Tuolla luopumuskeskustelussa viitattiin hengelliseen ähkyyn.
Kun lapsi syö fyysistä ruokaa, hän kasvaa.
Entäs se hengellinen syöminen sitten?
Mitä lie,
mutta eiköhän siitä hengellisestä syömisestä se Hengen hedelmä kasva.
Tässä kuvaus kyseisestä hedelmästä:
"
Galatalaiskirje:
5:22 Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.
"
Hengellinen ähky mitä ilmeisimmin on sitä, että kaikki nuo ulottuvuudet taikka jokin näistä ulottuvuuksista on liiaksi kasvanut ihmisessä.
Jos ihminen on sitä mieltä, että jokin näistä ulottuvuuksista ei ole vielä täydellinen, niin väitteeni on, että kasvu on kesken ja ähkyllä peloittelu on vain tekosyy hyväksyä sitä, että hengellistä ravintoa ei olla vielä saatu riittävästi.
Hengellisen ähkyn pelon sijasta kannattaisi näkemyxeni mukaan ennemminkin ryhtyä etsimään hengellistä ruokaa, mikäli on viitteitä siitä, että hengellinen kasvu on kesken.
Jos jollakulla on kokemuksia hengellisestä ähkystä, mielelläni kuulisin tästä olotilasta enemmänkin?
Kuinka se ilmeni? Olitko liian hyvä ihminen, liian ystävällinen, liian iloinen tai mitä olit?