Ikävöivä, voisi olla aivan mielenkiintoista, jos haluat alkaa uuden otsikon alla keskustelun aiheesta "Raamatun ja luterilaisten tunnustuskirjojen ristiriitaisuudet".
Äärimmäisen. Valitettavasti täytyy välillä tehdä työtä,. ja teemaan perehtyminen vaatii kyllä jo melkoista teologiatieteiden hallintaa. Tunnustuskirjat olen joskus tenttinyt, ja teemaan voi perehtyä tahtoessaan esim. Grassmann-Hendrix: Johdatus luterilaiseen tunnustukseen, sekä Arffmann: Mitä oli luterilaisuus? O
Joku täällä valitti, että uskonnollisessa yhteisössä tulee köniin, jos kysyy väärästä asiasta väärin - Jampeko. Ei kai tämä ole nyt uhanalainen kohta? Arvostan herännäisyydessä sen riehumatonta asennetta suhteessa luterilaiseen kirkkoonsa, mutta Jarrun (oliko hän?) tavoin pyydän sinulta, Kyösti, armollista asennetta meitä huonompia ja heikkouskoisempia, vähemmän tietäviäkin kohtaan.
Iloitse varmuudestasi, ja koeta sietää niitä jotka eivät ole yhtä pitkälle ehtineitä! Itse en toistaiseksi saa otetta ajatuksesta, että Jeesus olisi vähemmän hyväksyttävä uhri siksi ettei hänellä ollut siittiösolun mukanaan tuomaa genomia, vaan
koska hän ei langennut syntiin. Kuten kai sanoin, uskontunnstuksen tämä kohta ei ole itselleni ongelma sen ihmeemmin kuin muutkaan, mutta
ihan vielä en osaa pitää Antikristuksen lähettiläänä sitä teologiystävääni, joka ajattelee, että kaste Jordanilla oli taitekohta ja selittää tämän edustavan "markuslaista adoptiivista kristologiaa"................................
Älköön tätä ymmärrettäkö jälleenkään edes siten, että väittäisin ristiriitaa edes olevan - väitettäköön nyt sitten muuten missä vain mitä hyvänsä.. Kyselen nyt ainoastaan taas, ja vain tyhmyyttäni, en häijyyttäni, niidenkö avulla siis tunnistamme Antikristuksen? Hiljaista pitelee niillä uskontokunnilla, joiden on suoriuduttava ilman niitä.
.............................
Samoin toisinaan hieman kyselen ekumenian perään. Ymmärrän, että foorumi saattaa olla väärä - etusivulla ei siitä puhuta mitään. Vaan onkohan se niinkään vieras teema? Ainakin sisarkirkkoon on väki ollut juuri retkelläkin, eikä sitä kaiketi kukaan vastusta. En tiedä miksi itse linkitän herkästi vakuutuksen että sikiäminen ilman yhdyntää on uskon kivijalka, uskon Marian synnittömästä sikiämisestä - tällöin Jeesus ei kantaisi ihmisen perimää eikä perisyntiä, joten olen ajatuksen ymmärtänyt, tai Marian ainaista neitsyyttä, jota en ymmärrä yhtään, mutta josta en puhu ortodokseille, koska loukkaisin aiheetta.
....................................
Ehkä se todella on uskon kivijalka, jota ilman uskomme turhentuu ja olemme kadotuksen omat.
Minun on vain oltava hiljaa, ja kyseltävä, muuuta en kerta kaikkiaan asialle mahda. Jos juttu minusta on niin, muttei mitenkään essentielli, niin huono juttu sekin kenties on, ja olen silloin itsekin Antikristuksesta. Ei mikään miellyttävä ajatus, jos ja kun muutenkin on heikoilla eikä Jumalalle muuta ojennettavaa kuin siisti nippu syntejä. Sen tähden taidanm nyt suosiolla luovuttaa, ja jättää itseni Jumalan käsiin.............................
Uskontunnustuksia on muitakin, nämä Apostolinen, Nikaian ja Athanasioksen eivät ole ainoat. Jotkin Saksan maakirkot käyttävät yhä Tunnstuskirkon aikaista Barmenin tunnustusta, jokin - en mista mtta voin kaivaa esille mikä - protestanttinen kirkko käyttää jotakin alkukirkon aikaista, hyvin lyhyttä kastetunnustusta, ja idän kirkko tunnustaa, että Pyhä Henki lähtee ainoastaan Isästä - aikanaan on ollut vaikea kohta tuo "ja Pojasta". En osaa, ja pahoittelen huonouttani, antaa sille samaa arvovaltaa kuin Raamatulle, Isä Meidän-rukoukselle ja Herran siunaukselle, jotka on poimittu sieltä suoraan.
Itse en todella osaisi sanoa, kuinka Antikristus tunnistetaan, pyydän, että oikea Kristus minua varjelee, muuta en osaa.
