Rehellisyyden vuoksi on joskus sanottava, että osa köyhistä on itse syyllisiä köyhyyteensä, kun työ ei maistu, mutta alkoholi sitäkin enemmän. En ymmärrä hyssyttelyä, jossa aina sanotaan, että yhteiskunta on syyllinen köyhyyteen. Ei se läheskään aina pidä paikkaansa. Ihmisellä on itselläkin vastuu omasta elämästään. Jos ei ota vastuuta elämästää, vajoaa köyhyyteen. Enkä sano tätä sillä, etteikö vähätuloisia ja köyhiä pidä täysimääräisesti auttaa! Jos on vajonnut jo niin rappiolle, ette ihmisestä ole enää työtä tekemään, voi vain auttaa ja tukea. Köyhyys ja rappio eivät ole kenestäkään kansalaisesta kaukana. Kuka tahansa voi vajota syrjäytyneeksi työttömyyden tai sairauden takia.
Joskus olen miettinyt näitä - saattaa olla että olemme vain näennäisesti kuin napit vastakkain Saliksen kanssa. Minulle tulee ensimmäiseksi mieleen se realiteetti, että sairaus näyttää aina tuovan köyhyyden mukanaan. Se tulee juuri työkyvyn menetyksen kautta, ja vaikka meillä yhä onneksi on keskimäärin hyvä tasauspyrkimys mitä sairastamisesta aiheutuviin kuluihin tulee, olen levottomana seurannut sen purkamista 90-luvulta.
Eräs kollega sanoi olevansa lopultakin hyvillään siitä, että joskaan ei työhön kykene, saa ainakin annettua kasvot yritteliäälle, tarmokkaalle, työorientoituneelle ihmiselle, joka vielä lasketaan hyvätuloisiin (tai jos olisi ehtinyt erikoistua, olisi saanut ahtaajan palkkaa) - mutta joka sairautensa tähden tuli vaativaan ammattiinsa työkyvyttömäksi, kitkuttelee nyt koko ajan hupenevalla eläkkeellään kun se pienenee indeksitaiton tähden, maksaa huikeita summia lääkkeistään, koska ne eivät kuulu peruskorvauksen piiriin. Hän sanoi, että toiset lääkärit käsittävät häntä ajatellessaan, ettei jokainen köyhä suinkaan ole hankkiutunut itse siihen jamaan missä on.
Ammattikuntaa taas kerran kollattaessa kun pari vuotta sitten löydettiin semmoinenkin ilahduttava (?) tutkimustulos, että terveydenhollossa väet kohtelevat keskituloisia ja sitä varakkaampia paremmin ja hoitavat huolellisemmin kuin köyhiä...sillä taholla ei hyysätä ketään.
Pitäisi pudottaa ensin sairaat porukasta, ja kysyä sitten uudemman kerran, ovatko loput siipeilijöitä. Vakutan, että kukaan ei halua olla kotona kipeänä, jos voi tehdä työtä, liikkua ihmisten joukossa, rakentaa uraa, oppia uutta omasta ammatistaan --- terveenä.
Ja suurin osa köyhistä on todellakin sairaita.