Keskustelu > Seuratupa

Kokemuksia kirkonmenoista

(1/9) > >>

Hanna:
Olin tanaan ekaa kertaa elamassani katolisessa messussa. Olen ollut myos ortodoksissa palveluksessa ja pidin niistakin. Ehka syy miksi viihdyn erilaisissa messuissa on se, etten niinkaan mieti ulkoista erilaisuuta vaan sanoman samanlaisuutta.

Tottakai kaikissa palveluksissa on eronsa, mutta ydin on kuitenkin yhta. Itselleni veisaaminen on tarkeaa ja katolliset eivat paljon veisaa. Onneksi paasin mukaan kuoroon joka laulaa messun lauluosuudet. Heti ens viikolla on haastetta: On st.Patrikin paiva (tosi suuri juhla irlannissa) ja puolet lauluista on iiriksi (siis ihan ihme kieli, Gaelin tyyppinen). Mut porukka oli tosi mukavaa ja taytyy vaan laulaa vahan hiljempaa Iiriksi  :lol:

llwyd:

--- Lainaus käyttäjältä: "Hanna" ---Olin tanaan ekaa kertaa elamassani katolisessa messussa. Olen ollut myos ortodoksissa palveluksessa ja pidin niistakin. Ehka syy miksi viihdyn erilaisissa messuissa on se, etten niinkaan mieti ulkoista erilaisuuta vaan sanoman samanlaisuutta.

Tottakai kaikissa palveluksissa on eronsa, mutta ydin on kuitenkin yhta. Itselleni veisaaminen on tarkeaa ja katolliset eivat paljon veisaa. Onneksi paasin mukaan kuoroon joka laulaa messun lauluosuudet. Heti ens viikolla on haastetta: On st.Patrikin paiva (tosi suuri juhla irlannissa) ja puolet lauluista on iiriksi (siis ihan ihme kieli, Gaelin tyyppinen). Mut porukka oli tosi mukavaa ja taytyy vaan laulaa vahan hiljempaa Iiriksi  :lol:
--- Lainaus päättyy ---


Mukava kuulla näitä väläyksiä irlantilaisesta elämästä! Tulee elävästi mieleen omat asuinajat tuolla mukavalla, joskin kosteahkolla, saarella. Itsellänikin ensimmäinen messu oli Dublinissa, jonkun munkkiveljeskunnan pitämä, jossa oli hyvin epämuodollinen ja lämmin ilmapiiri. Ainoa mikä pääsi yllättämään oli että kolehti kerättiin kahdesti, loppui rahat, eli jälkimmäiseen keräykseen laitoin sitten vain viiden pennyn kolikon... Ja vain sitä virrenveisuuta jäin minäkin kaipaamaan.

tosikkoko:

--- Lainaus käyttäjältä: "llwyd" ---Itsellänikin ensimmäinen messu oli Dublinissa... Ainoa mikä pääsi yllättämään oli että kolehti kerättiin kahdesti, loppui rahat, eli jälkimmäiseen keräykseen laitoin sitten vain viiden pennyn kolikon...
--- Lainaus päättyy ---

Onko Dublin körttiläisten suosikkikohde sillä minunkin eka katolinen messu oli siellä ja minäkin yllätyin tuplakolehdista!  Samaten laulujen vähäisyys yllätti, olin saanut leffoista tms kuvan että olisi kovinkin musiikillisia elämyksiä.

Toinen katolinen kokemus on iltamessu Saksan Nurnbergissa, siellä ei muistaakseni ollut tuplakolehtia tai sitten osasin jo jättää ekalla kierroksella osan sivuun :-)

Tänään Radio Deissä kerrottiin pelastusarmeijasta ja yllätti että heillä ei ole ehtoollista lainkaan.

Hanna:
Noista tuplakolehdeista. Talla kylalla ne taitaa kerata erikseen johonkin rakennusrahastoon, johon laitetaan rahat erilliseen kirjekuoreen. Ja sitten on viela se tavallinen kolehti, joka kerataan penkeista. Taitaa olla vaha seurakuntakohtaista...

Pena:
Kesällä -88 Onayenan kirkossa Namibiassa oli kaksi kolehtikoria, joista pastori ilmoitti. että pohjoisen puoleinen kerää kirkon yhteiseen kohteeseen ja eteläinen seurakunnan omaan. Onayenan seurakunta muuten kokosi aikoinaan kolehdin sotaa käyvän Suomen hyväksi ja sai kiitokset Mannerheimilta.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu