Körttifoorumi
Keskustelu => Seuratupa => Aiheen aloitti: LeenaSisko - 02.07.09 - klo:20:59
-
Se on kumma juttu tämä uskominen. Minä oon jo pitkään ollu sitä mieltä, etten ollenkaan voi uskoa kuten kristityt tapaa enää. Kumminkin se Jumala vissiin pitää kiinni ja tuuppii aidan viertä portin luo. En minä tiedä millainen pitää olla ja mihin pitää kuulua, että pelastuis. Ja varma oon, että vaikka tietäisin, niin en niitä mittoja täyttäisi. Joskus olin varma ja varma myös siitä, että olen itse oikeanlainen ja useimmat muut vääränlaisia. Enää en tiiä mittää. Jos uskoa joskus näkyy, niin kyllä maar se lahjaa sitten on. Kun en hukkais kallista.
-
Syvällä sisimässäni on minulla peruskäsitys Jumalasta. Vaikka se välillä jää muiden niin ”tärkeiden asioiden palvonnan” taakse.
Kuten itsekeskeisyyden, itsesäälin, julkisuus hakuisuuden ja niin edelleen, luetteloa riittää.
Mutta muodossa tai toisessa se on olemassa. Sillä usko Jumalaan ja Hänen päivittäinen huolenpito elämässäni ovat niin vanhoja tosiasioita kuin minä itse.
Tänään on minulle ”kelmille” Hän, yhtä luonnollinen asia kuin syöminen, nukkuminen ja hengittäminen.
Tästä körttifoorumista on kyllä tullut minulle ”tärkeiden asioiden palvonta”. Siksi toivon heikkotahtoisena ihmisenä, että pystyisin rajoittamaan ”esiintymistäni” foorumilla.
Jos uskoa joskus näkyy, niin kyllä maar se lahjaa sitten on. Kun en hukkais kallista.
:eusa_angel:
-
Se on kumma juttu tämä uskominen. Minä oon jo pitkään ollu sitä mieltä, etten ollenkaan voi uskoa kuten kristityt tapaa enää. Kumminkin se Jumala vissiin pitää kiinni ja tuuppii aidan viertä portin luo. En minä tiedä millainen pitää olla ja mihin pitää kuulua, että pelastuis. Ja varma oon, että vaikka tietäisin, niin en niitä mittoja täyttäisi. Joskus olin varma ja varma myös siitä, että olen itse oikeanlainen ja useimmat muut vääränlaisia. Enää en tiiä mittää. Jos uskoa joskus näkyy, niin kyllä maar se lahjaa sitten on. Kun en hukkais kallista.
Luulisi olevan vaikea hukata, jotain mikä on muutoinkin kuin omissa hyppysissä.
Varmaankin silloin kun oma uskominen loppuu, Jumala pääsee parhaiten vaikuttamaan?
Monimutkaista uskominen on kyllä.
Ikävöivä usko on yksi mistä kannattaa pitää kiinni, ainakin minusta.
Toivo ei saata häpeään on Raamatussa ja itse ainakin kun luotan vaan sokeastikkin, että kyllä olen hänen kädessään, vaikka ei siltä tai miltään tunnu, niin kyllä armonvilauksia sitten aina joskus taas tulee.
Uskomisella ja järjellä on loppujen lopuksi vähän tekemistä keskenään. Luottamus Jumalaan tullee ihan vaan elämässä koettujen asioiden kautta.
Vaikka jotkut sanovat, että ei se usko kasva, niin kyllä jonkunlainen luottamus hyvään Jumalaan kasvaa,ainaskin mulla, mutta voinen olla erilainen tai erikoisempi tapaus?
-
Viisveisaaja sen sanoit. Ei se ehkä olekkaan mun hukkaamisestani kiinni. Joskus pyysin, ettei Jumala päästäis irti. Miksikäs isä lapsistansa sillä tavalla päästäiskään.
-
Se on kumma juttu tämä uskominen. Minä oon jo pitkään ollu sitä mieltä, etten ollenkaan voi uskoa kuten kristityt tapaa enää. Kumminkin se Jumala vissiin pitää kiinni ja tuuppii aidan viertä portin luo. En minä tiedä millainen pitää olla ja mihin pitää kuulua, että pelastuis. Ja varma oon, että vaikka tietäisin, niin en niitä mittoja täyttäisi. Joskus olin varma ja varma myös siitä, että olen itse oikeanlainen ja useimmat muut vääränlaisia. Enää en tiiä mittää. Jos uskoa joskus näkyy, niin kyllä maar se lahjaa sitten on. Kun en hukkais kallista.
Puhut, LeenaSisko, minun suullani. En minäkään enää tiedä. Kaikki hyvät päätökset ja yritykset kaatuu minun valtavaan epätäydellisyyteen. En pysty juuri rimoja ylittämään.
Jeesus sanoi, että sitä, joka Minun luokseni tulee, Minä en heitä ulos. Ja ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi... Ei voi kuin turvata sanaan. Siihen, mitä Raamattu lupaa. Että jospa kuitenkin, kaikesta huolimatta, Jeesus pitää kiinni.
-
ja kaikista pitää kiinni... vaikka Hän on joskus poissa... mutta Hän nimenomaan juuri nyt pitää sinua tiukasti sylissänsä... :icon_wink:
-
Niinhän se on; kyllä Jumala pitää kiinni, vaikka itse olisit miten kylmä tahansa tai haluaisit rimpuilla pois... :) Siihen on hyvä turvautua. Se on armoa, ja siihen saamme turvautua.
-
Niin pitää. Minua hän on pitänyt ensin vierihoidossa, sitten sylissä, sitten taluttanut, sitten antanut löysää. Hän on tukistanut, jopa piiskannut. Mutta koskaan ei ole hyljännyt, ei ole pitänyt kuristus- tai pihtiotteessa. Kyllä HÄN tietää miten minua pitää hoitaa ja kasvattaa. Välistä en ole elämäntapahtumiani heti huomannut Hänen työkseen, mutta pidemmällä perspektiivillä sihtaillen, näin vain on.
Häneltä on myös myötäkäymiset, ystävät, koti, puoliso, lapset ja koira( =karja).
Kiitollista on olla hänen lähellään, ja kerran toivoni mukaan luonaan .
-
Niin pitää, mutta väljästi antaen koettaa itseäni ja ihmisyyttäni. Mutta kaiken takana hän on kuitenkin ollut aina.
-
Niin pitää. Minua hän on pitänyt ensin vierihoidossa, sitten sylissä, sitten taluttanut, sitten antanut löysää. Hän on tukistanut, jopa piiskannut. Mutta koskaan ei ole hyljännyt, ei ole pitänyt kuristus- tai pihtiotteessa. Kyllä HÄN tietää miten minua pitää hoitaa ja kasvattaa. Välistä en ole elämäntapahtumiani heti huomannut Hänen työkseen, mutta pidemmällä perspektiivillä sihtaillen, näin vain on.
Häneltä on myös myötäkäymiset, ystävät, koti, puoliso, lapset ja koira( =karja).
Kiitollista on olla hänen lähellään, ja kerran toivoni mukaan luonaan .
Hienosti kirjoitettu. Jotakin tuollaista olen minäkin elämässäni kokenut. Jumalan rakkaus saattaa olla joskus kovaa ja periksiantamatonta, mutta se on isän rakkautta lastaan kohtaan. Kyllä Hän tietää, mikä on minulle parhaaksi. Johdatuksen huomaa aina jälkeenpäin, mitä kärsimätön ihminen ei aina jaksaisi... :icon_confused:
-
Jumppu on meidän kaikkien tunne- ja tahto... ja järkitilojen luoja... juoksupoikajumalaako Te haluatte...
-
Jumppu on meidän kaikkien tunne- ja tahto... ja järkitilojen luoja... juoksupoikajumalaako Te haluatte...
Ei Jumppu juokse, eikä siinä paljon meidän tahdot paina, halusi tai ei...
Itselläni kyllä on känsiä ja rakkkuloitakin välillä jalkapohjissa...
-
Jumala on vaikka ei uskoisikaan.
-
ja kaikista pitää kiinni... vaikka Hän on joskus poissa... mutta Hän nimenomaan juuri nyt pitää sinua tiukasti sylissänsä... :icon_wink:
...ja kun Hän laskee maahan, toivon että Hän opettaisi minulle pienten askelten taidon. :090:...'tule askele askeleelta minun kanssani kulkemaan'...
-
...ja kun Hän laskee maahan, toivon että Hän opettaisi minulle pienten askelten taidon. :090:...'tule askele askeleelta minun kanssani kulkemaan'...
On kerrassaan helppoa olla samaa mieltä.Samalla toivoisin kärsivällisyyttä itselleni, jotta jaksaisin odottaa siihen asti, että ymmärrän miksi Hän teki näin. Jumala pitää meistä kiinni halusimme tai emme ja vasta joskus selviää mitä Hänen suurempi ymmärryksensä tarkoitti.
-
Ulkomuistista psalmeista: Kun Herra ohjaa askeleita, ihminen kulkee oikeaa tietä. Jos hän horjahtaakin, ei hän suistu maahan, sillä Herra pitää häntä kädestä.
Vaikka mä olen Jumalan silmissä vasta kävelemään opetteleva lapsi, niin Jumala pitää mua kädestä. Ihana ajatus!
-
hyvä Sarai...
-
Vaikka me rimpuilemme vastaan, niin siitä huolimatta Jumala pitää kiinni.
-
Ja silloinkin kun tuntuu että ei välitä minusta vaikka kuinka huudan.
-
Mistäs te tiedätte varmuudella että Jumala pitää kiinni?
Jos teillä on vastaus, niin kertokaa se minulle lyhkäisyydessään eikä mitään sivu kaupalla olevaa selvitystä niin kuin eräät…
Minun oma vastaus on tähän asiaa että Hän kantaa tai ei kanna ja se on vain Hänen päätettävissään ja ihminen ei tee päätelmiä Hänen puolestaan. Sillä Hän on Kuningas… vai eikö ole…
Siihen minä tyydyn, Hänen edessään ...
-
Jumala on hyvä Isä, joten uskomukseni mukaan Hän kantaa niitä, jotka ovat Hänen lapsiaan.
Niitä, jotka eivät ole Hänen lapsiaan, ei välttämättä kanneta samalla tavalla, vaikka heillekin osoitetaan hyvyyttä ainakin täällä ajassa.
Kuka sitten on Jumalan lapsi (jota siis aina kannetaan) ja kuka sellainen, joka ei ole Jumalan lapsi, onkin jo vaikeampi kysymys, johon edes minä (joka kuitenkin olen omasta mielestäni aika hyvä ihminen - kaikkea muuta, kuin suuri syntinen) en pysty antamaan vastausta.
-
Joh. 1:12
-
Jumala on hyvä Isä...en pysty antamaan vastausta.
No niin,näin kiertelyn ja kaartelun jälkeen... minä ainakin olisin hiljaa ...
Tietysti nyt "ammattilaiset" jatkavat käden vääntöä...
-
Joh, 6:37
-
Miksi osoittaa yksittäisiä jakeita, kun kysymys (minun mielipiteeni) on koko Raamattu.
-
OK; 1. Moos. 1:1 - Ilm. 22:21.
-
OK; 1. Moos. 1:1 - Ilm. 22:21.
Jep. ja se onkin niin iso salaisuus mitä ihminen saa tutkia ja lukea niin paljon kuin haluaa.
Silti Sana avautuu joka kerta eri tavalla ja kuka väittää tietävänsä salaisuuden … minä ainakin epäilen ja suuresti…
-
OK; 1. Moos. 1:1 - Ilm. 22:21.
:repee:
-
:repee: :017:
-
Jep. ja se onkin niin iso salaisuus mitä ihminen saa tutkia ja lukea niin paljon kuin haluaa.
Silti Sana avautuu joka kerta eri tavalla ja kuka väittää tietävänsä salaisuuden … minä ainakin epäilen ja suuresti…
Kumpaa epäilet, Sanaa vai ihmistä joka väittää tietävänsä salaisuuden?
Me ihmiset tiedämme melko vähän, mutta Sana pysyy, vaikka me sitä epäilisimmekin.
-
Kumpaa epäilet, Sanaa vai ihmistä joka väittää tietävänsä salaisuuden?
Hmmm... :eusa_think:
Ahaa... :eusa_angel:
-
Jumala on...
-
...Rakkaus.
-
... elämässä, kärsimyksessä mm. se Jumala roikkuu kiinni mitä me teemme...
-
...rimpuilemme vastaan.
-
Vaikka Hän on...
-
Kuninkaitten Kuningas ...
-
Ihmeellinen Neuvonantaja.... :eusa_pray:
-
ja kaiken tietävä...
-
... ja tunteva. Raamatussa kerrotaan myös Jumalan tunteista vihasta rakkauteen.
-
... ja tunteva. Raamatussa kerrotaan myös Jumalan tunteista vihasta rakkauteen.
Kerrotaan myös, että "Jumala katui".
Kävikö Hänelle niin, että loi ihmisen ja sitten totesi jonkun ajan kuluttua mielessään ihmisen langettua, että "kas, tätä en olisi osannut odottaakaan"?
-
... Jumala, jos Hän loi alamölöä kehittämän ihmisten rodun... Hän olisi pistänyt taivaallisen roskapönttöön...
-
... Hän olisi pistänyt taivaallisen roskapönttöön...
...ja kansi päälle :icon_wink:
-
- Mikä se juttu oli että meihin sijoitettua henkeä himoittaisiin mustasukkaisesti...yrittäkää seurustella mustasukkaisen ihmisen kanssa niin saatte käsityksen...ainakin minä sain..
ei hetken rauhaa.
- Joskus valitin etten jaksa edes toteuttaa sitä "koska hän riippuu minussa kiinni minä pelastan hänet" niin sanoipa minua viisaampi, että selittäiskö tämä paremmin: Kämmeneni maloon minä olen hänet piirtänyt. Kun olen toivoton, katselen omia käsiäni.