luoksesi, Jeesus, nyt tulla suo,
yön varjot kun päivän jo voittaa.
Taas yön lepo rauhaisa meille tuo,
vain luonasi valkeus koittaa.
Suo loppu kerran kuolossa autuas.
2. Olen käskysi rikkonut, tiedän sen,
ja murhetta sinulle tuotan.
Nyt tuomion, Herrani, ansaitsen,
vaan toivossa ristiisi luotan.
Suo loppu kerran kuolossa autuas.
3. Anna päiväni kulkea kanssasi
ja yön yli rauhassa maata.
Suo, että ei henkeni nukkuisi,
ettei saisi kilvoitus laata.
Suo loppu kerran kuolossa autuas.
Aukusti Oravala 1937, uud. VK 1986
-
Pois armas päivä kulki :eusa_pray:
1. Pois armas päivä kulki, Yö synkkä sijaan
jää; Vaan Jumalaamme julki Tahdomme
ylistää. Hän tänään meitä kätki, Pois pahat häädyt-
täin, Siis rukoilkaamme nytkin: Suo armos edes-
päin!
2. Tään mailman meno kerran Pois kaikki katoopi;
Yksistään armo Herran Pysyypi ijäti. Siis Juma-
laani turvaan, Hän meist' ei luovukaan; Ei toivon'
raukee turhaan, Vaikk' kuinka vainotaan.
3. Mä Herran haltuun annan Tään elon' surkean;
Ah syystä verraks pannaan Se kedon kukkahan: Se
varhain huomenella Kauniisti kukoistuu, Vaan pian
ehtoosella Jo raukee, lakastuu.
4. Ann' anteeks, rakas Herran', Mun syntin',
rikoksen'; Tein niitä monen kerran, Nyt katuin rukoi-
len. Jos syyksi luet mulle Mun kaikki vääryyten',
Mist' apu, turva tullee, Kun kuolon ansaitsen?
5. Mua puhtaaks synneistäni Tee kautta Poikasi,
Lähetä hädässäni Turvaksen' Henkesi, Ett' johdattaa
hän mua Ja tielläs ojentaa, Ett'en mä hairahtua,
Pois eksyä en saa.
6. Sä ruumiin olet luonut Ja sielun kallihin,
Sä perheen' olet suonut Ja omaisuuten'kin; Kaikk'
annan haltuus, huomaas, Ne varjoo vaaroista, Mua
korjaa viimein suojaas Täst' itkun alhosta!
Paul Oderborn, (saks.) s. n.1556 † 1604.
-
Yö hirmuinen nyt hämmästyi :eusa_pray:
1. Yö hirmuinen nyt hämmästyi, Ett' au-
rink' armas lähestyi; Siis kiitos Her-
rall' sanokaam', Tarpeit' myös hänelt' anokaam', Hänen
allens' meitäm' vannokaam'.
2. Kiitos ja rukous nöyrä, Kuin sinull' antaa henki
köyhä, On sinull' kelpaava uhri; Sill' sanokaam' vah-
vast' juuri, Sekä pieni että suuri:
3. O Herra kaikkivaltias, Isä hyvä ja laupias!
Sinä tänä yön' meit' auttelit, Enkeleis kautt' meit' var-
jelit, Kosk' pirut päällem' karkelit.
4. Sen edest' sinä meilt' yletään, Ja sydämmest' kovin
kiitetään, Sinua viel' nytkin pyydäm' palvell', Sekä ke-
säll' Että talvell', Emp' me muutoin pysy tallell'.
5. Me rukoilem' Poikas kautta, Tänäpäivän' sinä
meitä auta, Pirun juonet pois hajota, Kuin pyytää
meitä kadottaa, Ja syntiin aina vajottaa.
6. Ole, Herra, meidän vartiam', Tukem', kilpem' ja
haltiam'! Johdat' meit' oikiall' retkell', Älä harhall' tiell'
meit' vetkel', Mutt' siipeis alla aina kätkel'.
7. Sinun haltuus annamme henkem', Halum', puheem',
työm' ja perheem', Tee sinä kanssam' mieles jälkeen, Ei
sielu sitt' kuole nälkään, Enk' me myös ketäkään pelkää.
8. Pyhä Henki meill' lähetä, Itse myös tyköm' si-
nuas vedätä, Hyvyys ann' meissä enetä, Ja pahuus
aina vähetä, Riita myös poijes säetä.
9. Kiitos siis olkoon Isälle, Ja kunnia suuri Po-
jalle, Pyhäll' Hengell' se olkoon myös, Joka meit' aut-
taa kaikess' työss', Ja hädäss' ompi apumies.
Jacobus Petri Finno, (suom.) s. n.1540 † 1588.
-
Miksi valitsit aamuvirren iltahartaudeksi?
-
Miksi valitsit aamuvirren iltahartaudeksi?
Aurinko nyt on laskenut :eusa_pray:
1, Aurinko nyt on laskenut, Ja päivä
meiltä kulunut, Yö synkiä siaan kul-
keepi, Valkeuden ulos sulkeepi.
2. O Isä! sinull' kiitoksen Annan Poikas kautt'
Kristuksen, Ettäs mun olet suojellut, Ja vaaroist' kai-
kist' varjellut.
3. Sinä minun olet säästänyt Kuolemast' ja myös
päästänyt Perkeleen pahoist' petoksist', Tuskist', kivuist',
kiusauksist'.
4. Sinun, Isä taivaallinen, Kiitos olkoon ijankaik-
kinen. Mitäs tiedät minun rikkoneen, Ann' anteeks', ole
armollinen.
5. Ei löyd' yhtään koko maan pääll', Kuin syn-
nist' ompi vapa tääll', Syntini minä tunnustan, Si-
nun armoas julistan.
6. Syntini minä tunnustan, Tiedät minun niitä
katuvan: Kuul' armollisest' huokauksen', Ann' anteeks'
kaikki rikoksen'!
7. Tykönän' pysy tänä yön', Enkelis minun kätkeköön!
Ett'en joutuisi yhteenkään Syntiin, vahinkoon, häpiään.
8. Ann' mun rauhass' levätä, Ja sitte iloll' he-
rätä; Niin kiitän sinua iloisest', Isä Jumal' ijankaik-
kisest', Amen.
Kaspar Stolshagen, (saks.) s. 1550 † 1594.
-
Aurinko nyt on laskenut :eusa_pray:
1. Aurinko nyt on laskenut, Ja päivä
meiltä kulunut, Yö synkiä siaan kul-
keepi, Valkeuden ulos sulkeepi.
2. O Isä! sinull' kiitoksen Annan Poikas kautt'
Kristuksen, Ettäs mun olet suojellut, Ja vaaroist' kai-
kist' varjellut.
3. Sinä minun olet säästänyt Kuolemast' ja myös
päästänyt Perkeleen pahoist' petoksist', Tuskist', kivuist',
kiusauksist'.
4. Sinun, Isä taivaallinen, Kiitos olkoon ijankaik-
kinen. Mitäs tiedät minun rikkoneen, Ann' anteeks', ole
armollinen.
5. Ei löyd' yhtään koko maan pääll', Kuin syn-
nist' ompi vapa tääll', Syntini minä tunnustan, Si-
nun armoas julistan.
6. Syntini minä tunnustan, Tiedät minun niitä
katuvan: Kuul' armollisest' huokauksen', Ann' anteeks'
kaikki rikoksen'!
7. Tykönän' pysy tänä yön', Enkelis minun kätkeköön!
Ett'en joutuisi yhteenkään Syntiin, vahinkoon, häpiään.
8. Ann' mun rauhass' levätä, Ja sitte iloll' he-
rätä; Niin kiitän sinua iloisest', Isä Jumal' ijankaik-
kisest', Amen.
Kaspar Stolshagen, (saks.) s. 1550 † 1594.
-
Aurinko nyt on laskenut :eusa_pray:
1. Aurinko nyt on laskenut, Ja päivä
meiltä kulunut, Yö synkiä siaan kul-
keepi, Valkeuden ulos sulkeepi.
2. O Isä! sinull' kiitoksen Annan Poikas kautt'
Kristuksen, Ettäs mun olet suojellut, Ja vaaroist' kai-
kist' varjellut.
3. Sinä minun olet säästänyt Kuolemast' ja myös
päästänyt Perkeleen pahoist' petoksist', Tuskist', kivuist',
kiusauksist'.
4. Sinun, Isä taivaallinen, Kiitos olkoon ijankaik-
kinen. Mitäs tiedät minun rikkoneen, Ann' anteeks', ole
armollinen.
5. Ei löyd' yhtään koko maan pääll', Kuin syn-
nist' ompi vapa tääll', Syntini minä tunnustan, Si-
nun armoas julistan.
6. Syntini minä tunnustan, Tiedät minun niitä
katuvan: Kuul' armollisest' huokauksen', Ann' anteeks'
kaikki rikoksen'!
7. Tykönän' pysy tänä yön', Enkelis minun kätkeköön!
Ett'en joutuisi yhteenkään Syntiin, vahinkoon, häpiään.
8. Ann' mun rauhass' levätä, Ja sitte iloll' he-
rätä; Niin kiitän sinua iloisest', Isä Jumal' ijankaik-
kisest', Amen.
Kaspar Stolshagen, (saks.) s. 1550 † 1594.
Kuka suomensi virren?
-
Kuka suomensi virren?
Kait joku Kalle Tappinen? En tiedä. :eusa_pray:
-
Se ei ole Tappisen Kalle vaan suomennos on vuoden 1701 virsikirjasta numerolla368. Suomentajaa ei mainita.
-
Suomentajaa ei mainita.
Miksi sitten kysyit, jos tiesit ettei suomentajaa mainita? :icon_xmaslol:
-
Me sinua, Kriste, kiitämme, O rakas Vapahtajamme! :eusa_pray:
1. Me sinua, Kriste, kiitämme, O rakas Va-
pahtajamme! Kuin tänäpän' meit' suo-
jelit, Kautt' enkelittes varjelit.
2. Me panem' maata vuoteellem', Ja hartaast' si-
nua rukoilem', Ann' anteeks' kaikk' kuin rikott' on, Meit'
saata isäs suosioon.
3. Ann' enkelis oll' vartianam', Ja karkota pois vainoo-
jam', Kuin vahingoittaa pyytelee, O Herra, meitä varjele!
4. Tulen ja veden vaarasta, Ja kaikest' pahast' pe-
lasta; Sinun nimees me turvaamme, Ja itsem' hal-
tuus annamme.
5. Meit' verelläs lunastit, Ja lapsikses meit' omis-
tit, Sinull' eläm' ja kuolemme, Ja omas aina olemme.
6. Nyt amen, amen, päätökseks', Suo enkelis suojeluk-
seks'; Me maata lepoon menemme, Jesuksen nimeen nu-
kumme.
Nikolaus Selnecker, (saks.) s. 1530 † 1592.
-
Me sinua, Kriste, kiitämme,
O rakas Vapahtajamme!
Kuin tänäpän' meit' suojelit,
Kautt' enkelittes varjelit.
Joku saattaa ihmetellä Kristuksen nimen muotoa. Se on latinan vokatiivi, puhuttelun sijamuoto.
-
Miksi sitten kysyit, jos tiesit ettei suomentajaa mainita? :icon_xmaslol:
En tiennyt, mutta tutkin asian kun et tiennyt