Kristuksen tuomioistuin

[karjalaisenkyösti]

Luin tänään Paavalin 2. kirjettä Korintolaisille, ja siellä törmäsin tällaiseen tekstiin:

2.Korinttolaiskirje:
5:10 Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.

Joskus tästä aiheesta täällä keskusteltiinkin.

Herääkö tästä Paavalin tekstistä mitään ajatelmia?
Tuossa tekstissä Paavali puhuu itsestään ja muista uskovista.
Juuri tuo nimenomainen teksti ei siis koske niitä, jotka eivät kuulu Kristuksen laumaan (vaika jossain toisaalla ei-uskovillekin tuntuu olevan myös samansuuntaista tuomiota tuonpuoleisessa)

[juhani]

Kristuksen tuomioistuinta ei olekaan... Jumalan tuomioistuin on meillä edessä... jokaisella ihmisellä... Jumala on tuomari... Saatana on syyttäjä... Jeesus on puolustusasianajaja. Voi olla, että me voitamme.

[karjalaisenkyösti]

Kristuksen tuomioistuinta ei olekaan

Liekö Jumalaa taikka Raamattuakaan olemassa?

[juhani]

Kyllä Raamattu on ja Jumppu on.

[Pena]

Ortodokseilla on rukous, jossa pyydetään hyvää vastausta Kristuksen tuomioistuimen edessä. Mitenköhän se meni?

[Pena]

Anokaamme elämällemme kristillistä, kivutonta, kunniallista, rauhallista loppua ja hyvää vastausta Kristuksen peljättävän tuomioistuimen edessä. Anomusektenian osa taitaa olla.

[Jampe]

Kristuksen tuomioistuinta ei olekaan... Jumalan tuomioistuin on meillä edessä... jokaisella ihmisellä... Jumala on tuomari... Saatana on syyttäjä... Jeesus on puolustusasianajaja. Voi olla, että me voitamme.

Aiheellinen tarkennus!  Minä pidän tästä. Juhani on oikea luterilainen ilman karvoja ja sarvia!

[karjalaisenkyösti]

Anokaamme elämällemme kristillistä, kivutonta, kunniallista, rauhallista loppua ja hyvää vastausta Kristuksen peljättävän tuomioistuimen edessä. Anomusektenian osa taitaa olla.

Niihin aikoihin, kun olin aktiivisesti mukana ortodoksikirkon jumalanpalveluselämässä, kerran Uuden Valamon luostarista ostin suomenkielisen Filokalian (4 kirjaa). Filokaliassa on kirjoitus, jossa kerrotaan, että pelastusvarmuuden poissaolo voi olla hyvä asia, koska sen omistaminen voi johtaa ylpeyteen.
Filokalian mukaan Jumala voi kuitenkin esim. vanhemmalle kristitylle antaa pelastusvarmuuden, jolloin se ei enää tälle koidu lankeemukseksi.
Ajattelumalli on siis varsin samankaltainen körttiläisyyden parissa vallitsevaan näkemykseen.

Luther taasen taitaa jopa melkein pikata tuonkaltaista lähestymistapaa asiaan (lue esim. "Sidottu ratkaisuvalta", jossa Luther väittää uskonasioita varmoiksi). Hän taitaa olla tuon pelastusvarmuuden kannalla.

Jos joku haluaa ojentautua sen mukaan, että omasta pelastuksestaan ei voi olla varma, niin kunnioitettakoon hänen näkemystään asiasta.
Jos joku on vastakkaista mieltä, niin kunnioitettakoon hänen näkökantaansa.

Ja näkemyksen kunnioittamisella en tarkoita sitä, että näkemystä ei saisi kritisoida.

Jos uskoo, että toinen ei usko varmasti pelastuvansa niin sitten se vain on niin, että näin uskoo.
Ja päinvastoin.

[Pirska]

Minä kuuntelin oheisesta linkistä Jukka Norvannon selitystä tästä karjalaisenkyöstin mainitsemasta Raamatun jakeesta.


http://www.rkk-sansa.net/raamattu-kannesta-kanteen/?q=rkk-ohjelmat&ut[]=49

Ymmärsin asian näin:
Kristuksen tuomioistuimen eteen joutuvat kaikki ihmiset. Kristitylle se ei ole silti pelon aihe, vaan vapautuksen asia.
Joh 5: 24  "Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään. "

Kristityltä toisin sanoen muistetaan vain hyviä tekoja. Pahoja tekoja ei muistella ja jäljellä ovat teot, jotka tuovat kunniaa Jumalalle. Ihminen, joka ei ole saanut pahuuttaan anteeksi, saa kuulla tuomion.


Anonyymivalvoja korjasi linkin, joka ei aluksi näkynyt aivan oikein.

[Leena]

Petri Karttunen, pesunkestävä körtti, selitti tätä kerran. Ihmisen kyky tehdä hyvää on niin olematon, että Kristus tuomiolla tunnistaa omat tekonsa. Se, mikä minun lävitseni pääsee hyvänä tekona, on vähän kuin vesi, joka joten kuten virtaa ruosteisen rännin lävitse. Minä voin vain pyytää, ettei se ränni tukkeutuisi.

Olen tätä miettinyt - eihän ihminen vastuustaan vapaudu tällä. Siis kysykää Karttuselta...  

Joskus kyllä olen ajatellut, kun on kunnon rytinä, ja sataa niin että tuntuu etten kestä enää yhtään, olen löytänyt itseni miettimästä tuota selitystä. Tavallisesti Karttusen jutut olivat Lutherilta. Kukahan osais sanoa onko tuokin...

 niin... siis mietin, kun kivuliaammin sataa, että ettei vain olisi taas ränni niin tukossa että jos ikinä toivoo mitään läpi meneväksi se on puolihajotettava...  eli se olisi sitten minunkin pelastuksekseni ja minä toivon niin ja rukoilen niin, että jokin pääsisi lävitse, edes muutama pisara Jumalan rakkautta... se on toisia varten... ja jos on joskus vähän kamalaa, minä koetan ajatella että hajota vaikka jos ei muu auta, kunhan huomaat tuomiolla että kappas, tuon minä tein. Minä Kristus. Työlästä oli ja piti melkein säpäleiksi pistää mutta sain minä pari tippaa läpi...

[Sanneli]

Mun logiikkaani ei kyllä mahdu muuta järjestystä kuin että ensin pitää tuomita että siitä tuomiosta voidaan armahtaa. Jos ei ensin ole tuomiota niin mistä sitä silloin armahdetaan? 

Tuli mieleen se pikkukallevitsi, missä opettaja kysyy luokalta, että mitä pitää tehdä että saa syntinsä anteeksi ja pikku Kalle vastaa, että syntiä tietysti.

[Leena]

Mun logiikkaani ei kyllä mahdu muuta järjestystä kuin että ensin pitää tuomita että siitä tuomiosta voidaan armahtaa. Jos ei ensin ole tuomiota niin mistä sitä silloin armahdetaan? 

Tuli mieleen se pikkukallevitsi, missä opettaja kysyy luokalta, että mitä pitää tehdä että saa syntinsä anteeksi ja pikku Kalle vastaa, että syntiä tietysti.

Siitä oli tasan hyvä joko saarna tai seurapuhe. Ihan noin.  Miten sattuikin.  Ei kyllä ole pelkoa että jäisi synti tekemättä. Tuli illankahjossa mieleen yhtä jos toistakin ja kyllä hirvitti.

[Viisveisaaja]

  Mun mielestä kristuksen tuomioistuimella availlaan erilaisia kirjoja.
On sitten sellainen kirja, kun Elämän kirja. Autuas se jonka nimi on sinne kirjoitettu ja he eivät joudu tuomituksi, Muistaakseni jossain olikohan Ilmestyskirjassa asiasta enempi.

Kun kirjat avataan, niin ne joiden nimi ei ole Elämän kirjassa tuomitaan tekojen mukaan. Eli taivaassa voinee olla vaikka joku Gandhi tai Budha tai joku muu mistä emme uskoisi.
Sitten taas tekojen mukaan tuomituissa voisi olla vaikka Saddam Husseini, mutta kuka niistä tietää.

Luterilaisuuden mukaanhan ihminen pelastuu kasteessa ja saa nimensä Elämän kirjaan ja se on Jumalanteko ei ihmisen.
 Jos nyt joku silti tulee uskoon tai tekee käännynnäisiä, niin tehköön ja tulkoon. Sitten kun kirjat avataan asiaan tulee varma vastaus.

Ehkä sitä olisi ihan tervettäkin elää Kristuksen tuomioistuimen eteen tuomitttavaksi joutumisen pelossa, mutta mielummin luotan armoon ja keskityn muihin asioihinkin.

[Syterskalet]

Mietin vaan lasten kohtaloa viimeisellä tuomiolla. Maallisessa oikeudessahan on erilaisia ikärajoja ja alaikäisiä ei juuri laiteta linnaan tai sakoteta.

Jos nyt otetaan esimerkiksi alle vuoden ikäisenä kuollut lapsi, joka ei ole juuri ehtinyt syntiä tehdä, niin pääseekö hän tai hänen ylösnousemusruumiinsa suoraan taivaaseen?
Mitä tällainen vauvan sielu sitten mahtaa taivaassa puuhata, kun se tietoisuus ei ehtinyt kovin pitkälle kehittyä maallisen vaelluksen aikana?

Entä täysin dementoituneena kuollut ihminen. Palaako muisti tuonpuoleisessa? Tietoisuus on kai meillä aivoissa, jotka lahoavat kuoleman jälkeen hyödyttömiksi. Siinä menevät tiedot taidot ja muistot sen tien.

Jotenkin tuntuisi paremmalta, että taivaasta ja viimeisestä tuomiosta ei spekuloitaisi kovin pitkälle, koska Raamatunkin teksti aiheesta kuulostaa sen ajan ihmisten kuvitelmiin perustuvalta. Ilmestyskirja sinänsä taitaa olla melkoista tajunnan virtaa!

Jos nyt haluatte pohtia ketä kaikkia siellä taivaassa tapaatte, niin miettikää myös että mahtaako homo sapiensin evoluutioketju selvitä, kun tapaatte luolamiehiä eri aikakausilta. Kyllä kai heillekin on varattu hyvä osa, kun lakikin laadittiin vasta heidän jälkeensä.

[Viisveisaaja]

Lapsista vaikea sanoa, mutta jos tekojen mukaankin ihmisiä tuomitaan ja armahdetaan silloinhan lapsilla ei ole hätää.

Sitten on olemassa vielä se hätäkaste.
Minusta se hätäkaste ainakin on pelastava sakramentti.
Kuten ehtoollinenkin kuolinvuoteella ja kait niitä on muitakin?

Mutta sitten pahanilkinen 7 vuotias muslimi, niin siihen ei mun ymmärrys riitä kuinka käy.

Sitten on vielä sellainen kohta kun vaaditaan toisen ihmisen veri toisen kädestä, kun ei ole varoittanut. Toivottavasti ei siihen porukkaan kuulu?

Pelastus asiat on hankalia, kun on niin paljon erilaista opetusta.