Mietin tuota Mt:n kertomaa lähilukua. Tarkentaisin vieä: Joko ottaa tekstin: Nyt olemme Jerusalemissa, ja puhujana on tämä mies, ja hän puhuu näin ja näin tälle kuulijajoukoulle, eli vain tarkentaa asiayhteydet mielessään. Onko lukemisen tosissaan ottaminen tällöin kirjaimellista uskomista vai sanoman etsimistä?
Paineita en ota, mutta silti...
Hänen luokseen oltiin tuomassa halvaantunutta. Sairasta kantamassa oli neljä miestä,---Lukeminen on monitasoinen prosessi. Lähiluku on vain yksi taso ja prosessin vaihe. Näin on väistämättä, sillä ei lähiluvun fundamentalistikaan voi tyhjentää päätään kaikesta siitä tavarasta, joka vaikuttaa väistämättä lukemiseen. Lähiluku on usein hyvä perusta, vähän kuin sosiologisessa tutkimuksessa kerätyn aineiston huolellinen tarkastelu. Sen jälkeen otetaan mukaan ehkä toisten tutkimusten tuloksia, kokeillaan niiden käsitteistöä ja kehitellään ehkä uutta, selittävää tekijää jne.
Esimerkiksi yllä olevan katkelman voi lukea niin, että tultiin isommalla porukalla, jonka joukossa sairasta kantoi neljä miestä. Teksti katsoo tilannetta paikasta, josta näkee yleiskuvan: tuolla on Jeesus, tuolta näkyy tulevan joukko, jossa neljä miestä kantaa ihmistä. Teksti tietää, mihin henkilöä kannetaan. Aika: juuri nyt ollaan kantamisen touhussa. Kaikkitietävä kertoja tietää, että kannettava henkilö on halvaantunut (eikä esim. juovuksissa, loukkaantunut tai kuollut).
Koko kertomuksesta voi tarkastella sen rakennetta ja verrata sitä muihin vastaaviin kertomuksiin Markuksella ja muilla evankelistoilla. Onko Vanhassa testamentissa vastaavia? Näkökulmaa asiaan saa folkloristien tarinaperinteen motiiviluetteloista (esim. Jauhiainen: Suomalaiset uskomustarinat. Tyypit ja motiivit). Mihin kohtaan teostaan Markus on kertomuksen sijoittanut?
Jatkossa voi sitten irrottautua lähilukutasolta ja selvitellä esimerkiksi sitä, mitä halvaantumisella tuon ajan Palestiinassa tarkoitettiin lääketieteellisesti, mikä oli halvaantuneen asema juutalaisyhteisössä ja mitä uskonnollisia tulkintoja halvaantumiseen mahdollisesti liittyi.
Ja niin edelleen.
On monia tapoja lukea, ja kaikille niille on paikkansa. "Kirjaimellinen uskominen" on lukemistavoista puhuttaessa vähän väärässä seurassa. Tekstin tarkka lukeminen ei ota kantaa siihen, onko teksti totta vai ei. Lähiluvun tekniikka voi soveltaa yhtä hyvin Mestaritontun seikkailuihin kuin sanomalehden kirjoitukseen jääkiekko-ottelusta tai puoluekokouksesta.
Mt
